Kotitalouskriisi
4.6.2012

Hävittäjä

Hävittäjä

Maanantai odottaa, kun vaan pääsisi ovesta ulos.

Sandaalit, puhelin, saippuakuplapurkki. Miten sandaalit voi edes hävittää? Muistikuva pojan eilisestä pukuleikistä, johon tarvittiin mamman sandaalit ja iskän hattu. Ehkä lapsen työpöydän laatikossa. Ei. Voisiko joku soittaa mun avaimiin?

Ei sandaaleita vieläkään. Onneksi ei ole kesä, tai siis on, Suomen kesä. Laitan mustat nahkasaappaat ja yritän pysyä aikataulussa. Ovesta ulos nyt tai henki!

Yksi lapsi kummassakin kainalossa, puolet vaatteista kolmannessa. Avaimet toivottavasti takin taskussa.

Nimeni on Hävittäjä. Jokaisessa tavarassani tulisi olla paikannin. Siksi yritän selvitä mahdollisimman vähällä. Vähemmän tavaraa, vähemmän unohdettavaa, vähemmän aikaa tavaroita etsiessä.

Jyrinää. Juoksemme talojen välistä. Risteyksessä näen Hornetteja ja Hawkeja. Jyrinä vaimenee, mutta pieni surkea piipitys alkaa: ”Mamma missa ne häviäjat, mä en nähnyt yhtään niitä häviäjiä”

Taivaan merkit

Lohdutukseksi siitä, että hävittäjistä tuli häviäjiä lupaan jotain hyvää. Mennään Kippoon jogurttijätskeille.

Jalat kuumenevat mustissa saappaissa jätskistä huolimatta. Onneksi vastapäätä on popoja, joista kelpuutan yhdet. Lupaan kulkea niillä niin ylä- ja alamäissä, ainakin tämän kesän.

 

 

Kipollinen

 

     

Avainsanat

Kommentit

Täällä manataan aina samaa. Varsinkin jos on kiire lähteä jonnekin. Missä kännykkä, kengät (tai yleensä niitä löytyy yksi, mutta missä toinen), sukat (lapsillamme on monta paria sukkia, mutta aina kun niitä tarvittaisiin, ne on hukassa). On muuten ihanat kengät 🙂 Voisin kelpuuttaa samanlaiset itselleni!

Hei Maria!
Ja anteeksi että puolestasi tässä vastailen!

Maria ja Reino myi sen ekokylän talon, niin luki kaksplussan haastattelussa! He asuvat lehden mukaan punavuoressa 🙂

Maria:
Pakko sanoa, että mä tykkään susta ihan hirmusesti, vaikka en sua tunnekkaan ja tiedän vain sen mitä olen telkkarista nähnyt!
Ja ensinnäkin rakastuin siihen kun kannoit Iholla-sarjassa Lunaa liinassa <3
Oot vahva ja ihanan herkkä nainen ja pystyin samaistua niiin moniin ajatuksiin kanssasi! 🙂

Paljon rakkautta, voimaa ja hyvää mieltä elämäänne! <3

-veera

Kiitos kaikille viesteistä! Yritän vastata kysymyksiin postauksissani. Kaikkiin kysymyksiin en vastaa ihan suoraan, mutta rivien välistä vähintäänkin.
m

ettekö te nyt asukaan siellä ekokylässä? Mitä sille talolle tapahtui, ja oletteko muuttamassa sinne ollenkaan?:)

Asutteko nykyään taas keskustassa? miten sen teidän rakentaman kodin kanssa kävi?

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.