Kotitalouskriisi
13.1.2017

Onnistunutta hampaidenhoitoa kemikaalipihiin tyyliin

Onnistunutta hampaidenhoitoa kemikaalipihiin tyyliin

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Edellinen kirjoitukseni taisi suututtaa muutaman hammaslääkärin. On varmasti ärsyttävää, kun yliopistossa opetetaan yksi ainoa tapa, mutta ihmiset löytävätkin omia keinoja saavuttaa saman hyvinvoinnin tavoitteen.

Minulle tärkeintä on se, että en tahallani myrkytä kehoani ylimääräisillä aineilla. Olen varma, että lapsuuden fluoriyliannostuksella on osuutensa kilpirauhasongelmiin gluteenin ja homealtistuksen lisäksi. Saan aivan taatusti tarpeeksi fluoria ja muitakin aineita ruuan ja juoman mukana.

En kuitenkaan tyrkytä elämäntapaani kenellekään, voin vain kertoa mitä itse olen oivaltanut ja havainnut omalla kohdallani toimivaksi. Jokaisen kannattaa tehdä tutkimustyötä itse niin halutessaan.

Lomalla aion hoitaa hampaani kuten kerroin, mutta kotona minulla on enemmänkin työkaluja. Suun pienetkin tulehdukset nimittäin näkyvät yleiskunnossa. Siksi teen paljon hampaitteni ja suun hyvinvoinnin eteen.

Kemikaalipihejä hampaidenhoitorutiinejani:

  • Hampaiden pesu sähköhammasharjalla ja öljyllä kaksi kertaa päivässä
  • Hampaiden lankaus harjauksen jälkeen noin kolme kertaa viikossa tai niin usein kun vain jaksan, viitsin ja ehdin
  • Lankauksen jälkeen harjaan vielä hampaat kertaalleen kevyesti ja purskuttelen suun suolavedellä
  • Öljypurskuttelun eli oil pulling teen noin neljä kertaa viikossa, teen sen aina hampaiden pesun jälkeen. Öljypurskuttelun jälkeen myös saatan purskutella suolavedellä.
  • Ripauksella Warpaint-aktiivihiilijauhetta pesen noin kerran viikossa. Teen myös hammaslankauksen niin, että suussa on vielä vähän hiilijauhetta, joten saan hampaiden välitkin hyvin puhdistettua.
  • Fluoripitoista hammastahnaa käytän vain silloin tällöin (1-2 kertaa kuukaudessa)

Öljyä vetäytyville ikenille

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Edellisessä kirjoituksessa en maininnut, että hampaiden huolellisen mekaanisen puhdistuksen lisäksi teen säännööllisesti öljypurskutteluita. Hampaiden lisäksi hyvin voivat nykyään myös ikeneni. Näin ei tosiaan ole aina ollut.

Kärsin keski-ikäisten miesten sairaudesta nimeltä parodontiitti. Tämä johtuu siitä, että minulla oli teini-ikäisenä hammasraudat. Takahampaiden ympärillä oli sellaiset metallipannat, jotka painoivat ikeniä. Sen seurauksena muutamasta takahampaasta ovat ikenet vetäytyneet. Minulle ienten hyvinvointi on siis erityisen tärkeää, sillä en todellakaan halua, että parodontiitti etenee. Sen seurauksena hampaat voivat tippua.

Itseasiassa olen täälläkin pessyt hampaat muutaman kerran öljyllä, nimittäin Flow kosmetiikan Sheavoilla, jota minulla on täällä mukana. Se toimii itseasiassa oikein hyvin myös hampaiden pesuun.

Hammaslääkärini tuomio

Kävin hammaslääkärissä muutama kuukausi sitten. Edellisestä käynnistä oli jo lähes kolme vuotta, joten arvatenkin minua hieman jännitti ennen käyntiä. Hammaslääkäri kuitenkin kehui hampaitani ja sanoi, että parodontiitti ei ole edennyt ja hampaiden alkavat reiät ovat parantuneet. Minulla ei siis ollut yhtään paikkaamista vaativaa reikää eikä muutenkaan mitään huomautettavaa kiilteessä tai ikenissä.

Hammaslääkärini lausunnon perusteella uskallan siis huolestuneista kommenteista huolimatta jatkaa hampaiden hoitoa omalla tyylilläni. En kyllä viitsinyt kertoa hammaslääkärille hampaidenhoitorutiineistani, ehkäpä seuraavalla kerralla vielä kysyn hänen mielipidettään.

Ennenhän minä pesin hampaat ihan tavallisella tahnalla, mutta paikattavaa riitti. Toki ruokavaliokin, joka on viimeisten neljän vuoden aikana muuttunut gluteenittomaksi, maidottomaksi ja huomattavasti rasvapitoisemmaksi ehkä vaikuttaa. Lisäksi minulla on tarkat ruoka-ajat enkä napostele (ainakaan aina) pitkin päivää.

Selkein ero on siinä että ennen kun käytin tavallista hammastahnaa ikeneni olivat aristavat ja sain usein aftoja – nykyään tätä ongelmaa ei ole koskaan. Hengitykseni myös haisi paljon voimakkaammalle, hajun sai pois vain vahvan hajuisella hammastahnalla tai antibakteerisella suuvedellä.

Nykyään hengitys on ok, olen pessyt hampaat tai en. Teoriani on, että perinteisen hammastahnan sisältämät säilöntäaineet ja mahdollisesti myös muut ainesosat häiritsevät suun luontaista mikrobikantaa. Itse asiassa joidenkin teorioiden mukaan suun epätasapainossa oleva mikrobiomi vaikuttaa jopa suoliston kuntoon.

Pahimmissa painajaisissani hampaat irtoavat. En halua koskaan kokea sellaista, joten aion jatkossakin pitää helmihampaistani hyvää huolta.

Hammaslääkäri sanoi, että näillä näkymin riittää että käyn tarkistuksessa kahden tai kolmen vuoden välein, mutta ehkäpä menen varmuuden vuoksi jo vuoden päästä – voin sitten raportoida teillekin.

PS. Luonnollisen hampaidenvalkaisujauheen lisäksi minulla on vielä yksi vinkki, joka saa hampaat näyttämään valkoisemmilta. Lämminsävyinen, huulten väriä tummempi huulipuna saa keltaisenkin hammasluun hohtamaan valkeana. Itselläni on nyt käytössä Alima Pure -mineraalimeikkisarjan Paprika-sävyinen Lip Tint. Lämmin sävy huulilla saa valkoisen näyttämään kylmemmältä eli valkoisemmalta.

IMG_0801

Kotitalouskriisin lukijoille on tarjolla alekoodi, Kotitalouskriisi, jolla saa 15 % alennuksen Safkanet-verkkokaupan tuotteista.

Kommentit

Siis voi apua. täällä päässä ammattilainen ja tässä vähän infoa:
1. Ienvetäymät johtuvat useimmiten liian kovasta harjauksesta/liian kovasta hammasharjasta (medium-hard). Joskus myös hampaiden asennolla on vaikutusta ienvetäymiin. Fluorilla ei ole mitään tekemistä ienvetäymien kanssa.
2. Ienvetäymät ja parodontiitti eivät liity toisiinsa, parodontiitti on hampaiden kiinnityskudossairaus joka ei _todellakaan_ ole vain keski-ikäisten miesten sairaus.
3. Hampaiden reikiintymiseen vaikuttaa ensisijaisesti ruokavalio ja happohyökkäysten määrä päivässä. Hampaat kestävät noin viisi happohyökkäystä päivässä (esim. Jos juot lasillisen vettä jossa sitruunaa= 1 happohyökkäys).
4. Aftoja aiheuttaa hyvin usein natriumlauryylisulfaatti eli hammastahnojen vaahtoava ainesosa, hammastahnoja saa myös ilman tätä ainesosaa.

Minulla tulee kovaa vihlontaa hampaisiin aina, jos vaihdan ”tavallisen” hammastahnan flurorittomaan. Vihlonta on niin kovaa, että pelkkä suun aukaiseminen ja puhuminen vihloo, eli harmikseni olen joutunut aina palaamaan siihen fluoritahnaan.

Mulla ihan sama ilmiö! Fluori pitää vihlonnan kurissa.

Maria

Hmm. Erikoista!

Hei! Kysymykseni ei liity nyt juuri tähän asiaan, mutta haluaisin tietää, että löysitkö teille sopivan sängyn? Olen itse metsästämässä uutta sänkyä, ja kaipaisin kovasti tietoa mahdollisimman turvallisesta valinnasta…

Maria

Sänky löytyi! Kirjoitan siitä pian!

Tuota lankausta/tikutusta oon miettinyt, mikä olisi ekologisin vaihtoehto kyseiseen puuhaan?

Maria

Puiset hammastikut varmaan paras. Mutta olen juuri löytänyt todella hyvän hammaslangan. Sitä ei kai vielä saa Suomesta, mutta pian tulee meidän http://www.safkanet.fi -verkkokauppaan.

Moi. En tiedä kuuluuko varsinaisesti tännd mutta safkanetistä ruusuvesi on loppu …. Osaatko sanoa milloin sitä tulossa/ varastossa taas niin saisin tilauksen tehtyä…? Ps. Sun blogiasi on mukava lukea, sieltä saa hyviä vinkkejä tähän ” kemikaalipihiyteen” 🙂

Maria

Voi ei, harmi että on päässyt loppumaan! Mahdollisimman pian yritetään saada täydennystä. Toivottavasti ensi viikon alkupuolella taas varastossa. Kiitos palautteesta!

