Kotitalouskriisi
21.1.2017

Äkkilähtö paratiisista

Äkkilähtö paratiisista

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Juuri kun edellisessä postauksessa ylistin bungaloweja vedän sen nyt nopeasti takasin. Pelkkä bungalowi ei tee matkaa terveeksi ja autuaaksi. Sen opin tällä reissulla. Tässä kauhutarinamme:

Ehdin jo Instassakin hehkuttaa paikkaa, jonne meidän oli tarkoitus mennä viettämään viimeinen lomaviikko. Olin lukenut ylistäviä kommentteja Airbnb:stä ja myös muutamat tutut kehuivat paikkaa.

Ajoimme hieman alle tunnin matkan verheän metsän ja sokeritoppavuorten läpi. Kun pääsimme perille, ajattelimme hetken tulleemme paratiisiin. Varsinkin lapset olivat innoissaan.

Näimme heti alkuun:

  • koiranpentuja
  • apinoita
  • varaanin!
  • värikkäitä isoja ja pieniä kaloja
  • käärmeen
  • pupuja
  • marsuja
  • kyyhkysiä
  • kanoja

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Paikka oli siis lasten mielestä paratiisi. Bungalowikin näytti todella kivalta ja vuodevaatteet eivät haisseet ihan liikaa pesuaineelle. Jätimme matkatavarat mökkiimme lähdimme tutustumaan alueeseen.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Hetken pihapiiriä kierreltyäni aloin hahmottaa, että koko premiisi kahviloineen, terasseineen, bungalowien pihapiireineen ja ravintoloineen haisi järkyttävälle viemärille.

Hengittelin ihan rauhallisesti kun lasten kanssa tutustuimme paikkaan ja joimme hedelmä-kookos shaket. Yritin nenälläni etsiä edes yhtä raikasta tuulenvirettä, mutta ei mitään. Viemärin p#skahaju oli aivan kaikkialla. Siinä vaiheesa kun imailimme pilleistä jäistä hedelmäjuomaa, ajattelin että ehkä me täällä yksi yö kuitenkin pärjätään, vaikka huomasin, että minulle alkoi tulla todella huono olo.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kun lapset olivat käyneet uimassa paikan laiturilta mangrovemetsästä avautuvassa poukamassa olimme olleet paikassa noin puolitoista tuntia. Silloin toinen lapsistakin alkoi kärsiä hajusta ja oireista. Siinä vaiheessa minulla alkoi olla jo hutera olo. Vatsa alkoi krampata, kasvot puutuivat ja tunsin olevani sankassa aivosumussa. Sekavana selitin paikan pitäjälle että joudumme ikävä kyllä lähtemään tästä ihanasta paratiisista.

Ehdin kuitenkin juttelemaan muutaman tyypin kanssa hajusta ja, moni sanoikin kärsivänsä parhaillaan kovasta päänsärystä, krapulaisesta olosta ja huimauksesta, vaikkeivat siis alkoholia olleet nauttineet. Eikä siinä ole mitään yllättävää minulle ollut: viemärikaasut voivat pitää sisällään todella tujuja hermomyrkkyjä.

Niinpä otettiin äkkilähtö. Ensin ajelimme tuktukilla viereiseen hotelliin, joka oli sitten homeessa. Sitten tuktuk vei meidät läheiseen satamaan josta saimme taksin takaisin tänne meidän base camppiin, Khlong Muangissa. Tällä vietämme oikein mieluusti loppuloman.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Huhhhuh. Olipahan seikkailu.

En tosiaan voi suositella tätä paikkaa, mutta en viitsi laittaa tänne kuitenkaan paikan nimeä. Voihan olla, että kyseessä oli vain hetkellinen viemäriongelma. Tarkkana siis hajujen kanssa kun olette matkassa, vaikka homeesta puhutaan paljon, niin sanoisin että viemärikaasut voivat jopa homeitakin pahempi ilmanpilaaja.

Ihan turha reissu tämä ei ollut, vaikka pari tuntia tuhrautu autossa. Eläinbongaukset, varsinkin varaanin näkeminen oli juuri sen arvoista.

Kommentit

Kuvat ovat tosi hienoja, sekä sommitteluiltaan että muuten sisällöiltään. Kiitos, Maria!
Miten selviät lentokoneessa hajusteiden kanssa?

Maria

Kiitos! Toivon että lähellä ei ole ketään liian hajustettua. Lisäksi siitä istuimen yltä aina säädän vähän lisää ilmaa.

Vielä lisäys kommentointiaikojen lähemmän tarkastelun myötä: Jos olet mammalomalla/hoitovapaalla/työtön voit toteuttaa mainitsemani harjoituksen myös muissa lähipiireissäsi, jollaisia toivottavasti elämästäsi kuitenkin löytyy. Suosittelen harjoitusta, vaikka omat kusipäisyytesi hetket olisivat kuvailemaani lievempiäkin. Pienestä se kato lähtee.

Kyllä on varmaan sellaisella ihmisellä onneton elämä, joka viitsii käyttää aikaa bloggaajan kritisoimiseen, arvosteluun ja kaikenlaiseen sikailuun kommenttibokseissa. Vaikea käsittää, miten kehtaatte? Itsenne tulette siinä kyllä paljastaneeksi kaikkine karvoinenne, vaikka toki anonymiteetti tarjoaa suojaa. Siksi kai onkin helppo huudella. Kateus paistaa läpi armotta. Viittaan tällä myös aiemmin tässäkin blogissa nähtyihin rimanalituksiin. Empatiaa voi myös opetella, jos on sen kehittymisessä jäänyt heikommalle elämässään. Näin se usein juuri onkin, empatiakyvytön ei ole itse saanut myötäelämistä osakseen. Juuret ulottuvat esimerkiksi lapsuuteen. On silti mahdollista katsoa itseään peiliin, jos siihen on vähänkään edellytyksiä elämän kovassa koulussa säilynyt. Kaikenlaista käytöstä voi ymmärtää ja selittää, mutta kaikkea ei tarvitse eikä saa hyväksyä! Joku raja. Kenenkään ei tarvitse sietää mitä tahansa lokaa. Jos tunnistat itsesi tästä, voit kokeilla seuraavanlaista harjoitusta: Valitse huomenna työpaikallasi sinua eniten ärsyttävä henkilö. Lataa sen jälkeen verbaalinen kuorma paskaa tämän niskaan kasvotusten, mieluiten vaikka vastatusten lakisääteisellä istuskellessanne. Jää seuraamaan työkaverisi reaktioita ja kasvoilla näkyvää tunnetilaa. Suosittelen tarkkailemaan myös omia tuntemuksiasi. Alkoiko tämä tuntua mahdottomalta toteuttaa? Hyvä. Niin pitäisikin. Tämän pitäisi tuntua mahdottomalta toteuttaa myös virtuaalimaailmassa. Mikäli et näin koe, on sinussa ainakin hetkellisesti jotakin vialla. Suosittelen suorittamaan pitkähkön ja yksityiskohtaisen sukelluksen syvälle itseesi ennen seuraavaa piipahdustasi internetin ihmeelliseen maailmaan.

Maria

Kiitos! Tosi hyvä vinkki!

Kiitos Maria itsellesi tietoa ja erilaista näkökulmaa tarjoavasta blogista!:)

Maria

Kiitos kommentista! Tosi kiva kuulla, että tästä on iloa.

Tosi ärsyttävää kun lomakuvatkin otettu tietyllä kameralla,jonka nimi isosti kuvan alla. Kaikki näyttää olevan kaupan tällä perheellä!

Itsehän et varmasti samassa tilanteessa käyttäisi tilaisuutta hyväksi ja kysyisi kameraa lainaksi tai omaksi näkyvyyttä vastaan? 😉 Mulle ainakin kelpais, tylsä vaan, että Nikonilta tuskin antaisivat kameraa, vaikka kuinka lupaisin hehkuttaa sitä 12:sta työkaverille kahvihuoneessa.

Luulen että teille blogin lukijoillekin on kivempaa kun on hyvät kuvat. Puhelimen kamera meni rikki juuri ennen matkaa, mutta onneksi sain Olympusksen lainaan. Teksti tule automaattisesti, pitää poistaa erikseen joka kuvasta.

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.