Kotitalouskriisi
29.12.2015

Homeremontti – siivous ja korjaus

Homeremontti – siivous ja korjaus

Meidän homeremontti (virallisesti kosteusvauriokorjaus) valmistui tosiaan päivää ennen joulua. Kirjoitin jo aiemmin homeremontin ensimmäisestä vaiheesta eli purusta ja kuivauksesta. Kuivaus kesti lopulta kolmisen viikkoa, sillä kastunut seinä oli paksu täystiiliseinä. Seinä kuivattiin käyttämällä infrapunalämmitintä seinän toisella puolella, taloyhtiön varastokopissa, jossa viemärivuoto tapahtui. Vaurioalue oli osastoituna koko kuivauksen ajan.

Monesti kuulen sanottavan, että ”ei meillä ole hometta, vaan pelkkä kosteusvaurio”. On itsepetos ajatella niin. Homekasvustoa syntyy otollisissa olosuhteissa jopa tunneissa. Vaikka vaurio havaittaisiin pian, usein korjaukseen ryhtymisessä kestää vuorokausia. Raja kosteusvaurion ja homevaurion välillä on siis häilyvä.

IMG_9717

Remontti paisuu ja tiivistyy

Kun seinä oli kuivattu, alkoi varsinainen korjausvaihe. Alkuperäinen suunnitelma oli vain vaihtaa rei’itetyn lattian tilalle uusi. Kun vanha parkettilattia oli poistettu, paljastui lattiarakenne. Lattiarakenne oli varsinainen kerroskakku. Päällimmäisenä parketin alla oli kerros pahvia ja kaksi kerrosta lastulevyä. Lastulevy haisi erittäin pistävälle formaldehydimäiselle, joten se päätettiin lennosta ottaa pois. Kiinnostavaa on, että huoneilmassa formaldehydiä en ole kuitenkaan koskaan haistanut. Ja meiltähän kävi kolleganikin mittaamassa sisäilmamme formaldehydipitoisuuden, joka oli poikkeuksellisen pieni.

Lastulevyn alla oli ehkä 1940-luvulta peräisin oleva linoleum-matto, jonka alla oli alkuperäinen, tiilenpunaiseksi maalattu, lautalattia. Moni olisi varmasti innoissaan siitä, että alta löytyi hyväkuntoinen lautalattia. Minä en. Vanhojen lautalattioiden ottaminen esille on vihonviimeinen virhe vanhojen asuntojen korjauksissa. Kun lautalattia otetaan esille, pääsevät eristetilassa olevat epäpuhtaudet sisäilmaan. Lautalattia kun ei koskaan ole tarpeeksi tiivis.

IMG_9888

Vanha lautalattia on tunnelmallinen, mutta epäterveellinen

Eristetilassa ei sinänsä ollut ongelmaa: eristeenä oli kuivaa olkea. Olki itsessään sisältää kuitenkin paljon luonnonhomeita, pölyä ja allergeenejä kuten esimerkiksi siitepölyä, mutta kuivana en pidä sitä terveysriskinä jos se ei ole suoraan yhteydessä sisäilmaan (toisin kuin vaikkapa vanhan lautalattian kohdalla).

Kun lattia oli kerran auki, päätin parantaa kodin terveellisyyttä isosti. Suunnitelmaa laajennettiin koskemaan myös lastenhuonetta, jossa on yhtenäinen lattia meidän vanhempien makuuhuoneen kanssa. Uusi pintalattiahan sinne olisi asennettu myös joka tapauksessa. Kaikki vanhat rakennekerrokset poistettiin, jäljelle jäi vain lattian eristeenä oleva olki ja vanhat puiset lattian kannattimet.

Uusi rakenne suunniteltiin mahdollisimman tiiviiksi ja vähäpäästöiseksi materiaalipäästöjen osalta. Lattian kannakkeiden päälle asennettiin harvalaudoitus ja kaksi kerrosta kivilevyä (Luja).

