Äiti elämää
10.4.2016

Kommentoinnista

Kommentoinnista

 

Anteeksi kun en vastaa jokaiseen kommenttiin.

 

Mulla ei valitettavasti ole siihen aikaa. En ole edes ehtinyt ja jos totta puhutaan niin en edes halua lukea kaikkia kommentteja koska ne on tosi loukkaavia. Jonkun näin missä väitettiin etten kestä kommentointia. Se ei pidä paikkaansa, vaikka osittain myös tavallaan joo. En halua kestää liikaa haukkumista. Ei kenenkään tarvitse sellaista kestää. Keskustelupalstoja tms en ole, enkä mene edes lukemaan. Voin vaan kuvitella mitä siellä minusta sanotaan jos omaan blogiinikin noin kovaa hyökätään.

 

Sen mitä luin niin paljon on ollut hyviäkin kommentteja enkä tarkoita pelkästään niitä jotka ovat kanssani samaa mieltä vaan myös niiden kommentit jotka ovat erimieltä. Asioista saa ja pitää olla erimieltä. Ja on kiva kuulla rakentavia eriäviä mielipiteitä. Olisi mukava käydä keskustelua, mutta valitettavasti se ei taida onnistua kun aina joku ymmärtää kirjoitetun tekstin väärin.

 

Tämä meidän viaton rusinakielto on nyt saanut aivan älyttömät mittapuut ja paisunut aivan liian suureksi. Se on kokenut ”rikkinäinen puhelin” efektin ja moni on käsittänyt monta asiaa väärin ja puhunut ohi suun. Minä mukaan lukien – olen käsittänyt varmasti jotain myös väärin ja sanonut asioita ehkä turhan kärkkäästi.

 

Tuntuu että on aivan sama mitä minä sanon tai kommentoin on se jonkun mielestä väärin ja tyhmää ja siitä keksitään taas uutta haukkumista. Ja toki näin saakin olla kun vastaan sanominen sanotaan ”rakentavasti”, mutta en valitettavasti pysty jokaista kommenttia kommentoimaan takaisin niitä tulee nyt niin paljon. Resursseja siihen ei nyt ole, ja olen pahoillani siitä. Ehkä pitäisi olla, mutta myönnän, ei ole.

 

Toivoisin ehkä myös että pikkuhiljaa asian annettaisi olla. Vaikka toisaalta jollain tapaa haluaisin vielä tuoda myös koko totuutta esille meidän tapauksesta. Mutta se ei onnistu kirjoittamalla.. ehkä jos kertoisin videon tms mallissa niin sitten ei jäisi niin paljoa epäselväksi tai mahdollisuutta ymmärtää väärin..

 

En tiedä mitä tehdä.. Katsotaan.. Vai tehdäkkö mitään..

* päivitetty 11.4.2016 R.I.P. rusinat (asia jääköön tähän) <3 *

 

mari valosaari-Mari-

 

Avainsanat

Kommentit

Lasten kasvatuksessa pätee samat säännöt kuin eläintenkin koulutuksessa eli johdon mukaisuus jos kielletään jotein miksi kielletään ja pysytään päätöksessä. Lakselle kerrotaan miksi kielto tulee. Ja huono käytös esim kiukuttelu jätetään huomioimatta ja hyvästä käytöksestä palkitaan.

Mari sun bloki on todella asiallinan ja avoin josta saa hyvijä vinkkejä, koitetaan me lukijatkin pitää se asiallisena.

Dont worry be happy 🙂

Luin itsekin aiempien kirjoitustesi kommentteja ja oli kyllä aika kamalaa luettavaa 🙁 mielestäni erimieltä saa olla mutta oma mielipide pitäisi ilmaista asiallisesti.. Ymmärrän hyvin ettet ehdi vastata kaikkiin kommentteihin etkä varsinkaan asiattomiin kommentteihin varmasti edes halua vastata. Olet mahtava persoona ja myös todella hyvä äiti 🙂

Paljon tsemppiä Mari ja onnea loppuodotukseen! Älä mieti yhtään enään rusinaepisodia tai haukkujia. Kaikille löytyy aina vihaajia ja tänne blogiin on helpoo tulla se kertomaan.
Leuka ylösja jatka samaan malliin!😊

Rusina-asiaan ei varmaan ole yhtä ainoaa oikeaa vastausta. Riitely syntyy kun kuvitellaan niin. Marilla on tosi herttainen pikkutyttö enkä usko vaikka jossakin asiassa kaikki ei menisi sääntökirjan mukaan niin etteikö lopputulos olisi positiivinen. 😇

Hei Mari, ota positiivisesti! Olet saanut kasapäin uusia seuraajia! Nyt vaan tuulta päin ja lisää hyvää blogienergiaa kehiin 💖💖💖

EN LÖYTÄNYT MISTÄÄN MARIN KYSYMYSTÄ ”TEINKÖ OIKEIN VAI VÄÄRIN ?” -RUSINA ASIASSA JA SILTI KAIKKI OVAT VASTANNEET SIIHEN, HARVINAISEN FIKSUA PORUKKAA, VAIKO SE TOINEN ÄÄRIPÄÄ ??

Mari, seuraan blogiasi pitkän ajan takaa ihan pelkästään sen vuoksi, että olen saanut susta loistavan inspiroivan kuvan. Meillä on myös jotain yhteistä, hevoset ja lapsi, talo maalla ja maalaisjärki kohdillaan. Blogissasi on hyvä fiilis ja siitä tulee hyvälle tuulelle, pidä se! Itse VALITSEN ne blogit joista pidän ja haluan lukea, tämä on yksi niistä.
Haluan vain toivottaa kovasti jaksamista ja positiivista menoa loppuraskauteen koko perheelle, olet vahva äläkä kaarru taaksepäin ihmisten kommenttien takia. Itse en kommentoi rusina asiaa, mutta haluan kommentoida kommentteja, varsinkin niitä negatiivisia ja yliampuvia syytöksiä. Kyse monissa kommenteissa on sen kijoittajan luonteesta, rivien välistä lukemisesta ja omintakeisista tulkinnoista. JOKAINEN EPÄASIALLINEN KOMMENOIJA OMAN KOMMENTTInSA TAKANA VOISI HETKEN LEIKKIÄ OMAN ELÄMÄNSÄ PSYKIATRIA JA MIETTIÄ, ONKO KAIKKI HYVIN, KUN PERHEELLISET(kin) VANHEMMAT VIETTÄVÄT AIKAA KIRKUEN TÄÄLLÄ KASVATUSTAVOISTA!Mitä ne teidän lapset sillä välin tekevät kun vietätte aikaa ”itsellenne tärkeiden” asioiden parissa esim täällä.. Mari kun nyt sattuu elämään julkisuuden parissa ja on pitänyt oman julkisuuskuvansa seesteisenä, ennen ja nyt. Mari jakaa omaa henkiläkohtaista perheelämäänsä ja kuulumisia meille kaikille tietääkseni ihan omasta tahdostaan ja omasta kiinnostuksestaan (saa korjata jos meni vikaan). Mikä ihmeen tarve on siis ihmisillä nälviä ja hyökätä toisen kimppuun täällä, kasvottomana ja nimettömänä ? Ihmettelen tätä samaa asiaa siis suunnilleen jokaikisessä blogissa. Itselle ei tulisi mieleen ryhtyä kehumaan jonkun loisto matkakuvia jostain tai haukkua pystyyn huonoista valinnoista, vaan silloin vaikenen ja mietin mielessäni omia ajatuksiani. Lähinnä kai se on lukutavasta kiinni, miten asian ottaa ja joillain vähän tuulen suunnastakin 🙂
en puolustele tai hauku kenenkään valintoja, mutta ei kai kukaan mene kaupassakaan huutamaan kenellekään päin naamaa jos ostetaan lapsiperheeseen sipsipussi ja suklaata keskellä viikkoa, vain koska ”karkkipäivä on yleensä lauantai tmv mikä kenelläkin” ? häh ? ja tämä karrikoitu esimerkki, jota kaikki eivät t i e t e n k ä ä n ymmärrä strösseleistä puhumattakaan…

Mielestäni on kuitenkin kyse normaalista ihmisestä ja ennenkaikkea perheestä meidän joukossa, jossa vanhemmat miettivät (ainakin tekstien perusteella) hyvinkin pitkälti ensisijaisesti lapsiaan. Olisi varmaan ihan okei kiertää muissa perheissä katsomassa meininkiä joissa ei todellakaan ole aupairia auttamassa, ei välttämättä kahta vanhempaa edes tai jotain muuta. Miksi niistä ei kiroiteta niistä ns. epäkohtia mitä joku näkee… aivan, koska kaikilla perheillä on ihan normaali omannäköisensä arki, ja he eivät ole julkisuudessa. Myös Valosaaren perheellä on ihan normaalit ihmisarvot olemassa, joita sietäisi kunnioittaa.
Itse vain kiitän usein mielessäni, että MAri kirjoittaa hauskasti ja suoraan, liioittelematta tai vähättelemättä, aidosti. Sellainen blogin pitäisikin olla, sellainen ihmisenkin pitäisi olla.
Itseäni naurattaa tämä kohu, kuinka vakavia sitä mammat onkaan kotona, ehkäpä liian väsyneitä, ja ahdistuneita.
Lasten kanssa tulee ja menee kaikenlaista, jokainen opettelee vanhemmuuteen omien lastensa kautta, vai oliko joku syntyessään jo mestari ?

Mutta media kiittää, niillä on ollut varmasti kiiluvat, nousevat lukijanumerot silmissään hetken.

Haleja Mari ja pikku-Mila, rapsutuksia kopukoille ja huumoria isännälle!

JA niin kauan kuin itse mainitset asiasta niin sama pätee muihinkin, niin metsä vastaa kuin sinne huutaa. Uusia tuulia vain kehiin! Minusta olisi mukava kuulla tallikuulumisia vähän enemmän, miten Mila menee heppojen matkassa ja vähän omasta harrastuksestasikin ennen ja jälkeen raskauden 🙂 onko Rochelle heppaihminen ?

Mari kokosi asian viisaasti. Kun aloittaa sanalla anteeksi vaikkei siihen olisi syytä, saa monta ihmistä aseettomaksi. Kyllä asian voi mainita kun sen hallitsee ja katsoo asioita rohkeasti.

Se voipi olla niin, että samalla tavalla kuin julki-imettäminen on joillekin kipeä juttu, niin vanhempien lasta ymmärtämätön kasvatus (tai erityisesti jos jokin sellaiseksi tulkitaan tai koetaan) voi herättää yllättävän voimakkaita reaktioita. En ollenkaan tarkoita että teillä olisi näin, mutta kun miettii miksi tästä aiheesta on satoja kommentteja muualla netissä. Yksi kirjoittaja sanoi, että älä ota henkilökohtaisesti, se on hyvä neuvo, joskus astuu tahtomattaan miinaan. Älä vaan rupea videoimaan tai kantamaan enempää huolta, kyllä blogisi puhuu puolestaan. Valoisampia hetkiä 💙

Ihana Mari, sä olet just hyvä tuollaisena kuin olet, ja paras äiti lapsellesi. Aivan naurettavaksi on mennyt tää rusina-gate, ja ihan hirveitä kommentteja olet saanut. Ihmetyttää miksi tänä päivänä on ihan ok olla julma ja haukkua ihmisiä pelkästään sen takia että on asioista eri mieltä. Sä olet oikeasti ihan mielettömän ihana ja fiksu ihminen, älä muutu ja koita antaa niitten kommenttien mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.. Se ei ole helppoa, pahalta tuntuu itsestäkin sinun puolesta. Kasvatuksessa olen kanssasi samoilla linjoilla, ja monestikin toiminut samoin samankaltaisissa tilanteissa, eikä tuo poika siitä pilalle ole mennyt vaan päin vastoin. Väitän että mulla on oikein hieno nuori herrasmies täällä kotona. Paljon jaksamisia ja haleja <3

Tällainen henkkoht blogi on vähän kuin olohuone, jonne on päästy vieraisiin. Muistetaanpa siis käyttäytyä! Kasvatus aiheena herättää tunteita, mutta kun tarkoitus on jakaa arkisia kokemuksia, on ehkä joku muu foorumi parempi syvälliselle kasvatuskeskustelulle 😙

Blogeissa synnyttää eniten keskustelua juuri ääripäät. Ehkä tässä kasvatusasiassakin olisi hyvä löytää keskitien keskustelua jossa huomioidaan monenlaisia näkemyksiä.

Tsemppiä Mari! Olen kyllä samoilla linjoilla kuin sinä. KYllä kaksivuotiaalle voi asettaa joitakin rajoja. Jokaiselle perheellä on omat tapansa hoitaa asioita, jotkut hoitavat asiat tiukemmalla linjalla ja joillakin perheillä ei ole rajoja ollenkaan. Jokainen tyylillään, kaikki varmasti haluavat lastensa parasta!

Erilaisia tapoja saa ja pitääkin olla koska a) lapsia on erilaisia ja b) vanhempia on erilaisia ja c) vanhempien vanhempiakin on erilaisia. Tärkeintä on rakastava vuorovaikutus, loogiset säännöt, kuria mutta hellyyttäkin. Rusinaan tuskin homma siis kaatuu :). Tsemppiä marille!!!

Olisin tehnyt Mari samanlain kuin sä teit, noiden rusinoiden kans. Anna vain olla koko homman, kyllä se aika nopiaa unohtuupi 🙂 Hyvä äiti sä olet 🙂

Olet paras mahdollinen äiti tyttärellesi ja tunnet hänet paremmin kun yksikään kommentoija! Ihmiset huutelevat mitä sattuu, kannattaa jättää omaan arvoonsa. Rusinajutun anna vaan jo olla , unohtuu kyllä pian. Hyvää loppuraskautta!!

Joudun toisinaan työni puolesta pohtimaan sitä, miksi jotkut asiat leimahtavat netissä. Parasta ehkä olla ottamatta kaikkea kirjoitettua kovin henkilökohtaisesti, tuskin kysymys on siitä että ihmiset haluavat hyökätä juuri sinua vastaan äitinä ja kasvattajana. Kasvatus on herkkä aihe ja se kirvoittaa monissa hyvin omakohtaisia tuntemuksia ja ne heijastuvat kommentteihin. Kun nettikeskustelu on pienessä ajassa yleistynyt niin valtavasti, ihmiset eivät tiedosta mitkä kommenttiketjut tai blogit ovat ikään kuin sopivia millekin kommentoinnille. Julkisessa blogissa joutuu valitettavasti hieman esimerkin rooliin, joka voi olla välillä rasittavaakin, etenkin jos on muutenkin julkisuuden henkilö. Iltalehdistöllä on varmasti ollut oma osansa vaikutelmien synnyssä.

Ihan niinkuin kukaan ei koskaan tekisi ei niin rakentavaa päätöstä lapsensa kasvatuksessa. Itselleni käy luvattoman usein niin että kiellän jonkun asian ja perun päätökseni jonkin tekosyyn varjolla. Olen siis vähän lepsu ja vietävissä :). Siihen en ota kantaa oliko tämä rusinarangaistus oikein tai väärin. Luulempa silti että kukaan ei pysty kasvattamaan lastaan puhtaasti jonkun opin mukaan ja että pokkeus vahvistaa säännön. Tämän pitäisi olla onnellista viimehetken odotusaikaa perheellesi. Ethän anna yhden rusinagaten sitä pilata. Iloisia kevätpäiviä sinulle!

Netti on täynnä mielensäpahoittajia ja väärin ymmärtäjiä. Kuten sanoit, olisi huippua jos blogejen kommenttibokseissa voisi todella käydä keskustelua kunnioituksen ja hyvän maun ilmapiirissä. Valitettavasti tässäkään blogissa se ei tunnu toteutuvan. Luulen, että sinun olisi fiksuinta nyt antaa koko rusinahomman olla. Olet varmasti paras mahdollinen kasvattaja lapsillesi, etkä todellakaan ansaitse ilkeitä kommentteja ja arvosteluita itsellesi. Mukavaa loppuraskautta <3

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.