Kotitalouskriisi
11.11.2015

Homeremontti – purku ja kuivaus

Homeremontti – purku ja kuivaus

homeremontti

Kauniita unia! Meidän makuuhuone on nyt alipaineistettu ja osastoitu. Kuva otettu puhelimella Black Eye – laajakuvalinssin läpi.

Onnistunut homeremontti

Kiva kirjoittaa vähän omaan alaan liittyviä juttuja tänne blogiin. Paitsi ei, sillä nyt sisäilmaongelma on liian lähellä, ohuen muovikalvon toisella puolella. Ongelman pitää pois nenäni alta vain henkosenkevyt ilmavirta ja alipaineistus.

Meillä todettiin kosteusvaurio noin viikko sitten. Paikalla kävi erittäin pätevä kosteusmittaaja (www.kuivaus.com) ja totesi, että kosteutta on myös meidän makuuhuoneen lattian eristetilassa. Heti kosteusmittauksen jälkeen taloyhtiö tilasi osastoinnin ja alipaineistuksen.

Homeremontin (tai kosteus- ja homevaurion korjaus) ei ole tuurista kiinni. Työ on erittäin tarkkaa ja toimenpiteet pitää suorittaa perusteellisesti ja oikeassa järjestyksessä. Homeremontti saattaa joissain tapauksissa onnistua vain sitkeän riidan jälkeen, sillä ikävä kyllä monet kiinteistö- ja rakennusalan ammattilaisetkaan eivät usein tiedä, miten homeremontin pitäisi oikeaoppisesti edetä. Olen kuullut monta turhauttavaa tarinaa isännöitsijöistä ja kosteusmittaajista, jotka eivät ymmärrä, että kosteusvauriossa saattaa olla homekasvustoa jo tuntien päästä veden pääsemisestä rakenteisiin. Rakenteissa oleva kosteusvaurio on aina terveysriski.

Osastointi

Kosteusvauriokorjaus tulisi aina tehdä osastoituna. Osastointi tulee tehdä, sillä kosteusvaurioissa on otolliset olosuhteet mikrobien kasvulle. Lisäksi kun tehdään rakenneavaus ennen vuotta 1990 rakennetussa talossa, on mahdollista että rakenteissa on haitta-aineita, kuten asbestia tai PCB-yhdisteitä. Kosteusvauriomikrobeja (eli haitallisia homeita) tai haitta-aineita ei saa kulkeutua asuintilojen sisäilmaan. Osastointi on siis ilmatiivis ”koppero” joka rakennetaan avattavan alueen ympärille.

Tässä RT-kortissa on esitetty oikeaoppinen osastointi. Myös tilaan jäävät tavarat tulee suojata purkupölyltä.IMG_9080IMG_9079

Alipaineistus

Kun osastointi on rakennettu, tulee vaurioalue alipaineistaa. Osastoinnista ei ole hyötyä, jos aluetta ei alipaineista. Alipaineistaminen tarkoittaa kansankielellä sitä, että osastoidusta tilasta imetään ilmaa ulos, jolloin mikrobi- tai haitta-ainepitoinen ilma ei kulkeudu asuintiloihin ilmavirtausten mukana.

IMG_9078

Putki menee tuloilmaventtiilin kautta ulos

IMG_9076

Alipaineistin ei onneksi pidä kovaa ääntä pienimmällä teholla

Purku

Pääperiaate on, että kaikki kastuneet levy- ja eristemateriaalit sekä tasoitteet ja pintamateriaalit poistetaan. Jäljelle jäävät betoni ja tiilipinnat imuroidaan puhtaaksi.

Jätteet pitää viedä ulos suljetuissa pusseissa tai laatikoissa tai jäteputkea pitkin. Mikrobit leviävät kaikkialle, jos avonaisia jäteastioita viedään ulos asuintilojen kautta. Ikävä kyllä meillä jätesäkit olivat pölyisiä, kun niitä on viety nyt kaksi päivää ulos. Uskomattoman paljon matskua noinkin pieneen aukkoon mahtuu.

