Kotitalouskriisi
3.2.2016

Puhetta kakasta – ja Satokausikalenteriarvonta

Puhetta kakasta – ja Satokausikalenteriarvonta

emoji-kakka-tyyny

Vauvojen äidit puhuvat usein kakasta. Koostumuksesta, hajusta, kakkaamistahdista ja kaikista paikoista, joista sitä löytyy.

Kakkapuhe loppuu (aivan turhaan) kun lapset kasvavat. Kakasta puhuminen on tärkeää terveyden kannalta.

Äitini oli kyllä terveysintoilija, mutta 80—90 -luvulla aihetta käsiteltiin niin pintapuolisesti omaan tämänhetkiseen tapaani verrattuna. Lapsena minulle ei puhuttu kakan tai kakkaamisen tärkeydestä. Ei sitä varmasti edes ajateltu. Söin lapsena todella paljon viljaa: 10 palaa ruisleipää, puuroa ja pastaa. Ne olivat ruuat jolla saatoin elää koko arkiviikon. Söin tietenkin myös kasviksia: kurkkua ja tomaattia.

Jos nyt söisin pari päivää tuolla tyylillä, varmaan tuupertuisin. Ensinnäkin en siedä enää murustakaan gluteenia, mutta lisäksi ongelma on se, että kyseiset ruoka-aineet, vaikka olisivatkin kokojyväviljaa, jumahtavat suolistooni. No, niin ne tekivät kun olin lapsikin.

En voinut huonosti, mutta olisin varmasti voinut paremmin, jos olisin kakannut päivittäin. Ruokavaliosta johtuen, kakkasin vain silloin tällöin. En osaa sanoa tarkalleen, miten usein, mutta en ainakaan päivittäin. Ja se on aivan kamalaa! Umpisuoleni tulehtui pahasti, uskon, että vakavalla, pitkään jatkuneella ummetuksella oli osuutta asiaan.

Nyt omien lasten kautta olen tajunnut, että lasten kanssa pitää puhua kakkaamisesta. Se ei saa olla vain silloin tällöin vessasta kuuluva ”pyyhkimään” huuto. Kakka on tultava päivittäin niin aikuisella että lapsiella, eikä kakkaaminen saa sattua. Jos kakka ei tule tai se nipistää, on lapsi syönyt liian vähän kasviksia.

Vastuu kasvisten tarjoamisesta on tietenkin vanhemmalla, mutta lapset eivät ole tyhmiä. Kun lapsi tietää, että kasviksilla on merkitystä hyvän olon kannalta, alkavat öljyssä paistetut vihreät pavut, nopeasti höyrytetty parsakaali ja ruskistetut kesäkurpitsakolikot aika äkkiä hävitä lautaselta.

Jotta kasvikset maistuisivat entistä paremmin ja silloin kun ne ovat parhaimmillaan, arvon kaksi Satokausikalenteria.

Kommentoi keskustelukenttään, miten olet puhunut lapsen kanssa kakkaamisen merkityksestä niin osallistut arvontaan. Suoritan arvonnan sunnuntaina  7.1.2016. HUOM: Kirjoita kohtaan blogin osoite sähköpostiosoitteesi, niin saan sinut kiinni, jos satut voittamaan.

Kakkaonnea!

Kuva

Avainsanat

Kommentit

Hih! Hauska aihe. Siitä onkin aikaa kun olen ”kakattanut” naperoita, au-pair aikoinani kaksivuotiaalla oli kakka tiukassa ja hermokin oli aika tiukassa meillä ”aikuisilla”, kun ei kakka tullut ja sitä odotettiin ja odotettiin ”melkoisen” hartaasti! Kakkalauluja vierellä istuen ja vaikka mitä yritettiin!! Kävelyretkillä Sveitsin maaseudulla pidimme aina pottaa rattaissa mukana jos hätä yllätti ja sitten sitä istuttiin milloin missäkin potalla istuen muina miehinä! Hymyilyttää nyt, ehkä vähän silloinkin!! 🙂 Mutta aika totista touhua se silloin oli! 😀

Olemme puhuneet, että kuitua pitää saada sopivasti ja juoda paljon vettä. Että jos pierettää ja maha on kipeä tai kakka on kovalla, on kuitua saanut liikaa tai on juonut liian vähän. Kuitua voi saada liikaa, jos syö liian paljon rusinoita esim. Kasvisten syönti ja kuidun saanti ei meillä niinkään ongelma, vaan riittävä veden juominen!

Näistä asioista sillontällön puhutaan mut valitettavasti meidän 4v ei syö mitään kasviksia. Onneksi vatsa kuitenkin toimii hyvin molemmilla lapsilla. Samalla kun nyt ekaa kertaa blogiisi kommentoin, voisin myös kiittää hyvästä blogista 🙂 Sulla on mielenkiintosia juttuja ja myös hyviä vinkkejä ja tietoutta täältä saanu. Ehkä paras käytnnön vinkki mikä tullut osaksi elämää on tuo meinebase. Olen nyt 2kk pessyt hiukseni sillä ja hyvin toimii 🙂

Meillä on puhuttu kyllä kakkajuttuja. Kaksivuotiaan juustonsyöntiä piti rajoittaa, kun se laittoi vatsan kovalle. Kun juuston syönti väheni, kakka kulki taas normaaliin malliin. Myös tiettyjen ruoka-aineiden kohdalla on tullut puhetta, ettei saa syödä liikaa, kun ummettaa tai vastaavasti laittaa vatsaa löysälle. Kalenteri olis kiva!!

Päiväkodista tullessa on molemmilla lapsilla (3 ja 2v) kauhea vessahätä ja syyksi kerrotaan, että ei päiväkodissa ehdi kakalle kun haluavat leikkiä. Tästä on keskusteltu ja sovittu, että kakalla käydään kun hätä on, myös päiväkodissa. Leikkisästi mietitty mihin ruoka menee, mitä sille tapahtuu (tässä kohtaa on helppo ujuttaa mukaan terveiden ruokien merkitys) ja miksi jätteiden pitää tulla ulos 😀

Mun 2,5-vuotiaani kakkaa jopa 4krt päivässä, joten kakkaaminen ei ole ongelma ja kasviksiakin uppoaa :). Meillä lähinnä puhutaan siitä, että lapsi osaisi kertoa, kun pitää päästä potalle, eikä tekisi vaippaan. Onneksi pojalla on suoli toiminut aina hyvin niin ei tarvitse huolehtia :).

Hups, unohtui ylläolevaan se sähköpostiosoite 🙂

Hyvä aihe! Lapsilla kuulostaa aika usein olevan ummetusta, esikoisellanikin oli yhdessä vaiheessa ja se oli niin ikävää ja inhottavaa koko perheelle!! Kakkaamisesta ja sen tärkeydestä puhumme usein, ja kasvisten lisäksi painotan lapsille veden juonnin tärkeyttä myös!

Lapseni on vasta 1v mutta kakkaamisen tärkeydestä puhumme usein siinä yhteydessä kun lapsi kakkaa tai ruokaillessa, että miten tärkeää on kasviksiakin syödä (lapsi kun sattuu olemaan oikea lihanystävä toisin kuin äitinsä ja valitsee aina ensin syötäväksi kaiken muun kuin kasvikset).

Mun lapseni vasta 9kk, niin kakkaamisesta ei ole vielä puhuttu hänelle. Onneksemme lapsi on perinyt vilkkaan aineenvaihdunnan, parhaimmillaan (?) olen vaihtanut 5 kakkavaippaa päivässä. :DD Ummetuksesta ei ole ainakaan tarvinnut kärsiä.. 🙂

Tärkeä aihe! kysyn tyttäreltäni (4v) usein iltaisin onko vatsa toiminut, ja jos ei ole, niin tehdään kakkajuoksua tai -tanssia ympäri kotia, toimii aina! 😀

Meillä vasta 1 vuotias lapsi, joten vielä ei olla puhuttu kakkaamisesta laajemmin. Pottailuharjoitukset kyllä tietenkin aloitettu jo. Tärkeä aihe! Itselläni oli lapsena usein maha kovalla.

Esikoinen vasta 11kk joten kakkapuheet tarkoittavat meillä lähinnä ”onko kakkahätä, anna tulla kakka, kakkakakakka” juttuja. Käytössä siis vessahätäviestintää.

Melkoinen yleistys siitä, että ummetus aiheuttaisi umpilisäkkeen tulehduksen. Itselläni on aina vatsa toiminut hyvin ja säännöllisesti ja silti umpilisäke poistettiin 14-vuotiaana….

Maria

Tarkoitin kyllä että omalla kohdallani uskon näillä asioilla olevan yhteyden. Itselläni umpisuolentulehdus tuli pitkän ulkomaanmatkan jälkeen. Silloin kakkasin vielä normaaliakin harvemmin.

Vanhin lapseni kärsi ummetuksesta ja oppi, että hillat ja puolukat plus reilusti vettä löysää kakan. Opettelu jatkuu vielä, neiti asuu omillaan. Ja käyttää satokausikalenteria♡

Tärkeää asiaa! Oma mini on vielä niin pieni, että kakkajutut höpötellään juurikin äitien kesken. Ruoan ja liikunnan merkityksen tiedostan kyllä, pitää sitten muistaa jutella näistä lapsellekin 🙂

Kysymys minkälainen kakka tuli on yhtä tavallinen ja arkipäiväinen kuin tiedustelut koulusta,kavereista ja ruuista yms.
Jos tavallisuuesta poikkeavaa tai muuten uutta tai outoo,oli kyse kakasta tai leffasta,puheeksi tulee lapsen suusta ihan luonnollisesti ja kysymättä.

Lapset vielä niin pieniä ettei ole ollut ajankohtaista.

Moi, arvonta lienee 7.2.
Olen yrittänyt opettaa, ettei vessassa lueta, vaan kakkaaminen täytyy tapahtua ihan vaan nopeasti, tai ei vessassa ainakaan istuta turhaan.
Meillä vatsat toimivat suht kellon tarkasti, mutta pieninä jouduin antamaan keskimmäiselle jtn pehmikettä, en enää muhatara@uista mitä mallasuutetta se oli.

En vielä mitenkään, pitää muistaa sitten kun on omia lapsia! 🙂

Ihmettelen myös näitä joitakin kommentteja lukeneena (eri postauksissa), että onko ihmisillä luetun ymmärtäminen ja tekstin analysointi noin hukassa? Tässä tekstissä kerrotaan, että gluteiini ei sovi kirjoittajalle henkilökohtaisesti ja että kasviksia olisi hyvä syödä suolen toiminnan kannalta. Mikä siitä tekee hysteeristä?

Kakka on lapsenkin yksityisasia, ajattelen minä.
Toki pidän kulisseissa koko ajan huolta siitä, että päivittäin tulee syötyä paljon kuituja, marjoja ja kasviksia, sokerijuurikaskuitua, siemeniä jne. Etenkin kuopukselle on taipumus kovaan vatsaan, jos oikeasta ravinnosta ei pidetä kiinni.

Meillä syödään gluteiinia kohtuudella ja vatsa toimii koko perheellä. Ehkä järjen käyttö olisi sallittu tässäkin asiassa vai onko gluteiinikin nyt yhtä paha asia kuin kemikaalit?

Kakasta tulee puhuttua koska 1,5v poikani jostain syystä kammoaa kakata pottaan! =)

Kalenteri olisi todella kiva saada itselle!

Kahden (ex)allergikon äitinä kakkatalk on aika tuttua 😀

Mukana ollaan! Isomman kanssa ollaan erityisesti puhuttu kakkaamisesta, hän kun ei kovin innokkaasti vessassa käy. Molemmat lapset onneksi kuitenkin syövät reilusti kasviksia.

Meillä ei ole kakkaamisen suhteen ongelmia kun lapsi syö mieluiten pelkästään kasviksia ja nekin tuoreena. Liha ei maistu, eikä tarvitsekaan.
Satokausikalenteri olisi huippu, juuri siskoni kehui sellaisen hankkineensa.

Nyt avasit hyvän keskustelun! Kiitos! Meillä valitettavasti ollaan painiskeltu tämän saman ongelman kanssa, esikoinen ei varsinaisesti ole ummessa mutta kuten kuvasit niin kakalla käynti sattuu. Meillä on puhuttu paljon siitä minkälaisia hyviksiä kasvikset on, kaikki muut perheessä niitä syövät ilolla paitsi kakka ongelmainen. Pöntöllä äkistellessä toteaa itsekin että liian vähän vegeä. Hirveällä houkuttelulla jotain saa syötyä, maistaa onneksi kaikkea kuitenkin että ehkä vielä jonain päivänä. Toinen mihin kannattaa kiinnittää huomiota on riittävä nesteytys ja ettei kaikki juotu ole maitoa, tätäkin joudun vahtimaan. Lapsetkin sanoo että jokaisen ruokailun yhteydessä lasillinen nestettä, mieluummin kaksi. Satokalenterista olisin huippu onnellinen.

