Kotitalouskriisi
21.9.2016

Vaipattomuus eli vessahätäviestintä

Vaipattomuus eli vessahätäviestintä

vaipattomuus

Oletteko huomanneet, että uusimmassa Kaksplus-lehdessä on toinen kolumnini, jonka aiheena on vaipattomuus? Vauvojen vessahätäviestintä on minulle vieläkin todella kiehtova aihe, vaikka lasteni vaippa-ajoista on jo aikaa. Useinhan tietystä asiasta (soseet, sormiruokailu, rintapumput, lapsen kehitysvaiheet) jaksaa innostua ja jauhaa juuri sen aikaa kun aihe on ajankohtainen omassa elämässä.

Lasteni ollessa vauvoja innostuin aiheesta niin, että taisin kyllästyttää monet tuttavat tarinoillani ja teorioillani aiheesta. Mutta miksi sitä innostusta olisi pitänytkään piilotella? Välillä toisaalta tuntui hullulta puhua aiheesta, sillä moni saattoi kokea omat valintansa uhatuiksi. Kukaan äitituttu ei tehnyt samaa vauvansa kanssa.

Tämän metodin kautta minulle kuitenkin avautui täysin uusi maailma ja siksi minulle on tärkeää puhua aiheesta vieläkin, vaikka se ei todellakaan enää kosketa perhettäni.

Uusimman kolumnini voi lukea syyskuun Kaksplussan lisäksi netistä, tästä linkistä: kolumni Vaipatonta viestintää.

Olen aiemmin kirjoittanut vaipattomuudesta eli vauvojen vessahätäviestinnästä (lyhenne VVV) myös tänne Kotitalouskriisi-blogiin. Tässä kirjoituksessa olen kertonut, miten homma toimi meidän perheessä. Katso sieltä, miten hassuun sattumukseen vessahätäviestintä johti. Asiastahan saatiin väännettyä oikein lööppikin iltapäivälehteen. Tekstissä olevien ohjeiden avulla pääset ehkä itsekin jyvälle vessahätäviestinnän periaatteista.

Olen edelleen vakuuttunut siitä, että vaipattomuudesta tai vauvojen vessahätäviestinnästä ja sen myötä syntyvästä varhaisesta kommunikaatiosta on hyötyä lapselle, ei vain kuivaksi oppimisessa, vaan ajattelun kehityksen, kehontuntemuksen sekä tunnetaitojen saralla.

Suosittelen kaikkia vauvaa odottavia tutustumaan aiheeseen!

Avainsanat

Kommentit

En sen erityisemmin harjoittanut vvv:tä kun taapero oli ihan pieni mutta aloin potalle istuttamaan kun oppi istumaan. Jotenkin tuli sellainen olo että nyt vois olla pissihätä ja yleensä joka kerta se sieltä tuli. Nykyisin 2v4kk tulee sanomaan että psspsspss kun on hätä, ilmeisesti jäänyt hänelle se viestiksi kun suhisin aina potalla istuskellessamme. On kyllä hauskaa kuinka paljon sitä itse innostuu kun vaippa on pysynyt monta tuntia kuivana 😀

Meillä aloitettiin vessahätäviestintä tyypin ollessa kaksiviikkoinen, sitä ennen koko homma oli jotenkin unohtunut kokonaan. Kipinä tälle saatiin vauvalta itseltään, niin selvästi ilmoitti pikkuvauvana ollessa hädästään. Nyt meidän pikkutyyppi on reipas yksivuotias, joka on usein jo päiväkuiva! Oikeastaan riippuu aikalailla vaan vanhemman aktiivisuudesta täällä 😉 Kakkavaippaa en kyllä nyt äkkiseltään muista edes, että millon olisi ollut 🙂

Kun itse luin ensimmäistä kertaa aiheesta niin päätin että kun vauva tulee, niin tällä mennään. Niimpä kun vauva tuli, aloitin vessattamisen heti 2 päivän ikäisen vauvan kanssa. Oli uskomatonta huomata, että jo viikon ikäinen vauva tajusi miten ”homma toimii”. Suurin osa päivän pissoista tuli lavuaariin. Kakkavaippoja en ole vaihtanut koko vuoden aikana kuin muutaman kerran, kakat on aina tullut vessaan. Oikeastaan vaippoja meillä ei juurikaan ole kotona käytetty. Vauvalla todellakin on valmius hommaan kunhan vanhempi antaa siihen mahdollisuuden! Mielenkiinnosta kysyn, minkä ikäisenä teillä lapset eivät tarvinneet vaippoja enää ollenkaan?

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.