Otan huomenna mikrobinäytteet purkualueen vieressä olevasta lattian eristeenä olevasta eristeestä. Mikrobinäytteellä voi varmistua siitä, että vaurioitunut kohta on purettu tarpeeksi laajalta alueelta. Koska eristeenä on olkea, joka sisältää itsessäänkin todennäköisesti jonkin verran mikrobeja, otan näytteitä muutaman, jotta voin vertailla mikrobipitoisuuksia. Analysoin näytteet mikroskopointimenetelmällä sekä mycometer-menetelmällä, sillä niistä saan vastaukset nopeasti. Nämä ovat oivia menetelmiä juuri tällaisissa tapauksissa, jossa halutaan tietää, onko vaurioaluetta purettu tarpeeksi. Viljelynäytteen analysointiin menee jopa neljä viikkoa, mikä on aivan liikaa kohteessa, jossa korjaus on jo käynnissä. Lisäksi viljelynäyte on huomattavasti kalliimpi kuin edellämainitut menetelmät.

IMG_9074

Kuivaus

Kun vaurioalue on avattu, purettu ja puhdistettu täytyy kastunut alue kuivata. Meidän vaurioalueen pinnat ovat onneksi kuivat, mittasin ne vielä varmuuden vuoksi itse pintakosteusmittarilla. Vesi on päässyt pienestä tiiliseinässä olevasta aukosta valumaan eristetilaan, vesi ei ole onneksi yltänyt pohjalle saakka.

Vaurioitunutta aluetta kuivatellaan pari viikkoa toiselta puolelta seinää. Kuivaus kestää näin pitkään, sillä talossa on vanhat tiilirakenteet, jotka imevät itseensä paljon vettä. Varsinainen vaurioalue on siis tämän seinän toisella puolella, taloyhtiön tilassa. Siellä on tehty samat toimenpiteet kuin meidän puolellamme eli kaikki kostuneet materiaalit on poistettu.

IMG_9073

Homesiivous

Meille rakennettiin vain yksinkertainen osastointi, joten rakennuspölyä levisi jokaisella kerralla kun työmiehet menivät ja tulivat osastointikopista. Lisäksi työmies oli eilen illalla työmaalta lähtiessään vahingossa laittanut alipaineistuksen pois päältä sen sijaan, että olisi laittanut sen ”asumisasetukselle” eli pienimmälle teholle.

Myös työntekijöiden ja kosteusmittaajien vaatteiden mukana homepölyä levisi asuntoomme Tämän voi päätellä ihan järjellä, mutta ikävä kyllä minulla on muutakin todistusaineistoa homeen leviämisestä asuntoon: korvissani humisee. Se on tyypillinen homeoire, jonka saan tietynlaisesta homeesta.

Osastointikoppero on paikoillaan ja todennäköisesti kaikki vaurioitunut materiaali on nyt purettu. Korjaustyö jatkuu vasta kahden viikon päästä, kun vaurio on kuivattu toiselta puolelta seinää.

Nyt olen aloittanut homesiivouksen. Homesiivous on todella perusteellinen siivous, joka tehdään pyyhkimällä huolellisesti kaikki pinnat nihkeällä rievulla. Kaikki tarkoittaa ihan kaikki: katot, seinät, lattiat, huonekalut. Kaikki, minkä voi laittaa pesukoneeseen pitää laittaa pesuun 60 asteeseen. Tarkat ohjeet homesiivoukseen on Työterveyslaitoksen sivulla.

Eihän tämä ihan oikeaoppisesti mennyt, vaikka kyse on asiantuntijan kodista. Omakotiasuja on tavallaan onnekas, kun kohdalle sattuu homevaurio, sillä omassa kodissa voi päättää täysin, kuinka ongelma hoidetaan. Taloyhtiössä osakkeen omistaja joutuu aina menemään taloyhtiön pillin mukaan. Kyllähän asuntotapauksessakin pitäisi korjaustöiden edetä kaikkien sääntöjen ja ohjeiden mukaan, mutta voi olla että edessä on pitkä ja uuvuttava riita.

