Kotitalouskriisi
8.12.2015

Näin poltat kynttilöitä oikein

Näin poltat kynttilöitä oikein

IMG_8589Otsikko kuulostaa lukijaa aliarvioivalta. Kuka tahansa nyt osaa polttaa kynttilää! Vaan ei, jos sen haluaa tehdä omaa ja lastensa terveyttä vaarantamatta.

Kynttilöihin ja niiden polttoon liittyy monta kinkkistä ongelmaa. Usein kuvitellaan, että kaikki mitä on tehty ennenvanhaan, kuten kynttilöiden poltto, on turvallista tai jopa terveellisempää kuin sen moderni vastine. Jopa isäni on sanonut minulle polttavansa kynttilöitä, sillä kynttilän polttaminen puhdistaa ilmaa.

Edellisen lauseen jälkeen kävimme pitkän keskustelun – energiansäästölampun valossa.

Kynttilöiden polttaminen pilaa sisäilmaa. En halua olla ilonpilaaja, mutta niin se vaan on. Paraskin kynttilä tuottaa sisäilmaan haihtuvia orgaanisia yhdisteitä ja pienhiukkasia. Oikeilla toimenpiteillä voidaan kuitenkin minimoida hiukkas- ja muut päästöt ja nauttia kynttilänvalossa tunnelmoinnista silloin tällöin.

Vaha, värit, lyijy ja tuoksut

Kynttilöitä valmistetaan yleensä sulattamalla vahaa muottiin, jossa on sydänlanka odottamassa. Vahoja on erilaisia. Yleisimmin kynttilöitä tehdään raakaöljypohjaisesta parafiinistä tai kasvi- tai eläinpohjaisesta steariinista (joka voi olla myös geelimäistä). Kynttilöitä voidaan tehdä myös hunajantuoksuiseesta mehiläisvahasta, tai vaikkapa soijavahasta. Steariini voi olla valmistettu eläinperäisistä materiaaleista, joten tarkan vegaanin kannattaa olla selvittää kynttilöiden ainesosat. Ympäristön kannalta parasta olisi polttaa kynttilöitä, jotka on valmistettu uusiutuvista raaka-aineista. Raakaöljyä ei pidetä uusiutuvana luonnonvarana, sillä sen muodostumiseen menee tuhansia vuosia. Kaupassa tietoisen kuluttajan kynttilävalintoja viitoittaa Joutsenmerkki. Joutsenmerkityt Havi-kynttilät on valmistettu 90% uusiutuvista raaka-aineista.

Tiedättehän ne vitsikkäät joulupukin- tai possun muotoiset kynttilät, jotka ovat kammottavan näköisiä palaessaan? Hassut kynttilät, ja ihan tavallisen muotoisetkin, mutta värikkäät kynttilät saattavat sisältää raskasmetalleja. Polttaessa värien sisältämät raskametallit vapautuvat sisäilmaan hiukkasina ja kulkeutuvat keuhkojen kautta elimistöön.

Kynttilän väriaineen lisäksi lyijyä voi olla sydänlangassa. Kanadalaistutkimuksen mukaan kahden tunnin oleskelu tilassa, jossa paloi kynttilöitä, joissa on metallinen sydänlangan vahvike, aiheutti terveydelle vaarallisen lyijyannoksen. Tässä vielä lääkärien terveyskirjastossa julkaistu tutkimus sydänlankojen lyijystä ja niiden vaikutuksesta terveyteen. Kynttilälankojen vahvikkeena käytetään muun muassa sinkkiä, lyijyä, tinaa ja kadmiumia.

Itse en ole koskaan nähnyt kynttilöiden sydänlangoissa mitään metallia, joten soitin Lahtisen vahavalimoon ja kysyin heidän asiantuntijaltaan asiasta. Hän kertoi, että suomalaisisten kynttilöiden sydänlangoissa ei ole raskasmetalleja. Kaupoissa kuitenkin myydään paljon ”esimerkiksi aasialaisia halpiskynttilöitä”, joiden sydänlangoissa voi olla haitallisia aineita. Metallilanka nimittäin tehostaa huonolaatuisen kynttilän palamista. Ohuenohut metallilanka on kudottu sydänlangan sisälle niin että sitä on mahdoton havaita. Esimerkiksi geelikynttilöissä on usein vahvistettu sydänlanka. Geelikynttilöiden on raportoitu myös vapauttavan sisäilmaan bentseeniä sekä muita haitallisia kemikaaleja.

