ÄIDIT
22.6.2017

MIKSI ÄIDIT EI SAA VALITTAA?

MIKSI ÄIDIT EI SAA VALITTAA?

Positiivisuus on tietysti kaiken A ja O, positiiviset ihmiset elävät kauemmin jne. mutta väittäisin kuitenkin että en ikinä olisi päässyt näin pitkälle tai ylipäätänsä selvinnyt raskaudesta, synnytyksestä, Kirpun jatkohoidoista tai elämää insomnian kanssa ilman sarkasmia. Mielestäni musta ja sarkastinen huumori on aivan parasta.

Raskausaikana vältyin myrkytyksestä (vaikka sitä epäiltiin) ja diabeteksestä, mutta kaikki muut vaivat ja oireet siunattiin kyllä. Muistan edelleenkin miten olisin halunnut sahata jalkojani irti jos vaan välttyisin suonenvedoista joka helvetin yö, tai miten olisin antanut mitä tahansa jos olisin voinnut syödä edes jotain ilman että se tulisi bumerangina ylös, tai miten kusetettu olo minulla oli kun ”menkat” tulivat useammin raskausaikana kuin ennen raskautta ja miten olisin halunnut käyttää paistinpannua taisteluvälineenä niitä kohtaan jotka väittivät että en saa valittaa.

Raskausaikana et saa valittaa vaikka mikä olisi koska lapsi ei ole itsestäänselvyys. Pitää siis kunnioittaa niitä jotka eivät syystä tai toisesta pysty lisääntymään ja väittää että 7 kuukautta kestävä erittäin agressiivinen oksennustauti on kivaa, koska olenhan minä etuoikeitettu. Sektiosta tai sen jälkeen olevista kivuista ei myöskään saannut valittaa, koska siinäkin asiassa olin etuoikeutettu.

Keskosesta ei saannut valittaa koska on myös niitä pienempiä keskosia tai lapsia jotka ei selviä ollenkaan. Jatkohoidoista ei saannut valittaa koska ne jotka joutuvat valvomaam vauvan kanssa öisin pillastuu. Mutta kun Kirppu sitten saapui kotiin ja häntä piti herättää 3 tunnin välein syömään en silti saannut valittaa väsymyksestä koska sehän on itsestäänselvää että yöllä joutuu heräämään vauvan kanssa.

Nyt ollaan siinä vaiheessa että Kirppu on saamassa hampaita mutta siitä on turha valittaa koska taaperoikä ja sen mukanaan tulevat raivarit ovat niin paljon rankempia. Tiedän myös valmiiksi että Kirpun ekasta itkupotkuraivaria on turha mainita, onhan se teiniikä paljon haastavampaa. Toisaalta voi myös tällä logiikalla ajatella että mistään ei saa valittaa koska minä olen elossa ja hengitän, eihän sekään ole mikään itsestäänselvyys.

Mutta miksi toisten ihmisten (äitien) vastoinkäymisiä aina pitää vähätellä? Tilanne nyt vaan on niin että raskausaika, synnytys tai äitiys ei aina ole niin saatanan ihanaa. Välillä vituttaa, väsyttää, ärsyttää, kiukuttaa ja tekisi mieli evakuoida ittensä vaikka Alaskaan viikoksi, koska ”äippä tarttee nyt lomaa”. Joskus haluan pystyä sanomaan ääneen että ”hampaat on ihan perseestä ja minua väsyttää niin paljon että itkettää” ja silloin ehkä haluan että Pirkko vastaa ”niin minuakin! Helvetin hampaat!”, jonka jälkeen voimme heittää yläfemmat ja antaa toisillemme voimahalin. 

Luulen että jokainen äiti ainakin kerran elämässään kokee tarvetta valittaa ja tarvetta kuulla että sinä et ole yksin, en minäkään nauti joka ikisestä sekunnista. Itse koin 7 keskenmenoa ennen Kirppua, eikä se tehnyt raskausoireista yhtään sen mukavampia. En silti nauttinut raskaudesta ja koin silti tarvetta valittaa välillä. Tämän takia en koe että lapsettomuus on pätevä syy olla ymmärtämättä äitien tai tulevien äitien väsymystä, tai paskaa oloa.

