Äiti elämää
5.7.2017

KÄTY

KÄTY

Mitä tapahtuu kun naisella on Käty! Mä taidan kyllä olla tässä kohtaa vähän surullinen tapaus, tai niin mulle ainakin sanottiin..

Ehkä noin puoli vuotta sitten puhuin meidän Tsekkiläiselle au pairille siitä kuinka haaveilen kätystä ja kätyhän on siis lyhenne sanoista KÄMPPÄ TYHJÄ. Eli siitä että kotona ei ole ketään muita kuin minä. Au pair sitten kysyi että mitäs sä sitten meinaat tehdä kun jäät yksin kotiin, johon minä vastasin ”varmaan siivoan ja järjestän paikkoja”. Olisittepa nähneet nuoren tytön ilmeen ja kuulleet kuinka hän sanoo ”aika surullista että haluat siivota kun vihdoin saat omaa aikaa”

Onhan se tavallaan surullista, mutta toisaalta taas veikkaan että ainakin moni kiireinen äiti yhtyy ajatukseen että on kerrankin kivaa siivota ja touhuta kun kukaan ei roiku jalassa tai pyydä tekemään miljoonaa asiaa siinä sivussa. Vai oonko väärässä? Nii ja onkohan edes olemassa äitiä joka ei olisi kiireinen?

Mä oon siis haaveillu tästä hetkestä lähes neljä vuotta. Viimeksi oli yksin kotona yön 16.8.2013 ja sekin päätyi synnytyssairaalaan, tai olinhan mä myös yhden yön vuonna 2015 mutta silloin oli petipotilas. Aika siis oli tämän jo tapahtua.

Oon pyydellyt tätä Jontelta, mutta nyt otin ohjat omiin käsiin ja kysyin ensin hänen veljeltään voisiko Jontte ja lapset tulla heille yökylään ja sitten ilmoitin Jontelle että he menevät sinne. Sainpahan asian järjestymään! =)

La-su oli mun aikaa. La aamu tosin alkoi pikku-ukon kans touhuillessa, Milahan oli halunnut lähteä serkkulaan jo edellisenä iltana jotta sai olla kaksi yötä siellä. Aamu alkoi trampoliinilta jossa kesken hyppyjen tuli nälkä <3

Mitä mä sitten tein kun jäin yksin:

Noooh ensin mä menin kauppaan ja voi että ois tehny mieli ostaa vain ja ainoastaan itselleni ruokaa ja herkkuja mutta koska arki palaisi ennemmin kuin huomaisinkaan oli lopputulos tämä:

Ja sitten mä aloin järjestelemään kamoja. Kiireessä vaatehuoneet eli walk IN closets oli muuttuneet walk ON closeteiksi, huoneisiin ei enää kevelty, vaan jos perälle halusi oli käveltävä tavaroiden päältä. Tästä oli tarkoitus ottaa alku ja loppu kuva, mutta muistin asian vasta kun olin jo roudannut kamat ulos huoneesta joten se jäi, mutta voin kertoo että paljon oli hommaa ja kahdesta vaatehuoneesta kun oli kyse ei tämä käty vuorokausi ihan riittänyt vaan viimeistelin vasta kun perhe oli tullut jo kotiin.

Mut kaupasta mä ostin herkuksi purkin Nutellaa joka meni KOKONAAN jo heti saman päivän aikana, hups. Ja söin sitä tietty lusikalla suoraan purkista =)

Sit mä tein ruokaa ja söin sen oikeesti kuumana, kattokaa kuvassakin näkee kuinka ruoka vielä höyryää. Vitsi mitä luksusta! On mun ruoka yleensäkin suht lämmintä mutte että KUUMAA, wau!!

Sit jossain välissä päätin tiputtaa tavarat ja rätit kädestä ja lähdin ratsastamaan sekä touhuilemaan rauhassa heppojen kanssa.

Illalla joskus ysin aikoihin taas päätin lopettaa vaikka hommaa olis vielä ollut ja katsoin hetken telkkaria ennen nukkumaan menoa.

Kävin ihan vaan varmuudeksi laittamassa vielä lapun oveen ettei kukaan vaan häiritse unia heh

Yö meni muuten hyvin mutta näin painajaisia siitä että perhe tuli kotiin liian aikaisin hahaha

Aamulla nimipäivän kunniaksi tein itselleni aamiaiseksi pekonia ja omien kanojen munia, nami että oli hyvää.

Siitä päivä jatkui sitten paikkojen raivauksella kunnes porukka tuli kotiin ja raivausta jatkettiin hieman yhdessä perus haasteiden kera kun lapset ”auttaa”. On kyllä pakko ehkä tunnustaa että vaikka perhettä oli ollut ikävä niin siinä kun molemmat lapset kitisivät eikä mikään ollut hyvin tuli tunne ”miksi te tulitte takaisin”. Ja sitten saman tien huono omatunto tuosta tunteesta. Melkein pääsi itseltäkin itku näiden tunteiden myllerryksessä. Rakastat niitä pieniä palleroita mutta samaan aikaan he osaavat olla oikeita maanvaivoja. Onneksi tuo tunne väistyi nopeasti ja oli pelkästään kiva kun perhe oli taas koossa.

Ja illalla taas tuli varsinainen paluu todellisuuteen <3

..seuraavaa KÄTYä odotellessa..

-Mari-

Avainsanat

Kommentit

Hei olisi kiva kuulla imetyskuulumisia, kun ilmeisesti edelleen imetät, mikä on ihana asia 🙂 joskus puhuit siitä miten Mio suostui syömään vain toista rintaa, mikä tilanne nyt? Kiinnostaa kun itsellä pari kuukautta nuorempi tyttö, joka edelleen kova tissityttö ja nimenomaan vain toinen rinta kelpaa, sama tilanne ollu jo puoli vuotta 😀

Mari Valosaari

Moi, joo edelleen imetän. Minäpäs kirjoitan siitä =) yhden tissiin taktiikalla täällä edelleen mennään.

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.