Joutsenmerkityt kynttilät eivät sisällä raskasmetallien lisäksi tuoksuaineita eikä muita haitallisimpia kemikaaleja. Tuoksukynttilöiden on jo moneen kertaan todettu olevan terveydelle vaarallisia. Tuoksukynttilöiden hajuaineet voi aiheuttaa esimerkiksi päänsärkyä, pahoinvointia, astma- tai allergiaoireita. Tutkimuksen mukaan tuoksukynttilää ei tarvitse edes sytyttää, vaan haitallisa kemikaaleja vapautuu vaikka kynttilä olisi sytyttämättömänä huonetilassa. Sytytettynä tuoksukynttilöistä vapautuu kaikkien tavanomaisten ”kynttiläpäästöjen” lisäksi myös formaldehydiä. VOC-yhdisteiden lisäksi tuoksukynttilöistä todennäköisesti muitakin haitallisia kemikaaleja.

Pienhiukkaset

Pienhiukkaset ovat se, mistä eniten puhutaan, kyn puhutaan kynttilöiden terveysriskeistä. Pienhiukkasia pidetään yleisesti suurimpana ympäristön terveysriskeistä. Kynttilöiden polttaminen on yhtä epäterveellistä kuin passivinen tupakanpoltto. Kynttilänpolton vaaroista ei jostain syystä kuitenkaan varoiteta lapsiperheitä, toisin kuin vaikkapa passiivisen tupakoinnin vaaroista. Huonolaatuiset kynttilät aiheuttavat tietenkin enemmän pienhiukkaspäästöjä kuin laadukkaat kynttlät, mutta myös kynttilän käytöllä voi vaikuttaa pienhiukkasten määrään.

Joskus myös erityisen laadukkaat kynttilät aiheuttavat pienhiukkasia. Esimerkiksi mehiläisvahalevystä rullatut, käsityönä tehdyt kynttilät voidaan mieltää laadukkaiksi. Ikävä kyllä löyhästi tehdyt kynttilät palavat hyvin epäpuhtaasti. Tämän huomasin viime vuonna joululahjakynttilöitä polttaessani.

Pienhiukkaset aiheuttavat ongelmia etenkin sydän- ja verisuonitaudeista kärsiville. Pienhiukkaset kulkeutuvat nimittäin keuhkoista verenkiertoon. Myös astmaatikot, allergiset ja esimerkiksi sisäilmasta sairastuneet (kuten minä) saattavat jopa kokea hengittämisen epämiellyttäväksi tilassa, jossa palaa kynttilä.

Polttotapa

Vähiten pienhiukkasia sisäilmaan tulee, jos kynttilän sijoittaa ulos: vaikkapa parvekkeelle, kuistille tai pihalle. Toinen hyvä paikka kynttilöille on takka, sillä hiukkaset ja muut päästöt kulkeutuvat hormia pitkin taivaan tuuliin.

Vetoisa ikkunalauta on ehkä huonoin paikka sijoittaa kynttilä. Kynttilä savuttaa enemmän, jos liekki lepattaa. Kynttilän liekkiä kannattaa siis seurata. Kun kynttilä palaa tasaisesti, eikä liekki heilu, päästöjä tulee vähiten. Kynttilän voi myös yrittää sijoittaa niin, että ilmavirta kulkee lyhintä tietä poistoilmahormiin. Näin voi pienentää hengitettävien hiukkasten määrää.

Ennen sytytystä kannattaa varmistaa, ettei sydänlanka ole liian pitkä. Sydänlankaa voi tarvittaessa lyhentää, jopa palamisen aikana. Sopiva mitta sydänlangalle on yleensä noin 1 cm. Jos sytyttää jo poltetun kynttilän, nokeentunut osa sydänlankaa kannattaa leikata pois. Lapsille kannattaa opettaa, että liekkiä ei häiritä (puhallella tai sammuteta), sillä silloin kynttilä savuttaa ja silloin kynttilästä vapautuu eniten pienhiukkasia.

