KASVATUS
1.4.2017

JEESUSTELIJAT, PÄIVI RÄSÄSET JA MUUT KUKKAHATTUTÄDIT

JEESUSTELIJAT, PÄIVI RÄSÄSET JA MUUT KUKKAHATTUTÄDIT

Kun aloitin blogin kirjoittamisen en ajattelut että tästä tulisi näin iso juttu ja osa minua. Blogin tarkoituksena oli pelkästään omien ajatuksien purkaaminen ja raskausajan dokumentointi muistoja varten. Sitten homma räjähti totaalisesti ja tällä hetkellä blogia lukee satoja ihmisiä päivittäin ja instagramin puolella minulla on yli 12 tuhatta seuraajaa. Olen niin onnellinen että jengiä kiinnostaa seurata mun ja Kirpun elämää ❤️.

Mutta tämän myötä olen myös törmännyt kommenttikentässä Jeesustelijoihin jotka tuputtavat sitä ”omaa uskontoa” miten äidin pitäisi olla, Päivi Räsäset joitten mielestä kaikki on kiellettyä ja muihin kukkahattutäteihin. Olen nuori, tuore ja vihreä äiti, minä tiedän. Minulla on vielä paljon opittavaa, mutta teen parhaani. Mieti itse jos eläisit suurennuslasin alla, olisitko edes omasta mielestäsi ”täydellinen äiti” koko ajan? Minun mielestä jokainen äiti on hyvä äiti, omalla tavalla. Lapselle tärkeintä on rakastava äiti, kasvatus ja elämäntavat ovat asia erikseen ja yleensä mielipidekysymyksiä. Jos joku tuntee tarvetta haukkua mun ulkonäköä niin se on ihan fine, tiedän itsekin että näytän like a pile of shit välillä tai että mulla on iso nenä. Kyllähän meillä on peili kotona. Mutta kun yritetään antaa ”paska äiti” – leimaa mulla menee tunteisiin.

Mulla ei ole putipuhdas koti, mun pyykkikori pursuaa yli ja tiskikone on tyhjentämättä. Kun Kirppu syntyi mulla ei todellakaan ollut ”kaikki valmiina” ja meidän keittiöremppa on edelleenkin menossa. En saannut luomusynnytystä ilman kipulääkkeitä vaan minut nukutettiin ja pumpattiin täyteen morfiinia, enkä pitänyt Kirppua sylissä synnytyksen jälkeen vaikka ”ensimmäinen kontakti” on niin tärkeä, me tavattiin Kirpun kanssa vasta 6 tuntia sektion jälkeen. Imettämisestä ei tullut mitään joten annetaan korviketta. En jaksa käyttää kestovaippoja koska ne ovat mielestäni liian työläitä enkä tule toimeen kantoliinan kanssa. Viimeiset 2 kuukautta olen elännyt pakasteruuilla. En ole täydellinen, enkä yritä olla. Olen vaan tavallinen äiti joka yrittää pyörittää tätä sirkusta nimeltä elämä ja arki niin hyvin kuin vaan mahdollista ja rakastan lastani yli kaiken.

En enää jaksa tätä jeesustelua miten lapsi ei saa tarpeeksi läheisyyttä ilman kantoliinaa, korvikkeet ovat myrkkyjä, 9kk vanhan lapsen laittaminen dagikseen on kidutusta, tavallisten vaippojen käyttäjät itsekkäitä koska pilaavat luontoa ja sitä rataa. Tai kukkahattutädit jotka neuvovat tasan tarkkaan milloin kaikki lapset pitäisi oppia istumaan tai kävelemään koska niitten oma Hertunterttu teki niin ja näin ja koska nimenomaan ne itse tekevät sillä tavalla se on ainoa oikea tapa. Tai sitten ne joilla on Päivi Räsänen syndrooma. Kaikki muut pesuaineet paitsi minirisk ovat kiellettyjä kuten myös pitkät kynnet äideillä, hajuveden käyttäminen, erilaiset materiaalit vaatteissa, itkeminen, ilon tunteet, hengittäminen. Kielletään vittu kaikki.

Olemme oikeasti todella onnekkaita. Meille opeteltiin vauvanhoitoa ihan kädestä pitäen, Kirpulta otettiin lukuisia kokeita ja lastenlääkärit tarkkailivat häntä yli 4 viikkoa vuorokauden ympäri, joten tiedämme että hän on täysin terve. Saimme apua psykologeilta, fyssareilta ja kuntoutusohjaajalta. Kirppua seurataan viikottain neuvolassa ja hänen kehitystä helsingissä. Meillä on suorat numerot kättärille minne voimme soittaa vuorokauden ympärillä jos jotain mietityttää ja saamme apua ihmisiltä jotka ovat erikoistuneita nimenomaan keskosiin. Neuvoja saa antaa ja auttaminenkin on tervetullutta, mutta loppupeleissä noudatamme kätilöopiston tai lastenklinikan neuvoja ja mun mielestä sitä pitäisi kunnioittaa. Joten olen niin pahoillani, sinä rightman syndroomaa omaava ”synnytin normaalisti RV40 ja pääsin kotiin 3 päivää synnytyksen jälkeen” -äiti joka yhtäkkiä on keskos expertti, luulen että maamme parhaimmat lastenlääkärit tietävät paremmin. So sorry about it.

Mitä kehitykseen tulee niin jokainen lapsi on erilainen eikä kannatta ottaa stressiä siitä ”milloin mitäkin on normaalia”. Meillä on keskonen, joten kaikki on myös meillä sen takia eri tavalla. Äidit ovat aika kilpailuhenkistä porukkaa, ihan joka ikisessä asiassa. Kaikkea pitää vertailla, oli sitten kyseessä millaiset lastenvaunut teillä on, mikä kasvatusmenetelmä, miten kauan jäätte kotiin lapsen kanssa ja erityisesti nämä kehitysasiat. Minua ei kiinnosta missä iässä Kirppu oppii istumaan, kävelemään tai puhumaan enkä aijo ottaa siitä stressiä ennen kuin lääkärit sanovat että meillä olisi aihetta olla huolestuneita. Muistan miten oma äitini kertoi miten olin oppinut kävelemään 1 vuotis syntymäpäivälläni, mutta veljeni käveli jo reilusti ennen 1v. Näin 24 vuotiaana sillä ei ole paljon väliä milloin olen oppinut kävelemään ja käveleminen onnistuu ihan yhtä hyvin mulla sekä veljelläni. 

Jos haluat käyttää kestovaippoja ja kantoliinaa se on mulle ihan fine, kunhan et yritä pakottaa minua käyttämään niitä. Jos haluat imettää kunnes lapsesi on 3 vuotias tee niin, mutta älä vaadi että minäkin imetän. Olet aivan varmasti hyvä äiti, mutta kukaan ei ole täydellinen. Jos haluat olla täydellinen äiti, älä hanki lapsia.

Avainsanat

Kommentit

Sun instasta puheenollen.. miten voi olla että yhdessä yössä sun insta pomppi tyylii 12K yhtäkkiä 23k ja alussa sulla oli se tyylii 500 seuraajaa ja sitten se pomppi johnki 5000..
Ostettuja seuraajia..? why?

Kaksi eri sivustoa päivitti kuvan Kirpusta ja siitä se lähti nousemaan 🙂 ei se ihan yhdessä yössä mennyt, enkä ole ennen panostanut instagramiin melkein ollenkaan jos kattoo vanhojen kuvien laatua. Sama blogin kanssa, pomppasin blogilistalla sijalta 20 sijaan 7 kuukaudessa (varmaan lehtijutun takia, en tiedä?). Tuskin kukaan ostaa instagramissa seuraajia tai blogissa lukijoita. Siinähän menisi pointti koko blogin kanssa, kun tarkoituksena on kirjoittaa omasta elämästä nimenomaan lukijoille 🙂

Ei liity tähän postaukseen mitenkään, mutta mistä olet hankkinut nuo ihanat paperipallot (vai valot?) lastenhuoneeseen?

Ne on riisipaperi palloja mitä käytettiin meidän häissä! 😀 laitoin koukkuja kattoon ja ripustin siimalla 😉 tilasin niitä juhlacenter.fi mutta niillä ei vissiin enää oo näitä valikoimassa, mutta esim täältä löytyy: http://www.serpentiini.fi/tuote-avainsana/riisipaperipallo/ ja sitten meillä on Pompomeja hoitopöydän yläpuolella ja clasohlsonista hankittu valopallosarja kiinnitettynä verhotankoon joka toimii ”yövalona” 🙂 nekin käytetty meidän häissä 😂👌🏻

Sinulla on kiva blogi, ihana vauva ja muutenkin vaikuttaa olevan asiat mallillaan. Ymmärrän noi ajatukset mistä puhut, eli toisten ihmisten kritisointi ja neuvominen voi ottaa päähän kun ne ihmiset jotka neuvoja tuputtaa ei välttämättä tiedä paljoakaan todellisuudesta tai siitä, miten te itse teette oikeasti parhaanne. Tekstistäsi ehkä tulkitsisin myös, että otat aika henkilökohtaisesti ne asiat joita sulle neuvotaan ja kommentoidaan. Kun oot päättänyt jakaa julkisesti blogin ja somen kautta sun elämää ja arkea, niin se on valitettavasti tosiasia että sitä kritiikkiä ja kommentointia tulee paljon ja sitä kannattaa opetella myös suodattamaan, ettei niitä kommentteja ota niin itseensä. Blogissa voi ja kannattaakin avautua asioista mitkä ärsyttää, mutta pidä mielessäsi myös positiivisuus sillä elätte nyt ihanaa aikaa vastasyntyneen kanssa. 🙂 Kaikkea hyvää teille, ja blogiasi on ilo lukea!

Voi kiitos 😘❤️! Tiedän itsekin että otan nämä äitiyteen ja Kirppuun kohdistetut kommentit itteeni, luulen jotenkin että tämä on jokaiselle äidille aika arka paikka kun arvostellaan omaa lasta tai kaikki äitiyteen liittyvät jutut 😅 muuten pystyn kyllä ottamaan kritiikkiä vastaan ihan hyvin mutta tämä nyt on sellainen aihe missä vielä pitäisi oppia ottamaan yhestä korvasta sisään ja toisesta ulos 🙂

Kivaa olisi kyllä lukea jotain positiivisiä asioita myös. Nämä kaikki päivitykset on aina tätä samaa rataa, miten kaikki stressaa sun äitinä oleminen. Stressaatko ja kilpailetko enemmän itse??

Olen alusta saakka päättäny että kirjoitan blogiin just siltä miltä musta tuntuu ja miten meillä menee kaunistelematta yhtään mitään. Välillä vaan on niitä huonojakin päiviä ja aina ei mene niinku strömssöössä ja se on mun mielestä ihan okej 🙂 mutta se että jokaista asiaa kritisoidaan tai että instagramiin laitetaan kommentteja että mun lapsi on vammasen näkönen ja hoidetaan väärin yms. rupee oleen mulle vähän liikaa. Positiivisia asioita on mun mielestä neuvolakäynnit / lääkärikäynnit missä todetaan kaiken olevan ok vaikka meillä on keskonen. Muutenhan mulla on aika tylsä elämä, istun kotona vauvan kanssa 😀

Hyviähän nämä sun kirjoitukset on aina mutta nyt oli erityisen osuva kirjoitus!! 👍Olet aivan täydellinen äiti ja paras mahdollinen äiti minkä Kirppu tai kukaan muukaan lapsi voisi ikinä saada❤️

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *