Äiti elämää
22.2.2017

Lapsi kotona vai päiväkodissa

Lapsi kotona vai päiväkodissa

Olisiko nyt aika laittaa lapsi päiväkotiin vai edelleen kotihoidossa.

Mila täyttää elokuussa 4 vuotta ja on ollut tähän saakka kotona. Viime syksynä hän aloitti kerhon joka on kolme tuntia päivässä kolmena päivänä viikossa. Eli käytännössä siis edelleen täysin kotona, mutta pienet hetket leikkimässä kavereiden kanssa ja opettelemassa ryhmässä oloa.

Alku kerhossa oli hieman haastavaa kun piti alkaa jakamaan leluja. Vaikka mä itse asiassa luulin että olin jo tehnyt tuota työtä. Kun Mila oli pieni tai siis pienempi en antanut hänen ottaa leluja myöskään minun kädestä vaan piti odottaa vuoroa tai pyytää kauniisti. Ajattelin että koska hän oli oppinut minun kanssani näin toimimaan hän toimisi näin myös ryhmässä. Muita lapsia toki oli ollut leikkimässä ja leikit oli mennyt hyvin, mutta haasteita oli vähän kerhossa. Ei mitään suuria, mutta hetken sopeutumista vaadittiin. Muutaman viikon päästä leikit alkoi sujumaan ilman draamaa ja sen jälkeen tyttö on nauttinut kerhossa olosta silminnähden.

Mä haluaisin tarjota Milalle jonkun harrastuksen kun on jo tuon ikäinen, mutta tässä kohtaa ”huono äiti leima” napsahtaa otsaan ja joudun tunnustamaan ettei mulla aika ja resurssit riitä siihen että kuskaisin harrastuksiin. Ja myöskin väsymys vauva-ajasta painaa edelleen niin sekin on yksi syy..

Koska me ollaan aika paljon vain kotona (meidän kotona olo on mun osalta ikävä kyllä erittäin paljon työntekoa eikä hengailua ja aktiviteettien keksimistä) on musta alkanut tuntumaan että Milalla on tylsää. Hän kyselee paljon kavereiden perään ja kaipaa leikkikaveria.

Mietin näitä kahta dilemmaa ja päädyin ajatukseen liikuntapäiväkoti. Mut sit ajattelin että tuskinpa täällä Nummelassa sellaista on. No sitten pistin muutaman päivän päästä sormet näppäimille ja vallan kirjoitin googleen ”liikuntapäiväkoti”. Ja kappas kehveliä Nummelasta löytyykin sellainen, eikä vain yhtä vaan KAKSI liikuntapäiväkoti Touhulaa. Toinen sattuu vieläpä olemaan suhteellisen lähellä meidän kotia.

Nyt nämä kaksi asiaa: liikunta ja ystävät, yhdistyvät (hahaha ei mitään hajua miten toi lause pitäis niin kuin kieliopillisesti kirjoittaa)

joka tapauksessa tuollaisessa päiväkodissa lapsi oppii lisää motorisia taitoja ja pääsee liikkumaan ja saa samalla leikkiä kavereiden kanssa.

Mun mielestä on äärettömän tärkeää lapselle myös olla ryhmässä ennen koulun alkua. (tämä siis vain minun mielipide enkä tuomitse perheitä jotka tekevät toisin) Ja perusteluna mielipiteelleni on se että olisi aika kauheaa ajatella että lapseni olisi ollut vain kotona ennen kuin astuu suureen ryhmään ja siellä pitäisi heti alkaa opiskelemaan. On paljon parempi että lapsi oppii ensin leikkien olemaan ryhmässä ja sosiaalisia taitoja ennen kuin siinä täytyy oppia myös kouluaineita. Esikoulu varmasti osaltaan on tällainen paikka, mutta minä jotenkin uskon että sen olisi hyvä tulla aikaisemmin.

Näinpä ollaan tilanteessa että tänään menen kirjoittamaan hoitosopimuksen Touhulan kanssa ja huhtikuussa Mila aloittaa päiväkodin.

Päiväkodin, jota hän kutsuu ”oleskelu päiväkodiksi” hahaha en tiedä miksi. Ehkä siksi kun tutustumiskäynnin jälkeen Mila sanoi että haluaisi mennä sinne kokopäiväksi ja minä sanoin ”sitten kun aloitat tuolla niin saat OLLA koko päivän”..

Meidän pikku Jäbä jatkaa edelleen kotihoidossa.