IMG_9676Kynttilänpolton pikaopas:

  • polta mieluiten kotimaisia, Joutsenmerkittyjä tai muita laadukkaita kynttilöitä
  • ÄLÄ polta sisällä ”halpiskynttilöitä” tai tuoksukynttilöitä, mehiläisvahasta rullaamalla tehtyjä kynttilöitä…
  • Sijoita kynttilä ulos, takkaan tai lähelle poistoilmaventtiiliä
  • Älä sijoita kynttilää vetoisaan paikkaan, tai paikkaan jossa ohikulkevien ihmisten aiheuttama ilmavirta häiritsee liekkiä
  • Huolla kynttilän sydänlankaa polton aikana ja ennen polttoa. 1 cm riittää!
  • Muista paloturvallisuus!
  • Sammuta kynttilä liesituulettimen alla. Sammuttaessa päästöjä vapautuu paljon.
  • VINKKI: Jos saat lahjaksi huonolaatuisia kynttilöitä, polta ne ulkona!

 

Avainsanat

Kommentit

Kynttilä kannattaa sammuttaa painamalla sydänlanka sulaan steariiniin, niin ei savua yhtään. Sitten vain nostaa sammuneen langan nopeasti takaisin ylös ennen kuin ehtii jähmettyä. Liesituulettimen alle ei kyllä saisi laittaa minkäänlaista tulta. Siitä voi helposti levitä tuli hormiin.

Maria

Hyvä vinkki! Tosin kaikissa liesituulettimissa ei ole hormia.

Samoja havaintoja olen tehnyt viimeisen muutaman vuoden aikana ja todennut etteivät kynttilöiden aiheuttamat sisäilmahaitat ole mikään pikkujuttu. Tuntuu nyt jopa hassulta kuinka luonteva osa ne ennen vanhaan ovat taloudessa olleet, kukaan ei ole kyseenalaistanut tulisiko niitä polttaa vaikka on päivän selvää että palamiskaasut ja raaka-aineet ovat terveysriski. Myös mitä pienemmässä tilassa oleskellaan sen nopeammin oireilu alkaa, nenän tukkoisuus vuotaminen ja kutina, ja niiden uskon epämiellyttävyydessänsä olevan vain vähäisimpiä näkyviä oireita, pahimmat vahingot syntyvät sisällä elimistössä liittyen verenkiertoon ja sisäelimiin. Pyrin lopettamaan kynttilöiden käytön kokonaan sillä eivät lainkaan ole välttämättömiä kun kauniista valoista myös saa tunnelmaa. Polttaessa pidän AINA liesituulettimen alla, takan puuttuessa, ja tämä on toiminut aika hyvin. En usko tuikkujen aiheuttavan minkäänlaista palovaaraa, ja aika runsaasti saisi öljyjä olla että muukaan kynttilä palovaaraa aiheuttaisi.

Mites asunnot joissa on kaasu-uuni ja -liesi?

Maria

Sama juttu. Pitää olla hyvä liesituuletin!

Puhut kynttilöistä yleensä, mutta odotin mainintaa hyvin yleisesti käytetyistä tuikkukynttilöistä. Ovatko tuikut mahdollisesti terveellisempi vaihtoehto?

Maria

Ah! Hyvä kun muistutit, unohdin mainita että tuikkuja saa nykyään myös Joutsenmerkittynä. Muuten tuikuissa ei ole eroa kynttilöihin.

Kynttilää ei missään nimessä saa viedä liesituulettimen alle. liesituulettimessa on rasvan jäämiä jotka saattaa syttyä tuleen mikäli kipinä lentää kynttilästä.

Maria

Totta. Mun oletus tietenkin on, että kaikki pitävät liesituulettimensa yhtä hyvässä kunnossa kuin minä…

Kiitos kattavasta infopläjäyksestä ! 🙂
Mitä mieltä olet Kaarinan kommentista rypsiä koskien?