Onneksi meidän tapauksessa asia on edennyt varsin hyvin. Ei tämä silti kivaa ole. Ja taloudellisiakin vaikutuksia tällä on, sillä minulla on mennyt valtavasti työaikaa remontin järjestelyihin, soitteluun ja viestien lähettelyyn vakuutusyhtiölle, tavaroiden puhdistamiseen ja siirtelyyn.

Huomenna menen katsomaan evakkoasuntoa, toivottavasti löytyy homeeton sellainen. Siitäkin syntyy kuluja meille, sillä vaikka vakuutus maksaa suurimman osan, meidän pitää maksaa omavastuu sekä 10% evakkoasunnon vuokrasta. IMG_9085      IMG_9082

Tsiisus, enpä olisi arvannut että homekatastrofi vaani näin lähellä. Meinasin sanoa, että saa sääliä. Mutta ei tarvitsekaan. Tästä selviää. Tämä on homevaurioiden kauheuslistassa se vähiten kauhea. Paikallinen, nopeasti syntynyt vaurio on huomattavasti helpompi korjata kuin rakenteellinen ongelma, joka on syntynyt pitkän aikavälin aikana.

 

Avainsanat

Kommentit

Hei,
Asuin vuoden verran asunnossa, jossa oli huono sisäilma. Mitään näkyviä kosteusvaurioita ei ollut, mutta ilmanvaihto oli aivan alkeellinen ja taloa oli ehkä korjattu käyttäen vääriä materiaaleja. Kyseessä oli 30-luvun talo.

Olen nyt vasta puoli vuotta asunut poissa tuosta asunnosta. Muuttaessa heitin paljon tavaroita pois ja loput imuroin/pyyhin/pesin kahteen kertaan 60 asteessa. Vasta lähiaikoina hengitysoireet ovat alkaneet helpottaa. Nykyinen talo on 30-luvun myös, mutta asunnossa on tehty huolellinen remontti hiljattain.

Joudun muuttamaan toiselle paikkakunnalle. Harkitsen muuttoa vuokralle 1978 rakennettuun rivitaloon. Välittäjä mainitsi, että kylppärissä on ollut kosteusvaurio, jossa betoni oli kastunut. Taloyhtiö oli korjauttanut vian, betoni oli kuivatettu jne. Kuulemma kukaan ei ole missään vaiheessa oireillut kosteusvaurion takia.

Itseäni kuitenkin hirvittää – mitä jos oireet palaavat? Onko sinulla asiaan mitään näkemystä/neuvoa?

Mitä mieltä olet kosteusvaurion korjauksen yhteydessä käytettävistä desinfiointiaineista? Mitä ne ylipäätään ovat? Meillä kosteutta mennyt hieman seinän puurakenteisiin ja kuivauksen jälkeen korjaajat poistavat vaurioituneet kohdat puurakenteista ja laittavat jonkinlaista desinfiointiainetta.

Maria

Mieletstäni desinfiointiaineet ovat turhia ja mahdollisesti jopa haitallisia.

Hei! Muutin kohta tasan kaksi kuukautta sitten uuteen asuntoon ja olin ensimmäisen kuukauden flunssassa sekä nyt uusi flunssa, kun edellinen loppui noin kolme viikkoa sitten. Koko tämän ajan olen kärsinyt kauheasta päänsärystä (päivittäin), muisti pätkii, väsyttää koko ajan ja pahoinvointia on esiintynyt. Olen koko ajan ajatellut tämän olevan vain sattumaa ja että kaikki johtuisi vain flunssasta. Epäilykset heräsivät kunnolla kun käteen ilmestyi noin viikko sitten ihottumaa. Muuton yhteydessä kaappeja siivotessa huomasin keittiön kaapin takaosan olevan kuprussa, niin kuin se olisi kastunut. En maininnut tästä vuokranantajalle kun ajattelin ettei se ole tärkeää. Miten kannattaisi menetellä kun on yksityinen vuokranantaja kyseessä? Ja kuinka kauan tätä kannattaa seurata ja kuulostella?