Tässä pieni video kun käytiin tutustumassa päiväkotiin.

 

 

 

Avainsanat

Kommentit

Mä tungin vajaa 3 vuotiaan kymppipäiväseks liikuntapainotteiseen päiväkotiin kun syntyi vauva. Nyt siitä on reilu pari vuotta ja molemmat lapset on siellä samassa kokopäivähoidossa. Ihan erilaista puuhaa ja aktiviteettia kuin kotona. Ja tärkeä asia myöskin on ne aikuiset. Ihania ovat kaikki ja pienessä päiväkodissa on ihan eri meininki kun jossain missä on 200 lasta. Lapsista on kivaa päiväkodissa ja esikoisella on kaikenlaisia haasteita, joihin on ollu päiväkodista apua. Mielellään aina lähtevät aamulla ja ovat iloisia kun haetaan. Esikoiselle kaverit siellä tosi tärkeitä. Pienempi mennä töyhöttää joka paikassa ja touhuaa isompienkin lasten kanssa. On kiintyny aikusiin ja otti heti ne omakseen!

Mari Valosaari

Kiva kuulla että teilläkin on mennyt hyvin.

Suomessa on maksuton esiopetus, johon lapsilla on velvollisuus osallistua ennen koulun alkua. Esiopetusvuoden aikana on tarkoitus harjoitella toimimista isommassa vertaisryhmässä, ottaa vastaa yhteisesti annettuja ohjeita ja toimia niiden mukaan jne.
Esiopetuksessa pärjäävät hyvin myös ne lapset, jotka ovat olleet siihen asti ”vain kotona”. Oman kokemukseni mukaan heille vuosi esiopetuksessa on usein suuri menestystarina: ryhmässä toimiminen ja ”laitoksen säännöt” opitaan harjoittelemalla ripeästi, toisaalta kotona kasvaneet lapset ovat usein saaneet matkaansa sellaisia ”rakennuspalikoita”, joita pienestä asti ryhmässä kasvaneet lapset eivät ole samalla tapaa saaneet.
Molempi parempi.
Rakkaudella kasvatettua lasta ja hänen lapsuuttaan ei kotihoidolla tuhota. Sen enempää kuin päivähoidollakaan.

Mari Valosaari

Oot ihan oikeassa. Ja minäkään en missään tapauksessa tuomitse ketään kuka kotona pitää esikouluun saakka.
Itse vain haluan omalle lapselle enemmän ryhmässä oloa etukäteen.
Ja toinen ehkä suurempi asia on se että mun esikoinen selkeästi kaipaa omanikäistään leikkikaveria eikä meillä täällä kotona ole valitettavasti sellaista tarjota. Kun asutaan metsässä niin ei ole myöskään pihan lapsia leikkikavereina.

Heippa! Itse pohdiskelin pitkään samoja juttuja. Vanhempi lapsi on 4-vuotias ja vauvan syntyessä kävin pääni sisällä sekä ääneen mieheni kanssa niin monta keskustelua aiheesta. Päädyimme, että esikoisemme on puolipäiväisenä päiväkodissa, emmekä ole katuneet hetkeäkään. Minä saan tehdä aamusella vauvan nukkuessa päikkäreitä työjuttuja ja Amelien tullessa päiväkodista on minulla aikaa leikkiäkin enemmän hänen kanssaan, kun aamulla on saanut jo hommat hoidettua! Jokainen perhe on erilainen, eikä vauvan kanssa kotonaolo aina tarkoita, etteikö töitä olisi. Nostan hattua, että pystyt pyörittämään työt, treenaamisen ja perheen ihan mielettömän hyvin. Sinä saat tehtyä töitä (mikäli pikkuinen sen sallii :)) ja esikoinen pääsee leikkimään kavereiden kanssa. Kuulostaa erittäin hyvältä ratkaisulta! 🙂 Se, että tekee töitä kotoa käsin ei tarkoita, että töitä olisi vähemmän!

Mari Valosaari

Juurikin näin.
Tsemppiä myös sinne teille

Hyvä idea varmasti päiväkodin aloitus! Tyttärenne vaikuttaa niin touhukkaalta ja energiseltä! Tuon ikäinen kaipaa myös kovasti ikäistään seuraa. Hyvää päiväkodin aloitusta!