Maria

Oljyn polttamisesta vapautuu mun nähdäkseni aina pienhiukkasia. En jotenkin usko, että palaminen olisi sen puhtaampaa, vaikka olisikin luomua tai luonnollista.

Mulle tulee aina hengitystieoireita, jos olen kynttulöiden lähellä sisätiloissa. Kotona en koskaan polta kynttilöitä. Myös taloissa, joissa poltetaan puita tulipesissä, en pysty hengittämääb kuin hetken. Tosi ikävää, kun ei voi käydä sellasissa taloissa, joissa puita poltetaan. 🙁

Polta rypsiä. Halpaa on. Vettä laakeaan astiaan ja rypsiä päälle.

Ja kaunis.

Rypsi ja sen lähisukulainen rapsi ovat melko uusia tulokkaita Suomen pelloille. Ne vakiintuivat suomalaisiksi viljelykasveiksi oikeastaan vasta 1980-luvulla. Muuallakaan Euroopassa niillä ei ollut kovin huomattavaa asemaa viljelykasvien joukossa ennen 1970-lukua. Ristikukkaisten öljykasvien viljely oli keskittynyt Kiinaan ja Intiaan, mistä myös ensimmäiset tiedot rypsistä ovat ajalta 2000-1500 e.Kr. Euroopasta ensimmäiset tiedot rypsiöljystä ovat 1200-luvulta. Silloin ja aina 1800-luvulle saakka rypsi- ja rapsiöljyä tuotettiin lähinnä lamppuöljyksi. Välillä jo suhteellisen suuren laajuuden saanut viljely taantui, kun vuoriöljy tuli markkinoille. Vasta väestönkasvun myötä lisääntynyt rypsi- ja rapsiöljyn käyttö elintarvikkeeksi ja rouheen käyttö karjan rehuksi käänsivät viljelyn uuteen nousuun toisen maailmansodan jälkeen. Kasvinjalostajat saivat nopeasti kehitettyä satoisampia ja laadultaan parempia lajikkeita rypsistä ja rapsista.

Siis oliko tämä nyt ihan oikein?
”Huonolaatuiset kynttilät aiheuttavat vähemmän pienhiukkaspäästöjä kuin laadukkaat kynttlät, mutta myös kynttilän käytöllä voi vaikuttaa pienhiukkasten määrään.”
Siis huonolaatuiset kynttilät aiheuttavat vähemmän päästöjä?

Maria

Toinenkin kommentoi! Mulla lipsahti ajatusvirhe, kiitos huomiosta!

Kiitos hyvästä kirjoituksesta! Ajankohtaista tietoa 🙂

Kiitos tärkeän asian esilletuomisesta! (Tekstissä taisi olla kirjoitusvirhe: ” Huonolaatuiset kynttilät aiheuttavat vähemmän pienhiukkaspäästöjä kuin laadukkaat kynttlät”)

Kiitos postauksestasi! Mitenkahan on sellaisten ”oljylamppujen” laita. Tarkoitan sellaisia mita Aasiassa usein pidetaan kotialttareilla. Niissa on usein sinapinsiemenoljya tai ihan mika vaan ruokaoljy kay…siihen tuikataan sitten ihan tavan puuvillalanka sydameksi! Ne on kuulemman myos turvallisempia kuin kynttilat paloturvallisuuden kannalta. Siihen en osaa itse kylla kommentoida. Ainakaan ne ei samalla tavalla savuta kuin useat kynttilat!

Maria

Kyllä siinäkin tapahtuu palamista. Varmasti myös epäpuhtauksia vapautuu. Ehkä hitusen vähemmän jos on puhdistettua lamppuöljyä.

Hei, kiitos kattavasta informaatiosta. Tuli vain nyt mieleen tiedätkö minkä verran suitsukkeiden turvallisuudesta/terveellisyydestä? Itse en niitä henkilökohtaisesti ole koskaan kestänyt, siis jo ennen sisäilmasta sairastumista. Meidän lähipiirissä on vain henkilö joka pitää kovasti niiden käytöstä, joten ajoittain niillekin on täytynyt altistua… ainakin ne savuttaa kovasti ja haisee myös… eivät ainakaan omaan järkeen kuulosta terveelliseltä…. mutta onko se näin?

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.