Kivilevyjen asentamisen jälkeen suoritin ensimmäisen siivouksen. Home- tai kosteusvauriokorjauksessa suosittelen aina tehtäväksi siivouksen ennen uusien materiaalien asentamista. Siivous suoritetaan silloin, kun eristemateriaalit on suljettu pois huoneilmasta ja paljon pölyä tuottavat työvaiheet on suoritettu. Meidän tapauksessa tämä oli siis Luja-kivilevyjen asentamisen jälkeen.

Suoritin siivouksen itse pyyhkimällä katot, seinät ja uudet lujalevyt nihkeällä mikrokuituliinalla. Huuhtelin riepua todella usein, suurin piirtein muutaman vedon jälkeen. Pölyn irroittamikseksi liinasta käytin laimeaa mäntysuopaliuosta.

IMG_0139

IMG_0005

TKR-pinnoitteen ensimmäinen kerros näkyy tummemman harmaalla

Kun pölyt oli poistettu, tiivistettiin levyjen saumat sekä lattian ja seinän liitoskohdat suomalaisella TKR-pinnoitteella, joka on loistokeksintö. Täysin hajuttomaksi kuivuva aine soveltuu rakenteiden tiivistykseen, haitta-aineiden kapselointiin sekä vedeneristeeksi.

TKR-pinnoitteen asennuksen jälkeen olin kiperän valinnan edessä. Valitsin lattiamateriaaliksi Novafloorin tammilankkuparketin sen hajuttomuuden takia. Parketin alle on kuitenkin aina laitettava askeläänieriste. Olen työssäni kohdannut todella paljon huonoja kokemuksia liittyen muovisiin askeläänieristeisiin. Muovi tuntui huonolta vaihtoehdolta, vaikkei meidän tapauksessa olekaan rakennekosteutta, joka voisi kemiallisesti askeläänieristettä vaurioittaa. Korkkimatto olisi ollut mielestäni paras vaihtoehto, mutta sen hinta oli aivan älytön. Lopulta päädyin aaltopahviin, sillä sellainenhan oli meillä ollut ongelmitta myös vanhan lattian alla. Pahvissa toki on omat päästönsä.

Vanha lattia oli asennettu 45-asteen kulmaan huoneeseen nähden. Se teki huoneista mielestäni kauniit, joten uusikin lattia asennettiin erikoisesti vinoon. Remonttimiehet olivat valinneet puolestani jalkalistat, joiden ulkonäköön en ole täysin tyytyväinen, mutta menköön. Lattialistat pitää vielä maalata, joten en vielä laita teille tänne kuvia lopputuloksesta.

IMG_0144IMG_0011

Homesiivous ja tuuletus

Kun lattia oli asennettu sain pienen sydärin. Vaikka lattia oli ollut täysin hajuton Novafloorin näyttelytilassa, vasta-asennetun lattian haju oli minun mittakaavassani valtava. Hetken jo näin kauhukuvia meistä taas evakossa, tällä kertaa paossa haisevaa lattiaa.

On täysin normaalia, että uusissa materiaaleissa on materiaalipäästöjä. Joissain tapauksissa haju lähtee viikoissa pois, joissan onnettomissa tuotteissa haju jää vuosikausiksi tai jopa pahenee ajan kanssa. Kauhukuvia maalailtuani päätin aloittaa tehostetun tuuletuksen ja tehokkaan rakennuspölysiivouksen tai homesiivouksen.

Totuimme alipaineistimen hurinaan aika hyvin, olihan se meillä melkein puolitoista kuukautta pienellä teholla. Mutta kun lattiat avattiin, koneen piti olla päällä täydellä teholla 24/7. Kehitin öiden ajaksi äänimuurin sohvatyynyistä. Sen turvin pidimme ilmanpuhdistintakin päällä yötä päivää täydellä teholla kun remontti oli siivousvaiheessa. Tässä on hyvä ohje homesiivoukseen. No ehkä siivoukseni ei ollut aivan näin perusteellinen, mutta melkein.

Remontin viimeisten vuorokausien ja siivouksen ajan pidin päällä Genano-ilmanpuhdistinta ja alipaineistuskin oli vielä päällä. Tavoitteeni oli saada mahdollisimman paljon pölyä pois pinnoilta sekä sisäilmasta. Alipaineistuksen tarkoitus oli tietenkin myös estää remonttipölyn kulkeutumista asuintiloihin. Se olikin lähes mahdotonta, kun työmiehet kuitenkin kulkivat koko ajan ees taas. Jätteiden poisto oli muuten järjestetty niin, että kaikki purettava materiaali kuljetettiin ulos ikkunoiden kautta, joten pölyistä purkukamaa ei tuotu lainkaan muiden asuintilojen kautta.