Mari Valosaari

Kiitos. Touhua kyllä riittää =)

Hei!
Haluaisin kertoa omakohtaisen kokemuksen tästä aiheesta. Olen ohjannut useita vuosia lapsille urheilukerhoa ja yksi tapaus jäi erityisesti mieleen. Eräs lapsi tuli kesä ennen eskarin aloitusta ryhmääni ja hänen vanhempansa kertoivat, että hän tuli ”opettelemaan muiden lasten kanssa olemista”. Hän oli siis ollut vain kotona siihen asti. Valitettavasti kesä oli hyvin hankala lapselle… Treenit kerran viikossa ja edes alkuhipassa ei voinut olla muiden mukana, kun pelkäsi olla porukassa 🙁 Kokoajan täytyi olla toisen vanhemmista näkyvissä/vierellä, jotta lapsi pystyi edes jotain tekemään. Kesäkauden jälkeen ei häntä enää näkynyt, mutta mahtoi olla ikävä eskarin alku 🙁
Jokainen lapsi on erilainen, mutta kyllä tällaiset tapaukset jäävät harmittamaan. Oma mielipiteeni on ehdottomasti se, että lasten olisi hyvä saada jotain toimintaa muiden lasten kanssa jo ennen eskaria, jolloin on viimeistään pakko olla ilman vanhempia muiden lasten kanssa.
Mukavaa viikonloppua teidän perheelle 🙂

Mari Valosaari

Kiitos kokemuksen jakamisesta.
Just toi on mun pelko jollei lapset olis ryhmässä jo suht pienestä pitäen.

Oi miten ihana,reipas tyttö teillä! Ja mahtavan tuntuinen päiväkoti.Tuntuu hienolta ratkaisulta teille. Mukavia päiväkotipäiviä!

Mari Valosaari

Kiitos =)

Jännittäviä aikoja edessä siis..! Olen kirjoittanut tuosta aiheesta vähän aikaa sitten, jos kiinnostaa. Linkki tuskin toimii, mutta löydät sen täältä:
http://westendmum.fi/2017/01/30/uusi-paivakotikausi-alkanut/

Hyvin se menee! 🙂

Mari Valosaari

Linkki toimi hienosti.
Kyllähän se itku usein lapselle tulee – ja sitten taas menee yhtä nopeasti kun äidin varjo häipyy kuvioista =)

Meidän neiti täyttää 4 nyt maaliskuussa, isosisko on eskarissa ja 1v veli kotona. Meillä tämä keskimmäinen eli 4v saa jatkossakin olla kotona mun kanssa, toivottavasti seuraavat kaksi vuotta. Onneksi meillä on aika hyvin seuraa saatavilla, kun sitä kaivataan. Ja isosiskollakaan ei oo pitkät päivät eskarissa, joten touhukkaan 4veen ei tarvi kauaa seuraa odotella.

Mari Valosaari

Se oliskin eri asia jos olis seuraa kotona. Onneksi olkoon teille että on =)

Meilä on ihan samoja mietteitä ite oon aina luullut että mun lapset menee suoraan eskariin ja ovat siihen saakka kotona. Elpu täyttää heinäkuussa kolme ja vaikka kuinka haluisin käydä perhekerhossa tai metsäretkillä niin selvästikään toteutus ei kohtaa pikkuneidin tarpeita. Samoin haluisin kyllä askarrella kaikkia kivoja juttuja käyttää saksia ym lapsen kanssa, mut kotona on aina myös ne pyykit tai tiskit ja ruokaakin pitäis tehdä että sen voi muistaa syödä… joten kerhon ja päiväkodin välillä puntaroidaan nyt miehen kanssa.

Mari Valosaari

Niin tuttua.
Suosittelen kyllä ehdottomasti edes jotain kerhoa.
Toki kerhossa käynnin jälkeen alkaa leikkiseuraa kaipaamaan vieläkin enemmän ja sitten päiväkoti alkaakin olla ehkä paras vaihtoehto. Näin meille kävi. Mut tietty kaikki yksilöitä =)

Moikka! Itse pohdiskelen samoja. nuorempi 10kk ja vanhempi 2v1kk. Vanhempi menee syyskuussa päiväkotiin. Eikös teidänkin pieni neiti ole sitten subjektiivisen hoidon piirissä kun pieni jäbä viä teillä kotona? Oikein hyvää päiväkoti alotusta koko perheelle 🙂

Mari Valosaari

Mun on pakko tunnustaa että ei oo hajuakaan miten toi subjektiivinen päivähoito menee, saatika mitä se tarkoittaa hahaha
täytynee ottaa selvää

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.