Maithappobakteeriseoksella harjatessa suun tulehdukset vähenevät

Maria

Kiitos, hyvä vinkki!

Voitte harjata myös maitohappobakteerijauheella jos on parodontiitti.

Ainiin. Ikenien vetäytymisen ei kyllä pitäisi antaa aihetta parodontiitti-diagnoosille, vaan syventyneiden ientaskujen.

”Parodontiitti tulee diagnoosiksi, kun yhdessä tai useammassa kohtaa hampaistoa todetaan syventynyt ientasku (≥ 4 mm) tai kiinnityskatoa sekä verenvuotoa taskumittauksen yhteydessä ja radiologisesti luukatoa.”

Tämä tuli minullekin mieleen… Käsittääkseni parodondiitti ei näy päällepäin vaan nimenomaan kuvissa, jos ientaskut ovat syventyneet tai ne ovat täyttyneet esim mädällä.

Syventyneet ientaskut saadaan selville ilman kuviakin eivätkä ne automaattisesti ole täynnä mätää. Taskut mitataan ientaskumittarilla. Luukato selviää kuvista.

Maria

Kiitos!

Maria

No en tiedä, miksi lääkäri minulle näin kolme vuotta sitten sanoi. En ollut kuullutkaan tästä ongelmasta ennen kuin hän sanoi, että kahdessa hampaassa on. Nyt kuitenkin parantunut / eteneminen pysähtynyt.

Hammastahnoissa usein käytetty SLS eli vaahdon aiheuttava ainesosa on se, jonka on todettu aiheuttavan joillekin aftoja. Vaahtoamattomiakin tahnoja kuitenkin on kauppojen hyllyillä. Itselläni aftat ovat selkeästi ruokavalioriippuvainen asia.

Miten yliopistossa voitaisiin opettaa muuta kuin se, mihin on tieteellistä näyttöä?

Vastaus kysymykseesi, Leena: Koska yliopisto ei ole mikään huuhaaoppilaitos vaan TIEDEkorkeakoulu, jossa opetus perustuu kunkin tieteenalan senhetkisiin, voimassa oleviin paradigmoihin. Esim. 40 vuotta sitten tehtyjä sokeritutkimuksia (googlaa ”Turku sugar studies”) ei nykypäivän tiedon valossa voisi enää tehdä, koska sokeripitoisesta dieetistä on havaittu aiheutuvan selkeää terveydellistä haittaa (reikiintyminen). 1970-luvulla sokereiden yhteys kariekseen oli kuitenkin hämärän peitossa, ja (hammas)lääketieteen tutkimus vielä niin nuorta, että tällainen koe oli mahdollista tehdä. Nykyisellään em. kokeen mukainen tutkimusasetelma ei tietenkään menisi läpi missään eettisessä ennakkoarvioinnissa eikä voisi ikimaailmassa saada rahoitusta.

Aftojen etiologia on edelleen hämärän peitossa, mutta altistavia tekijöitä on tunnistettu jo useita, LSL:n lisäksi mm. stressi ja tietyt ruoka-aineet/ainesosat, mm. kypsentämätön tomaatti on potilaiden kertoman mukaan niitä tyypillisimpiä altistajia. Mitään yleistä kaikkiin ihmisiin pätevää listaa on mahdotonta tehdä koska mm. immuunijärjestelmä ja geneettiset ominaisuudet ovat kullakin ihmisellä omanlaisensa ja voivat siksi toimia altistavina/suojaavina osatekijöinä. Sama pätee kaikenlaisiin sairauksiin ja sairastumisriskiin.

Parodontiitin diagnostiikka puolestaan perustuu ientaskumittaukseen ja radiologiseen tutkimukseen. Joissain tapauksissa hoito voi vaatia myös ientaskunesteen sisältämien patogeenien mikrobiologista tutkimusta, mikäli parodontiitin eteneminen on aggressiivista tai hoitovaste (kudosten paranemisreaktio hoitoon) jää huonoksi. Näissä tapauksissa hoitoon voidaan joutua yhdistämään antibioottikuuri.

Parodontiitin käypä hoito-suositus: http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50086
Lisää aftoista mm. Google Booksissa: Jayadevan, R. (2016). Aphthous Ulcers. Practical Gastroenterology, 1 (luku 1, Aphtous Ulcers).

Maria

Säilöntäaineet myös tappavat hyviä mikrobeja ja sillä on vaikutuksia koko kehoon.

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.