Yleinen
6.12.2015

Sylivauva

Sylivauva

Alexander on nyt 7,5kk vanha. Hän viihtyy lattialla masullaan makoillen pieniä hetkiä kerrallaan. Alex huitoo käsillään, potkii jaloillaan ja tavoittelee leluja. Kun hän saa lelusta kiinni, päätyy esine suuhun kutisevien ikenien syötäväksi. Viime viikolla alaleukaan puhkesikin pojan ensimmäinen hammas! Alex vaihtaa lelua myös kädestä toiseen ja vaipanvaihdon yhteydessä hän tutkii varpaitaan.
Poika ei vielä juurikaan kääntyile, ei ryömi, kieri tai pyöri. Hän ei osaa kontata tai istua ilman tukea. Seisomisesta puhumattakaan! 
Joku joskus sanoi että perheen toinen lapsi lähtee sitten paljon nopeammin liikkumaan, kun isosisaruksen perään on päästävä. Luulen että meillä on käynyt juuri päinvastoin. Isosisko tuo jatkuvasti leluja Alexin nenän eteen ja on heti ojentamassa leluja pikkuveljelle, jos hän yrittää tavoitella niitä. Tarve lähteä liikkeelle ei siis ehkä ole ollut kovin huima.  Alexilla ei siis ole mikään kiire eteenpäin, eikä tarvitsekaan olla. Minusta on ihanaa että Alexander on vielä täysin sellainen äidin sylipoika! Moni yllättyy kun kuulee Alexin iän, sillä hän on myös kooltaan useita ikäisiään pienempi. En tiedä vaikuttaako fyysiseen kehitykseen osaltaan myös se, että poika syntyi melko varhaisella raskausviikolla, mutta ihmettelen miksi muut jatkuvasti ihmettelevät ääneen ”eikö se vielä osaa liikkua?”. 7,5kk on ihan vauva vielä, tarvitseeko jo näin pienen osata ihan kaikki samat asiat mitä ”keskivertovauvan”? Minä en ainakaan jaksa stressata siitä kuinka kehittynyt vauvani on milläkin elämän osa-alueella. Eteenpäin ei ehkä vielä kiirehditä, mutta muuten poika sormiruokailee tosi taitavasti, hymyilee, jokeltaa, juttelee, kiljuu ja suuttuu jos häneltä ottaa mielekkään lelun pois. Keskityn mielummin niihin taitoihin mitä vauvalla on ja annan hänen olla ihan vain vauva, vailla pitkää listaa odotuksista! En näe tarvetta asettaa liian tiukkoja aikarajoja ja tavoitteita näin pienelle. Toivon että myöskään muut eivät tekisi niin, eiköhän neuvolasta sitten ohjata eteenpäin, jos vauva tarvitsee erityistä tukea jonkun taidon oppimiseen. Sihen meillä on kuitenkin vielä pitkä matka. Alex on ihana pikkuinen sylipoika, juuri omanlaisensa. <3

P.S. Pakko laittaa vielä teillekkin kuva meille kotiutuneesta uudesta liinasta! Eikö olekin ihanan värinen? Oma vaatekaappini koostuu aika pitkälti harmaasta ja mustasta, mutta olen alkanut syttymään värikkäisiin liinoihin. 

Kommentit

Hei Eveliina ja kiitokset elämänmakuisesta blogistasi! Olen lukenut blogiasi jo pitkään, mutta harvoin kommentoin.

Olen kolmen lapsen äiti (5v, 3v ja 6kk) ja kaikkia olen kantanut liinoissa ja repuissa paljon. Joka paikkaan ei rattaiden kanssa pääse tai se on erittäin hankalaa, joten siksi kantoväline. Ja onhan se nyt vain ergonomista ja vaivattomampaa rauhoitella tyytymätöntä lasta liinassa/repussa kuin pelkkien käsien varassa. Enkä ymmärrä, miten kantovälineessä kantaminen muka poissulkee sen, että lasta pidettäisiin lattialla. Höpö höpö sanon minä. Jokainen lapsi on taatusti päivän aikana x-määrän sylissä, ja toiset haluavat silloin kantaa kantovälineellä.

Vannon siis kantamisen nimeen, ja minuakin kiinnostaisi postaus kantovälineistä ja kantamisesta!

Hei come on, missä kohtaa tekstiä sanottiin ettei Alex saa olla lattialla? Voin ihan kertoa että esimerkiksi miellä kyläillessä Alex oli isoimman osan ajasta lattialla touhuamassa ja pääsi kantoliinaan kun ei enää millään viihtynyt. Jos tämä asia jotakuta nyt painaa. 😀

Näin juuri! 🙂 Se että kantaa liinassa ei tarkoita etteikö lapsi voisi olla myös lattialla.
Kiitti Mere! 🙂

Onko Adeliina kuitenkin kehittynyt normaalia tahtia?

Molemmat lapset ovat kehittyneet täysin normaalia tahtia. 🙂
Alex vähän isosiskoaan hitaammin liikkeellelähdön suhteen, mutta kuitenkin täysin normaalia tahtia.

Mikä tämän "lapseni ei liiku, enkä tee asialle mitään" kirjoituksen idea oli?

😀 niiin samaa mietin

Nämä kantamisesta tietämättömät voisivat lukea aiheesta ennen kuin kirjoittavat noita kommenttejaan. Omaa lastani kannoin ahkerasti ja hän lähti liikkeelle aikaisin ja myös puhumaan oppi aikaisin, pottailemaan jne. Kantaminen on aina hyväksi lapselle ja äidille. Ei ole mitään parempaa tapaa antaa läheisyyttä ja liikkua omat kädet vapaina. Kannan edelleen paljon taaperoani, se vaan on kätevää monessa tilanteessa. 🙂

Se lattia ei ole yhtään mikään selitys millekään. Eikä sitterit sun muut. Vauva on luotu kannettavaksi. Piste. Kaikki muu on yksinkertaisesti länsimaista keksintöä pitää lapsi muualla kuin hänelle maailman parhaassa paikassa, lähellä. 🙂

Täällä on selvästi kantamisesta tietämättömiä kommentoijia. 🙂 Eihän se lapsen kantaminen liinassa, repussa tai muussa välineessä tarkoita sitä, että lasta kannettaisiin 24/7. Sylissä viihtyvä ja läheisyydestä nauttiva (eli ihan terve ja normaali lapsi) saa tarvitsemaansa hoitajan läheisyyttä ja samalla olla mukana arjen touhuissa, ja äidillä jää kädet vapaiksi esim. tehdä kotitöitä tai hoivata sisarusta. Kyllä kantovälineessä kannettava lapsikin saa olla lattialla! Kukin kasvattaa ja hoitaa lastaan varmasti oman parhaan näkemyksensä mukaan, ja ainakin meillä kantoväline oli arjen pelastaja ja elämän helpottaja. Välillä mietin, mitä esim. omassa lapsuudessani 80-luvulla tehtiin, kun ei ollut kantovälineitä. Annettiinko minun ja muiden vauvojen vain itkeä yksinään, kun kotityöt oli tehtävä ja vauvaa ei tietenkään saanut "opettaa" siihen, että ollaan sylissä ja äidin lähellä?

Tsemppiä Eveliinalle. Ihailen sitä, miten kypsästi osaat suhtautua vauvasi persoonalliseen kehitykseen. Joku oppii lukemaankin neljävuotiaana ja toinen yhdeksänvuotiaana; en ymmärrä, miksi heti ollaan tuomitsemassa lapsi epänormaaliksi tai liikaa kannetuksi, jos hän ei liiku keskivertovauvan tahdissa. Lapset ovat erilaisia ja aikuisten tehtävänä on osoittaa heille, että he ovat rakastettuja ja täydellisiä omia itsejään juuri sellaisina kuin ovat. Ehtii sitä ryömiä, itsenäistyä ja kohdata kilpailuyhteiskunnan varmasti myöhemminkin. 🙂 <3

No eipä se 7,5-kuinen niin kovin iso lapsi ole. 😀

Miten noin suuri määrä typeriä kommentoijia onkin eksynyt yhden ihmisen blogiin? 😀 😀

Sama juttu, ei yhtään kantoliinaa eikä reppua ole ja hienosti on pärjätty enkä ole osannut edes kaivata moisia, vaikka vauvan kanssa on ollut paljon itkuisia hetkiä. Koti pysyy siistinä silloin kuin lapset nukkuu tai mies kotona.

Noh, ehkä tässä on se syy miksi 7,5kk vauva ei osoita edes kiinnostusta vielä kääntymisiin ja muuhun liikkumiseen kun äiti roudaa aamusta iltaan jossain liinoissa isoa lasta.

Täällä taas yksi äiti jolla ei ole ikinä ollutkaan yhtään kantoliinaa tai reppua tms. Ja hyvin oon silti pärjänny kahden lapsen kanssa ja kotikin pysynyt siistinä kun on siivonnut lasten nukkuessa taikka silloin kun mies leikkii lasten kanssa. Kyllä ilmankin pärjäsi silloin 80luvulla ja nykyäänkin 😀

Kiitos ihanasta ja erittäin asiallisesta kommentista Anu. Juurikin näin asia on! 🙂
Monesti olen itsekin miettinyt että miten ennen on pärjätty ilman kantovälineitä. Mutta totta että kyllä meilläkin lapsi viettää runsaasti aikaa myös lattialla!

Meillä lapsi oli lattialla alusta alkaen, kannustettiin liikkumaan ja leluja ei tuotu nenän eteen SILTI hän lähti ryömimään 8kk jonka jälkeen pikkuhiljaa edetty ja sen jälkeen istumaan, konttamaan ja nyt 1,5v seisoo tukea vasten ja on ottanut askeleen tai kaksi ilman tukea, ei silti vielä kävele…siihen luultavammin menee aikaa. Kaikki lapset ovat yksilöitä ja jotkut motorisesti hitaampia. Meillä kyllä käänyttiin 3-4kk iässä mutta itse liikkuminen tapahtui myöhemmin. Tuo on aina ollut tissillä viihtyvä ja hyvin pitkään oli vauvana ja minä nautin siitä!

Minä oon aina luullut, että ei nuo liikkumisen virstanpylväät ole mitään "tavoitteita". Niillä vaan mitataan, miten normaalisti lapsi kehittyy. Ne on tietty kaikki keskivertolukuja, eli jos keskimäärin 4kk kääntyy vatsalleen itse niin vaihteluväli voi olla mitä vain tyyliin 2kk ja 6kk väliltä. Nuo "tavoitteet" on pikemminkin luotu helpottamaan vanhempien oloa ja elämää. Vaikken minäkään mistään lapsen liikkumisesta stressannut, niin noin tuo vaan nousi itsekseen istumaan 5,5 kk ikäisenä. Olin vähän huuli pyöreänä. Käveli kuitenkin vasta 1 v 1kk ikäisenä. Eiköhän tuo Alexkin lähde liikkumaan kun saa vain lattiakosketusta, minä vannon vankasti sen nimeen 😉 Suloiset on sun ja Tonyn muksut!

Hän kyllä saa oikein paljon lattiakosketusta päivässä. Lähtee liikkeelle sitten kun on siihen itse valmis. 🙂

Vertailu on turhaa, mutta olen samaa mieltä että lattialle pitäusi laittaa! Tosin jonkun vaiheen yli hyppääminen on haitallista. Siksi oppimisvaikeuksisia laitetaan mm. konttaamaan. Olin itsekin lapsi, joka käveli 9kk iässä eikä koskaan kontannut.

Vertailu on turhaa, mutta olen samaa mieltä että lattialle pitäusi laittaa! Tosin jonkun vaiheen yli hyppääminen on haitallista. Siksi oppimisvaikeuksisia laitetaan mm. konttaamaan. Olin itsekin lapsi, joka käveli 9kk iässä eikä koskaan kontannut.

Tuntuu hassulta, että nykyään ihmisillä on kauhea tarve vertailla lapsia jo ihan vauvasta asti. Ihan kun olis joku kilpailu kenen lapsi oppii ensin jne. 😀 Onneksi osaat itse olla ilmeisesti stressaamatta turhasta. 🙂 Ehkäpä Alex oppii suoraan konttaamaan ja jättää vaikka ryömimisen väliin..:)

Tai jättää molemmat väliin ja nousee suoraan seisomaan tukea vasten!! Ei todellakaan kannata olla huolissaan..

Ei ole normaalia ettei osaa mitään mainituista taidoista. Anna lapsellesi mahdollisuus edes yrittää ja pidä lattialla, äläkä vain roikota kaiken maailman repuissa, ja usko humpuukia niiden avusta liikkeellelähdössä. Voi teitä nuoria superäitejä.. Elämä opettaa..

Jatkuva kantaminen on syy liikkumattomuuteen. Harjoitus tekee mestarin. Teillä sitten viimeistään kun et jaksa enää kantaa 🙂

Kantamisen on tutkittu nimenomaan edistävän vauvan/lapsen motorista kehitystä. Äidin kehonliikkeitä myötäilemällä lapsi saa ihan eri tavalla stimulaatota kuin esim. vaunuissa paikoillaan pötkötellessä. 😉

Millä viikolla Alex syntyi? Useinhan keskoset käyvät kehitysseurannoissa ja esim. fyssarilla.

Hän ei ollut keskonen. Syntyi nippanappa 37. viikolla, eli 3vko ennen laskettua.

Tekisitkö postauksen kantoliinoista/kantovälineistä mitä omistat? Täällä yks hurahtanut. Toi uus on ihana!

Pitää varmaan tehdä! Kiitos ideasta. 🙂

Moi!

Jokainen vauva on yksilö, ei oppimisia kannata vertailla. Meillä pojalle tuli eka hammas 4kk ja silloin jo kääntyiltiin kovasti, seisomaan noustiin 6kk iässä ja nyt 8kk kävelee tuen kanssa kovaa vauhtia. Kovasti luulee olevansa taitavampi mitä on ja välillä unohdetaan ottaa tuesta kiinni! :'D meidän poikaa vanhempi vauvakaveri oppi vasta ryömimään ja häneb isosiskonsa käveli jo 8kk iässä, joten ei se nuorempi aina lähde vikkelämmin liikkeelle 😉

Jep! Vertailu on yleensä melko turhaa, kun joilaiseööa on se oma tahtinsa oppia ja kehittyä. 🙂

Onko alex jo 7,5kk?! Onpas aika menny nopeesti 😀 ei siitä mielestäni kauaa ole kun laitoit ekan kuvan vastasyntyneestä tänne

No niinpä! Aika menee tosi nopeasti! 🙂

Hei Eveliina!

Ensimmäistä kertaa kirjoittelen sinulle, vaikkakin blogiasi jo pitkään olen seuraillut.

Täällä meillä myös kaksi neitiä, joista nuorempi syntyi huhtikuussa. Hänelläkään ei ole ollut mikään kiire lähteä liikkeelle, kun isosisko tuo kaikki lelut nenän eteen lattialle. Parin viime viikon aikana on oppinut pakittamaan ja nousemaan konttausasentoon. Minusta on aivan ihanaa, kun tämä nuorin neiti on pysynyt niin pitkään "vauvana" ♡ Meidän neiti on myös pieni kokoinen ikäisekseen, moni saman ikäinen on jo paljon isompi.

Mutta onneksi meillä ei ole kiire minnekään, täällä kasvetaan ja kehitytään rauhassa, omaan tahtiin ♡

Nautitaan nyt tästä vauva-ajasta, ilman kiirettä ja hoppua seuraavaa virstapylvästä kohti! 🙂

Mukavaa Joulun odotusta teidän perheelle!

T. Katja

Hei, kiitos kommentista! Samaa mieltä!
Hyvää joulunodotusta myös teidän perheelle. 🙂

Meillä kolmas oli 7,5kk kuten teillä. Mutta 8kk mennessä sitten olikin jo opittu ryömimään, konttaamaan, istumaan, seisomaan tukea vasten.

Oho, hän oppi tosi nopeasti sitten kaiken kerrallaan! 😀

Jokainen ajallaan oppii kyllä kaikki jutut.. meillä opittiin aika varhain kääntymään ja 5 -6 ryömittiin..Meillä tyttö ei viihtynyt pitkiä aikoja lattialla, jos sylissä meinasi pitää olisi pitänyt liikkua koko ajan. Ja pystyasento oli se ainoa oikea ihan pienestä asti. Lattialla piti istua itse ja pidellä tyttöä pystyssä ja esitellä leluja.. kun ryömiminen alkoi niin lattialla viihtyi vähän paremmin.
Me ostimme kävelytuolin, pelastus. Lapsi rakasti sitä. Ei siinä kuitenkaan pitkiä aikoja kerrallaan viitsinyt pitää. Kävelemään oppi 11 kk ikäisenä vaikka kävelytuolia käytettiin päivittäin..

Näin se on, kaikki oppivat omaa tahtiaan! 🙂

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.