Vuorokauden tuuletuksen jälkeen pystyin jo nukkumaan huoneessa, jossa uusi lattia oli asennettuna. Nyt, viikko asennuksen jälkeen, huomaan, että lattiassa on jäljellä mieto tuoksu, mutta se on laimentunut huomattavasti. Uskon, että kuukauden päästä se on jo lähes hajuton.

IMG_0147

IMG_9891

Äänivalli, jonka turvin selvisimme ilmanpuhdistimen ja alipaineistimen hurinasta

Asbestivaroitus

On niin nurinkurista, että teen rakennusterveyskonsultointia työkseni, mutta kun omassa asunnossani sattuu vesivahinko, joudun ”tunariammattilaisten armoille”. Olen häkeltynyt, kuinka vähän tietoa isännöitsijöillä ja jopa haitta-aineasiantuntijoilla on rakennusterveydestä.

Sanoin isännöitsijällemme nimittäin lattian purkuvaiheessa, että on hyvin mahdollista, että purettavat materiaalit sisältävät asbestia. Isännöitsijä kutsui paikalle ”asbestiasiantuntijan”, joka kävi katsomassa pikaisesti lattian avausta ja tuhahti, että ei täällä ole mitään asbestia. Todellisuudessa linoleum-matto liimoineen olisi hyvinkin voinut sisältää asbestia. Asbestia on käytetty 1990-luvulle asti ties missä rakennusmateriaaleissa. Senpä takia, mitä tahansa ennen 1990 rakennettua purkaessa tulisi varmistua, ettei materiaalit sisällä asbestia. Jos näin ei tehdä, tulisi purkutyö suorittaa asbestipurkuna.

Otin siis varmuuden vuoksi vielä pölynäytteen rakennuspölystä ja lähetin sen analysoitavaksi. Sai aattoaamuna negatiivisen tuloksen: pölystä ei löytynyt asbestia. Huh.

Mutta sellainen sepostus tällä kertaa. Lapsiin tämä liittyy sillä tavalla, että voi kun toivoisin, että jokaisella olisi yhtä hyvät edellytykset selvitä kosteusvauriokorjauksista tai muista tahdosta riippumista remonteista. Taloyhtiötapauksissa voi olla todella vaikeaa saada oikeutettua tahtoaan läpi.

Tässäkin remontissa oli katastrofin ainekset, jos en olisi vaatinut huolellista suojausta, osastointia, alipaineistusta, tiivistystä, olisi sisäilmaan voinut päästä terveydelle vaarallisia aineita. Vieläkään en meinaa uskoa todeksi, että tästä selvittiin. Ja vielä niin, että asuimme terveinä omassa kodissa (tosin todella ahtaasti) koko remontin ajan.

HUHHUH.

 

Avainsanat

Kommentit

Moi. Meillä tosiaan kanssa pienimuotoinen homeremppa takana. Kysyisin tuosta vanhan lautalattian esille otosta vielä enemmän, kun meillä se tehtiin olkkarissa ja makkarissa, keittiössä uusi lankku. Miten ne eristetilan päästöt voi tulla huoneilmaan jos kyseessä on pontillinen lautalattia ja reunat tottakai tiivistetty ennen listoitusta? Tilanne on se että saamme oireita juuri niissä huoneissa missä tämä vanha lattia on, en ymmärrä mistä se johtuu kun lattia hiottiin ja maalattiin uulan maalilla jossa hyvin vähäiset päästöt ym..?

Maria

Koska puu kutistuu ja laajenee, pitää lattioiden reunoille jättää parin sentin raot. Vaikka olisi listat eikä reikiä varsinaisesti näkyisi, lautalattia ei ole tiivis. Harvoin edes ponttien kohdalta. Myöskin ponttien kitit hyvin pian alkavat rakoilla puun liikkeiden myötä.

Hei, minne olet noita näytteitä lähettänyt analysoitavaksi? Onko pitänyt tilata itse joku labran oma näytteenottopaketti? Minkä hintaista?

Maria

Useimmat labrat eivät tutki yksityisten näytteitä. Näytteidenottoon liittyy monta vaihetta ja on tärkeä tietää, mistä näyte otetaan ja mitä siitä tutkitaan. Nettisivuni kautta voi ostaa konsultaation, johon sisältyy näytteenotto-ohjeet ja näytteen analysointi. http://www.marianordin.fi/products/?categoryId=935485&show=content

Hei, kuinka kauan lankkuparketti antoi tuoksua? Olen hajuste ja kemikaaliherkistynyt (usean vuoden homealtistus). En uskalla oikein laittaa lakattua parkettia. Kuinkahan kauan lakkaparketista lähtisi päästöjä, onko kokemusta? Oliko savimaali täysin tuoksutonta?

Kiitos jos jaksat vastata.

Millä lakkasitte parketin? Onko vociton.fi-lakka millaista?

Maria

Tämä olikin jo vahattu. Lattiasta oli oma postauksensa.

Löysin tänne ihan yllättäen ja oikeastaan tulikin tästä postauksestasi mieleen kysyä mielipidettä. Kyseessä on 61 rakennettu talo, jossa pohjana maanvarainen laatta, seinissä villaa ja katossa puruja. Ostaessa ilmeni hieman kosteutta rakennuksen yhdessä nurkassa jonka johdosta koko lattia purettiin ja sinne rakennettiin kokonaan uusi eristys ja ilmastointi jonkunlaisen putken avulla sekä valut ja vesikiertoinen lattialämmitys. Muualla ei pitäisi olla mitään ainakaan mittauksien mukaan. Olemme tehneet mittavan remontin, käytännössä kaikki sisätilat, vesi ja viemärit, koneellinen ilmastointi jne, siltikin muuton jälkeen mielestäni mulla on astma pahentunut jonkun verran ja nenä tukossa plus silmät kuivaa. Mitä luulet, mistä kannattaisi aloittaa selvittely? Silmät yhdistin ilmastointiin ja kostutustippojen avulla oireet helpotti. Talossa ei haise, mutta kun astuu raittiista ilmasta sisään niin ihan pienenpieni vanha hajunpoikanen saattaa tuntua nenässä. en tiedä onko asia vain päässäni vai voiko jotain olla. Minkä alan ihminen voisi auttaa? kiitos jo etukäteen jos jaksat vastata ja jäänyt seuraamaan blogiasi:) Tuo kännykkäsäteilyasiakin mua kiinnostaa.

Maria

Missäpäin teidän talo on? Kyllähän tuon ikäiset talot alkavat olla ikävä kyllä tiensä päässä. Ongelmia tuon ikäisissä voi olla alapohjassa, seinissä ja katossa. Suosittelen tutkituttamaan talon perusteellisesti. Tai sitten kannattaa tehdä suorilta päätös, ettei edes kannata tutkia. Monet tutkituttavat talojaan kymmenillä tuhansilla, kun olisin voinut riskianalyysimenetelmälläni sanoa, että ei kannata tuhlata yhtään euroa turhiin näytteisiin. Ikäviä uutisia, mutta parempi sanoa suoraan.

Mutta tosiaan, jos kerrot missäpäin olet, niin voin suositella tutkijaa.

Moi ja siis tämä on Turun seudulla! Kuntokartoitus tehtiin kauppojen aikana ja yhdestä nurkasta löytyneen kosteuden vuoksi koko alapohja purettiin ja tehtiin uudelleen. Ei siellä pitäis oikeasti olla mitään. Seinissä on eristeet vaihdettu aikaisemmin ja katto on ainoa jossa puriutja se todettu täysin kuivaksi (mies ryömi siellä päiväkaupalla asentamassa ilmastointia). eikä ole rintamamiestalo vaan tämmöinen yksikerroksinen. Nyt tämä on remontoitu kokonaan joten oikeastaan ei ole vaihtoehtoa muuta kun korjata jos on korjattavaa:(

mielenkiintoinen kirjoitus, kiitos! Miten te korvasitte tuon kastuneen oljen tuossa makkarin lattiassa? Olipa tärkeää ja itse asiassa loogista tietoa tuosta vanhan puulattian esiin ottamisesta. Olen nimittäin käynyt useammassakin kaverin kodissa, jossa vanha lattia on kaivettu esiin ja sitä kilvan ihasteltu. Minä ainoana sisäilmaongelmaisena olen saanut siitä oireita… !

Maria

Kiitos! Siihen kohtaan, josta oljet otetiin pois, tuli leca-papua. Ehkäpä voisit vinkata lautalattia-ystävillesi asiasta… ?

Moikka. Lecaa käytetään ilmeisesti aika paljon vielä. Pitää vain varmistua siitä että sitä ei käytetä paikoissa jossa voi olla kosteutta. Minulle nimittäin yksi putkimies sanoi että kun kosteutta pääsee lekapapuihin niin se lakaa muodostamaan rikkihappoa. Hän oli ilmeisesti monesti nähnyt miten vesiputket (teräs) on sulannut kokonaan pois.

Maria

Joo, uskon tuon. Lecapapu tuoksuu ihan rikille hyvänäkin (se on musta kyllä hyvä haju). 🙂

Onnea remontin valmistumisesta! Tosi asiantunteva kirjoitus kuvineen.

Hienoa, että remontti valmistui! 🙂 Meillä vielä jatkuu hommat…

Onnittelut remontin valmistumisesta! 🙂 Meilläkin on toinen makuuhuoneistamme viimein valmis (askeläänieristemuovi oli reagoinut liian kosteaksi jääneen betonin kanssa). Meidänkin tammiparketti haisi asennuksen jälkeen sen verran että piti laittaa ilmanvaihtoa kovemmalle ja sulkea ovi. Nyt kaksi päivää asennuksen jälkeen haju on jo paljon lievempi. Katsotaan jos vaikka viikon päästä voisi jo oven avata ja laittaa jotain tavaraa sisään.

Maria

Huh! Tsemppiä teillekin lattian hajun kanssa!

Kiva, että olet saanut lattian jo paikoilleen. On mielenkiintoista lukea kuvien kanssa lisätietoa näistä kosteusvauriokorjauksista.

Mä en allekirjoita väitettäsi suoraan, että luonnonmateriaalit olisi epäterveellisiä. Onko sulla jotakin lähdettä sille, että kuiva olki ja vanha lautalattia ovat epäterveellisiä?

Pitää kuitenkin muistaa, että homeitakin on hyviä ja pahoja. Jos hyviä homeita poistaa (esim desinfioi), niin huonot vaaralliset homeet voivat ottaa elintilaa ja lisääntymään.

Monessa tutkimuksessa on todettu, että kaikkein vähiten allergioita esiintyy maaseudulla, jossa monet altistuvat erilaisille epäpuhtauksille/eläinpölylle.

Mä itse uskon, että luonnonaineet ja -materiaalit ovat monesti terveellisempiä kuin kemikaalit ja nykyajan muovit/teolliset pinnoitteet.

Enhän mä niin sanonutkaan! Vaan sanoin, että olemme poikkeuksellisen terveinä tässä asuneet. Mutta ei silti ole hyvä, että on ilmayhteyttä eristetilaan. 1900-luvulla on myös oljen lisäksi käytetty paljon haitta-aineita sisältäviä materiaaleja, jotka ovat oikeasti myrkyllisiä. Olkien lisäksi siellä on kaikenlaista pölyä, mikä on rakennusaikana sinne kulkeutunut. Lautalattia voi olla hyvä, mutta alapuolella kannattaisi olla jokin ilmatiiviis materiaali (vaikkapa paperi), joka estää ilmavirtaukset.

Ja vielä, terveellisyyttä voi myös parantaa siivouksella. Siis pyyhkimällä ja imuroimalla, mutta desinfioivia aineita tai vahvoja puhdistusaineita ei kannata käyttää lainkaan, juurikin mainitsemastasi syystä. Mutta ei kotona tarvitse erikseen olla mitään omaa homelähdettä.

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.