Avainsanat

Kommentit

Niin, se on jännä, miten aina pitäisi olla niin positiivinen. Itse en ole halunnut liikoja valittaa, ja kuormittaa ihmisiä ongelmillani, kun kaikilla on kuitenkin omiakin ongelmia. Se ei vaan tunnu jotenkin reilulta. Yritän pitäytyä niissä hyvissä asioissa.

Aamen!! 😀 Kaikesta saa ja pitää valittaa, koska se helpottaa oloa myös. Ei tietenkään tarvii valittaa aina ikuisest KAIKESTA mut jotenki tuntuu et äidit ei sais valittaa mistään koska hitto itepähän teit lapsia niiin! Se on ihan sama ku sanoin ihan kaikesta muustakin mistä ihmiset valittaa että et voi valittaa ku ite hankit Audin! Mitäs ostit appelsiinimehua! Mitäs kävelit tien yli! Mitäs ikinä teet mitään 😀 Huoh 😀

Mulla oli rankka raskausaika kun raskaus oli täys yllätys, ja oon ollu totaaliyh ihan alusta asti. jäätävät pahoinvoinnit. Raskausdiabetes. Vauvan pientä kokoa seurattiin loppuvaiheilla ja jouduin sektioon vaikka en tosiaankaan ois halunnu. Imetys ei onnistunu, lapsi ei vieläkään nuku 3-vuotiaana ja sain synnytyksen jälkeisen masennuksen kaupan päälle! Mut ei saa valittaa ku ite oon itseni tähän tilanteeseen saattanu! 🙁 😀

Desire Nyman

Aj että ☹️ vaikka haluaa lapsen niin eihän sitä tarkoita et haluais esim kaikki paskat raskausoireet siihen kaupan päälle 😀 mun mies jätti mut RV13 mikä oli täys yllätys mulle (nyt ollaan tosin kimpas taas) ja sillonkaan ei saannut valittaa koska OLENHAN ITSE MIEHENI VALINNUT! Ei saatana nämä positiivisuus pirkot 😂

True dat! 😀 Niin totta kyllä joka sana. Tuntuu, että aina on jotain jolla on pahemmin asiat joten turha edes mainita omasta esim pahasta mielestä tai väsymyksestä. Se on vaan vähän uuvuttavaa koska tuntuu että sitte patoaa kaikki asiat sisälle eikä pääse ”purkautumaan” kellekään kun pelkää olevansa negatiivinen.. Se on ihan eri asia semmonen jatkuva valittaminen turhista asioista ja jatkuva negatiivisuus, mitä oikeista ja aiheellisista asioista kertominen. Ei kukaan jaksa olla yltiöpositiivinen koko aikaa ja se sallittakoon. 🙂

Desire Nyman

Tottakai ihan eri asia jos valittaa ihan kaikesta 😀 mä oon aina yrittäny ajatella silleen että jokaisella ihmisellä on omat vastoinkäymiset ja sekä mikä tuntuu minulle pieneltä asialta saattaa olla toiselle maailmanloppu. Kyllä minäkin olen kuunnellut muiden ”valittamista” miten alatiesynnytys RV40 ilman ongelmia on ollut kauhea kokemus enkä ole vetänyt siitä mitään hernettä nenään vaikka meillä oli hätäsektio ja keskonen. Mutta sitten taas miehet jotka valittavat että raskausaika tai synnytys on ihan hirveetä ja rankkaa heille eivät saa sääliä mun suunnalta 😅

Amen.Mulla on ihan perhepiirissä pari henkilöä, joille ei saisi valittaa ikinä mistään mitään mikä liittyy lapseen. Mutta
valitan minä silti, hih. Olisi kiva joskus jonkun kanssa oikein kunnolla valittaa kaikesta, eikä toinen tuomitse! Se vaan valitettavasti on niin, että valittaa ei saisi. Pitää ajatella kaikkia niitä kenelle ei ole lapsia suotu. Tämä on sitä suomalaista mentaliteettia taas puhtaimmillaan. Ei ihme että ihmiset voi huonosti ja masennuslääkkeiden käyttö kasvaa. Mut hei, hyvää juhannusta sinulle kaikesta huolimatta 🙂

Desire Nyman

Parhaimmat äidit ovat just ne jotka uskaltavat ihan avoimesti sanoo että välillä tämä äitiys on pyllystä 😀 sit tietää itsekin että jos on hirveä kiukkupäivä niin voi avautua, ilman että se toinen tuomitsee! Ventovieraalle aika harvoin uskaltaa valittaa, kun ei tiedä millainen supermutsi hän sitten on 😀 ja hyvää jussia sinullekin 😘

I feel u! Mun raskausaika oli myös ihan kamala,muut ystäväni raskaana hehkuivat ja kaikki oli niin ihanaa ja ite makasin sängyssä oksennusämpäri vieressä..että kyllä siinä tuli valitettua 😀 Mutta nimenomaan se ei poista sitä ettenkö olisi ollut ylionnellinen että olen raskaana ja siitä että meille tuli vauvva..Se on tottakai suuri lahja ja siunaus.. Jotenki sitä silti pyrkii välttämään sitä valittamista ja yrittää pysyä vaan mieli positiivisena onhan sellanen kokoaikane valitus rasittavan kuulosta.

Desire Nyman

Luulin jo että oli paskamyrsky tulossa tästä kirjoituksesta mutta aika monella taitaa olla samat fiilikset 😀 syy tähän kirjoitukseen oli että törmäsin facessa kiukkuiseen statukseen missä nimenomaan käskettiin raskaanaolevia lopettamaan valittamisen koska ”itse olette siihen tilaan joutuneet, oma valinta” 😀 käsi ylös se joka haluaisi olla miehen roolissa raskausaikana ja synnytyksessä 🙋🏼

Nykyään tuntuu että aina löytyy joku loukkaantuja, oli asia mikä tahansa. Omia sanojaan saisi varoa jatkuvasti ettei joku pahoita mieltään. Oon siis samaa mieltä, omista tuntemuksista ja ajatuksista pitää voida sanoa ja valittaa, jos siltä tuntuu. Toki tilanteessa kuin tilanteessa pitää tietenkin huomioida toisten ihmisten tunteet eikä liiallisesti tai tarkoituksenmukaisesti jatkaa omaa valittamista jos toiselle selvästi tulee paha mieli. Itse olen onnellinen ihanista lapsistani, mutta pidän silti oikeutenani joskus valittaa arjen raskaudesta, lasten kiukkuiluista, hoitoavun puuttumisesta, mahasta josta näkee että vauvoja siellä on ollut, jne., yhtä lailla kuin joku valittaa raskaasta työpäivästä, huonoista yöunista, riidasta puolison kanssa…

Desire Nyman

Olen huomannut saman. Ei oo väliä mistä valittaa niin aina joku loukkaantuu. Pahimmat skenaariot ovat niitä kun joku ihan itse kysyy miten sulla menee ja jos mainitsee että väsyttää niin ne loukkaantuvat verisesti 🙄😀

Kirjotat ihanan rehellisesti! Itse oon käyny rankat lapsettomuushoidot läpi ja oon nyt raskaana 13+1. Tuntuu, että varsinkin kaikki jotkat hoidoista tietävät, olettavat että oikein hehkuisin ja hehkuttaisin tätä raskautta vaikka olen kuin perseeseen ammuttu karhu kokoajan 😀 En tosiaan nauti kaikista kivuista, pahoinvoinnista 24/7, liikkumisvaikeuksista, turvotuksesta, kaikenlaisista peloista joita raskaus mukanaan tuo jne. Valitan näistä edellä mainituista asioista ja se hämmentää aika montaa ihmistä… Tottakai tämä raskaus on mulle maailman isoin lahja ja siunaus, mutta silti nää fyysiset ja henkiset vaivat on tosi raskaita. Joten valitetaan vaan, ja onneksi usein jaksaa myös ajatella positiivisesti!

Desire Nyman

Onneksi olkoon ❤️! Muistan miten mulla oli hirveän korkeat odotukset raskauden alussa ja tein pinterest taulun äippävaatteista, raskausajan yogasta, smoothiesta jne 😂 aika nopeasti taulu lensi suoraan romukoppaan. Tottakai että ”kaikki on sen arvosta”, mutta ei se raskausaika silti kivaa ole jos on paljon oireita 😀 varmasti ihan eri juttu taas niille, joilla ei oikeasti ole mitään oireita.

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *