Äiti elämää
12.7.2016

Kiitos sinä joku!

Meille kävi hieman pelottavakin tilanne tänään. Mila oli hetken kadoksissa.

huimala

Me oltiin tänään Huimalassa (sisäleikkipuisto) ja hieman ennen lähtöä minä menin vaihtamaan vauvalle vaippaa ja ystäväni jäi valvomaan Milaa, omaa tytärtään sekä veljentytärtään.

 

Minulla kesti vaipanvaihtoreissu noin 10-15 minuuttia koska oli jonoa ja piti vaihtaa kaikki vauvan vaatteet koska ne oli kakassa . Tänä aikana ystäväni oli hyvin pieneksi hetkeksi kääntänyt selkänsä ja sen aikana Mila oli hävinnyt.

 

Kun minä saavuin paikalle oli Mila jo tullut takaisin ja kaikki oli hyvin. No sitten alettiin tehdä lähtöä ja sanoin Milalle että käydään pissalla ennen kun lähdetään. Hän sanoi jo käyneensä, minä siihen että ei kun me käytiin kun tultiin, nyt pitää käydä uudestaan. Tyttö kertoi sitten uudestaan hyvin uskottavasti käyneensä tekemässä jo pissan ja kakan, kysyin sitten kuka pyyhki ja hän vastasi että täti. Yritin kysyä kuka täti, mutta vastaus oli vain täti. Laskin siinä sit yks plus yks ja tajusin että Mila taisi käydä ”hukassa” ollessaan vessassa. Kysyin vielä että huusitko että tulla pyyhkimään johon neiti vastasi tomerasti että JOO huusin KOVAA =) tavallaan tilanne oli aika hauska näin jälkikäteen ajateltuna, mutta auta armias mikä kauhu olisi minut vallannut jos tyttö olisi ollut ”kadoksissa” vielä kun tulin takaisin.

 

Kiitos siis sinulle joka vastasit tyttäreni pyyntöön tulla pyyhkimään ja autoit häntä.

 

Moneen kertaan käytiin Milan kans asiaa läpi ja toivottavasti hän ymmärsi että vessaan lähetään vain tuttujen kans, ei yksin.

 

Onneksi Huimala on niin kiva paikka että lapsi lähtee vain vessaan eikä pois paikalta.

 

Loppu hyvin kaikki hyvin

huimala

 

Kommentit

Hah, meidän 4v oli tänään hoidossa sukulaisella ja kuulema ”kerran oli hukassa kun niin sukkela jaloistaan” En ees uskaltanu kysyä että kadoksissa missä ja kuinka kauan… 😀

On ne ehtiviä ja omatoimisiakin nää 3 vuotiaat. Meillä tytöt karkas kauppareissulla toinen toiseen suuntaan ja toinen kaupan sisään. Nappasin pienemmän kainaloon ja lähin etsimään isompaa, koko kaupan kiersin eikä näkynyt. Palasin sit lähtöpaikalle niin joku nainen oli napannu onneksi kiinni ja piteli siinä,kunnes kerkesin paikalle. Kyllä säikähdin! Onneksi on paljon ihmisiä, jotka välittää.

Mari Valosaari

se on kyllä onni että ihmiset välittää.

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.