Äiti elämää
22.10.2014

Nyt tämä äiti ottaa ja lähtee..ja samalla itkee..

Muutama viikko sitten manailin että nyt olis pakko saada ”hermolomaa”, jotain täysin omaa aikaa. Lapsen pienetkin kiukut tuntui hirveältä huudolta välillä, eikä miehenkään naama ollut aina se jota eteeni kaipasin. Tuntui että olin ihan loppu.

Ja kuin vastauksena rukouksiini ystäväni Hanna Pusa (kirjoittaa täällä myös blogia) soitti minulle ja kysyi voisimmeko lähteä yhdessä reissuun. Sanoin välittömästi kyllä ja katsoimme heti kalenterista sopivan ajankohdan. Olin niin onnellinen että pääsen kaipaamalleni lomalle. Sain tästä paljon virtaa eikä kiukut, mies tai kotityöt vaikuttanut enää yhtään niin pahalta.

Tyttäreni on nyt 1v 2kk ja periaatteessa ainoat ajat jotka olen ollut hänestä erossa olen ollut töissä, paitsi tietty muutamat iltahipat ja harrastukset. Imetyksen lopetin kokonaan reilu 3 viikkoa sitten joten sekin on pitänyt aika kiinni tytössä. Tähän mennessä olen ollut hänestä erossa max 24h. Nyt lähden oikealle lomalle, ilman lasta, ilman töitä, ilman miestä, vain paras ystäväni vierelläni.

Luulis ettei itketä, mutta toisin on. Kaksi päivää sitten tajusin että lähtö on oikeasti lähellä ja mä todella oon menossa ja oon 2 vuorokautta erossa mun lapsesta. Tää varmaan vaikuttaa monesta naurattavalta, 2vrk mitä sitten, kyllä sen voi olla erossa, mutta äidit varmaan tän ymmärtää… Kaksi iltaa on melkein tullut itku kun olen tytön nukkumaan vienyt ja tänä kolmantena iltana itku sitten tuli (lähdemme aamulla kentälle jo ennen kuutta joten Mila nukkuu vielä enkä näe häntä enää huomenna). Ihan kauhea tunne, ihan kuin en enää koskaan näkisi häntä ja kieltämättä päässä kummittelee: entä jos minulle tai hänelle sattuu jotain reissun aikana emmekä näekkään… Mutta turha tuollaisia kummituksia nyt on seinälle maalailla. Mutta vaikka kaikki varmasti meneekin hyvin olen silti hänestä erossa. Ystäväni (muutkin kuin Hanna) sanoo että tää on oikeesti hyvä juttu ja tarvin omaakin aikaa ja niinhän se varmasti onkin ja reissusta tulee varmasti tosi kiva, mutta kauhee ikävä on pikku Tirriä jo nyt.

Pakko ohjata ajatukset reissuun, lähdemme Latviaan, Riikaan. Meillä on kivannäköinen hotelli nimeltä Opera Hotel & Spa varattu, sieltä on jo illallinenkin buukattu sekä hoidot Spasta perjantai aamulle.. Ajateltiin kierrellä kaupungilla, syödä hyvin, nauttia Spasta,  maistella viinejä ja nauttia siitä että voimme huolehtia pari päivää ihan vaan itsestämme eikä tarvitse miettiä vaippoja, ruuanlaittoa, siivousta taikka pyykinpesua.

Tänään illalla Tirpan kans leikin tavallistakin enemmän ja kirjoja luettiin useampi kappale.. Heippa rakas Tirppis, äiti tulee kohta takasin..

Toivottakaa mulle onnea ja tsemppiä etten itke koko reissua!

kuva 1 (5) kuva 2 (6)

Avainsanat

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.