Vielä lisään että luin juuri ääneen hänelle parhaat palat tekstistäsi ja näytin kakka kuvan. Näytti innostuvan ja lupasi syödä paljon kasviksia päivällisellä!! Jeeee!!

Meillä kolmevuotiaalla on ummetustaipumusta, mutta postauksesi myötä huomasin, että siitä on meillä juteltu lähinnä negatiiviseen sävyyn (”ei enää enempää juustoa, massu menee jumiin”). Täytyykin vaihtaa lähestymistapaa, kiitos 🙂

Meillä pikkuinen on vasta vauva, joten kakasta tulee puhuttua vielä vain aikuisten kesken. Tekstisi havahdutti kyllä tajuamaan, miten tärkeää asiasta on jutella myös lapsen kanssa hänen kasvaessaan.

Pottailu on aloitettu jo, kun lapsi osasi istua. Nyt yksivuotiaan kanssa arjessa on pottailu, kakka ja pissa kokoajan mukana puheessa. Sävy on positiivinen ja kehuja tulee, kun potta täyttyy.

No en vielä, mutta tämä postaus herätteli aivonystyröitä asian suhteen. Itsekin olen varsinainen suolivammainen, johtuen pitkälti samoista lapsuuteen liittyvistä asioista, joista puhuit. Huono ruoka + antibioottikuurit = avot! Olen lapseni syntymästä saakka aktiivisesti työskennellyt sen eteen, että oma lapsi saa terveen ja toimivan suoliston.

Meillä kakkaamisen tärkeydestä ei ole puhuttu kamalasti kun lapset on vielä pieniä.

Kiitos avaavasta tekstistä! Meillä onneksi kakataan joka päivä, mutta kakasta keskusteleminen ei oikein ole vielä kovin pitkällä kun lapset on pieniä. Muuta ei oikeastaan puhuta, kuin se että aina kehutaan ja hurrataan kun kakka tulee: Lapsetkin ovat innoissaan kun kakka on vaipassa 😀 Mutta tästä tämä lähtee 🙂

On puhuttu siitä miten ruoka ja juoma vaikuttaa mahan toimintaan.

Nyt on sähköpostiosoitekin mukana 😉

8 vuotiaamme söisi juustoa ihan liikaa mikäli siihen ei puuttuisi. ”Mutta mullahan kakka luistaa päivittäin?!” – oli vasta kommentti häneltä. ”Kyllä ja niin pitääkin ja siksi huolehdin että juustoa ei syödä liikaa :)”.

Kolmivuotias on jo oppinut että jos massu on kipeä, kannattee mennä kakalle. Tästä ollaan puhuttu ja kokemuksesta oppinut. Kakkaa sitten kehutaan ja ihmetellään sen ulkonäköä

8 vuotiaamme söisi juustoa ihan liikaa mikäli siihen ei puuttuisi. ”Mutta mullahan kakka luistaa päivittäin?!” – oli vasta kommentti häneltä. ”Kyllä ja niin pitääkin ja siksi huolehdin että juustoa ei syödä liikaa :)”.

Kolmivuotias on jo oppinut että jos massu on kipeä, kannattee mennä kakalle. Tästä ollaan puhuttu ja kokemuksesta oppinut. Kakkaa sitten kehutaan ja ihmetellään sen ulkonäköä.

Minulla ei ole omia lapsia, mutta työssäni lastentarhanopettajana puhumme päivittäin lasten kanssa kakkajuttuja – vitsejä ja sitten välillä ihan vakavastikin. Omista kehon tuntemuksista on hyvä puhua jo ihan pienestä pitäen, niin oppii tunnistamaan ja tulkitsemaan oman kehonsa toimintaa. Suolisto on toiset aivomme! Päiväkodin ruuassa olisi kyllä paljon parannettavaa, mutta se on eri asia se..

On kyllä taivahan tosi, että lapselle on kerrottava myös kakka-asioista! Meillä jo kaksivuotias suostuu juomaan vettä reippaammin ja haukkaamaan parsakaalista muutakin kuin kukat, kun sanon niiden auttavan kakan ulos helpommin.

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.