Äiti elämää
7.11.2015

Hyvää isänpäivää pilvenreunalle..

image

Oma isäni on kuollut jo reilusti yli 20 vuotta sitten, mutta ikävä ei tunnu helpottavan. Muotoaan ikävä on muuttanut kyllä. Enää ei itketä joka päivä, ei edes joka kuukausi mutta joka vuosi kylläkin. Isänpäivät ja etenkin joulu tuo aina isän muiston selkeänä mieleen ja varsinkin jouluna, jossain kohtaa ilon juhlaa mun mieli vetää matalaksi ja muutamat tai muutamat kymmenet kyyneleet valuvat isän muistolle. Isäni kuoli aika lähellä joulua ja ensimmäinen joulu ilman isää on jäänyt aika ikäväksi muistoksi.

Olen niin onnellinen että mun lapsilla on isä. Tai olihan minullakin aina 9-vuotiaaksi saakka.

Kunpa omat lapseni saisivat elää isän ja äidin kanssa mahdollisimman pitkään. Luin tänään Martinan ja Eskon haastattelun Iltasanomista ja nostan hattua heille kuinka hyvin he vanhemmuuden jakavat erosta huolimatta. Erossa lapsi ei menetä vanhempiaan kokonaan toisin kuin kuolemantapauksessa, mutta jokapäiväinen elämä heidän kanssaan ei ole enää mahdollista. Toivon että minä ja Jontte ollaan täällä meidän lapsia varten todella todella pitkään, mieluiten yhdessä, mutta jos jostain syystä joskus ero tulisi, suurin tahtoni on että löydämme jostain voimaa ja viisautta pysyä ystävinä lastemme tähden ja ajattelisimme aina lastemme etua.

image

Hyvää huomista isänpäivää kaikki isät <3 etenkin ainoa elossa oleva oma isähahmoni Jali-pappa sekä Milan ja tulevan minityypin isi Jontte <3

image

-Mari-

Avainsanat

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.