Maria

Kyllä tuossa on ihan selkeä epäily. Ottaisin heti yhteyttä vuokranantajaan. Ei kannata jäädä pilaamaan terveyttään. Kupru voi kertoa kosteusvauriosta, mutta noin rajut oireet viittaavat isompaan vaurioon. Ongelma ei aina selviä kovin helposti. Tsemppiä!

Kiitos vastauksesta! Alankin heti selvittämään asiaa.

Heipä hei!
Ikävä kuulla että niin monella on ongelmia homeen kanssa,
tosi rankkaa, mutta upeaa että Suomessa asia otetaan vakavasti
ja siihen puututaan!
Itse pähkäilen juuri kovasti mitä irtaimistoa ja vaatteita uskalletaan
ottaa mukaan Irlannista Suomeen muuttaessa. Mitään homemittauksia
ei ole tehty mutta tuntuu että täällä kaikki talot on homeessa…
Makuuhuoneemme kaapissa ja meidän sänky haisee ummehtuneelta,
kylpyhuoneen seinillä runsaasti mustaa pilkkua (normia täällä).
Ollaan oltu paljon kipeänä ja itselläni mm. jatkuvaa selittämätöntä korvakipua.
Tärkeitä pehmoleluja, rummut, korurasiat, kirjoja ym. tavaroita olisi tarkoitus
kohta lähettää Suomeen, mutta onko siis niin että jos näin teemme,
leviää home niistä koko uuteen asuinrakennukseemme?
Kiitos paljon vinkeistä mitä kannattaa tehdä tai onko muilla kokemusta
Englanti-Irlanti akselilla asumisesta ja homeesta?

Maria

En ottaisi mukaan pehmeitä ja huokoisia tavaroita hometalosta. Ei ne homeet niin siellä sen terveellisempiä ole kuin täällä.

Kannattaa tosiaan suhtautua erittäin vakavasti kosteusvaurioihin. Itse hometalossa asuneena ja sairastuneena jouduin laittamaan kaikki vaatteet, huonekalut ym. roskiin. Toksiinit ei välttämättä poistu edes useissa pesuissa.

Moikka! missä kohtaa pitäisi pyytäää jonkun näköistä mittausta kosteudesta? Meidän makuuhuoneessa on pieni häivähdys homeen hajua ja olen yrittänyt sevittää mistä se on peräisin, että olisiko joku muu paikka mistä se tulisi kuin talon rakenteet… Itselle joka aamu parin viikon ajan ollut kurkku kipeä ja nenä tukkoinen. Ajattelin että vain flunssaa pukkaa mutta sellaisen mullan/maan/homeen hajun haistan aina hetkellisesti kun astun meidän makuuhuoneeeseen. Miehelläni ei ole mitään oireita. Tälläinen kosteusvaurioinen vessa oli edellisessä asunnossa ja mieheni muutti sieltä pois kun sitä alettiin korjaamaan joten en kauheesti tiedä näistä loppupeleissä. Silloin oireena oli iho-oireet ja nyt niitä taas ei ole nykyisessä tilanteessa. PS. sun blogia on mielenkiinstoista lukea ja täältä löytää aina uutta tietoa asioista. 🙂

Maria

Hmm. Missäpäin asut ja milloin rakennettu talo?

Asun tampereella. Ja tosiaan en edelleenkään löydä mistä tuo haju voisi tulla. Itseasiassa nyt en osaa vastata, että koska talo on rakennettu, mutta uusiuusi se ei ole. Täytyykin heti tarkistaa!

Muutimme pari kuukautta sitten uuteen asuntoon ja yläkerrassa oli sattunut pieni vesivahinko kun astianpesukone oli päässyt vuotamaan ja näin ollen katossamme on tumma läiskä. Olemme olleet koko täällä asumisen ajan jatkuvasti kipeänä ja lapset yskivät kaikki yöt. Isännöitsijän mukaan vuoto oli nopea ja huomattiin heti, eikä aiheuta ongelmia, mutta onko tällaisissa vuodoissa mahdollisuus, että homekasvustoa pääsee syntymään ja sairastelun olevan kenties oireilua kosteusvauriosta?

Oireilitteko te, vai miten asia selvisi? Kirjoitin pari päivää sitten blogiini meidän kodin kohtalosta ja oireistani… Miten teillä noin uudessa asunnossa tota olkea eristeenä? Vai siis käsitinkö väärin et 90-luvulla rakennettu. Tsemppiä!

Maria

Oli meillä noin viikon ajan nenät vähän tukossa ja lapsella korva kipeä. Ihmettelin, että mikä ihme on. Ja seuraavana päivänä vesi valuikin taloyhtiön tilasta käytävän lattialle, joten vuoto paljastui.
Aina ennen 1990 rakennettua purettaessa pitää varmistua, ettei ole haitta-aineita. Meidän talo on siis rakennettu reilusti ennen 1990-lukua, 1900-luvun alussa. Olki on näissä tyypillinen eristemateriaali. Olki on hyvä eriste, kunhan vaan ei pääse kastumaan.

Joo siis meillä oli kans talossa olkia. Mut mä käsitin ihan väärin, et teidän koti 90-luvulla rakennettu 🙂 Kostuneet oljet haisee kamalalle..!

Maria

Jep, niin haisi. Mutta kuivia en pidä ongelmana, jos ilmavirtaukset on hallinnassa eikä ”pöhise” asuintilaan. Tämän takia olen ehdoton siitä, että vanhoissa taloissa ei missään nimessä pidä mennä ottamaan esille vanhoja lautalattioita.

Oletko ajatellut hankkivasi rss syöte osoitetta blogillesi? Näin aiheen vierestä 🙂

Maria

Mun mielestä sellainen on. Mutta enpä tiedä osoitetta… Kysyn.

Meillä on toimittu just noin! 🙂 Tuossa asunnossa vaan kylppärin ja WC:n lattiat on täyttä betonia, joten sieltä ei tarvinnut lähteä poraamaan pois mitään kostuneita eristeitä tai koolauksia. Betoni on kyllä kostunut, mutta onneksi tosiaan eilen pääsi kuivatus käyntiin. Toivottavasti nyt menee kaikki hyvin loppuun saakka!

Maria

Hyvä juttu!

Voi olla nyt ihan hassu kysmys, mutta tuleeko alipaineistuksen olla päällä silloin kun kuivatetaan tiloja infrapunakuivauksella?

Maria

Kyllä pitäisi olla alipaineistin päällä. Ainakin minun mielestäni näin pitää olla, jos rakenne on auki asuintilassa.

Mieheni vielä kävi tarkastamassa asian, niin oli alipaineistus päällä nyt kuivatuksen aikana 🙂 Aloin vain epäillä, kun tilasta kuului niin pieni ääni.

Maria

Joo, ei tosta meidänkään laitteesta kuulu mitään. Onneksi, vielä asutaan täällä…

Olen ihmetellyt nykyrakentamista,ku kaikki tavarat vesisateessa,ku rakennetaan.luulis että maalaisjärkikin sen sanois että ku rakennetaan,ni katsotaan että rakennus on vedeltä suojassa,ni ei eristeet kaatuisi.

Maria

No niinpä! Helsingissäkin on monta työmaata, joissa eristeet märkinä seinissä. En ymmärrä, eikö rakentajia edes hävetä sen vertaa että peittäisivät ne ohikulkijoiden näkyvistä. Ilmeisesti ei.

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.