KIRPPU
31.1.2017

KIRPUN EKA VIIKKO

KIRPUN EKA VIIKKO

Kirppu on nyt viikon vanha, painoa 1975g eli on pikkasen noussut taas. Syntymäpaino oli 2340g, mutta se tippui 1880 grammaan mikä tietysti oli kova takapakki. Normaali painonlasku on alle 10% mutta Kirpulla se oli 18%. Hänelle annettiin sitten enemmän nestettä ja paino rupes nousemaan pikkuhiljaa.

Kirpulla on kieltämättä ollut aika rankka viikko ja ollaan niin ylpeitä meidän tyttärestä. Hän on ekan viikon aikana ollut ambulanssin kyydissä 2 kertaa, siirretty teholta naistenklinikan VVO:lle ja sieltä vielä kättärille, häneltä otetaan verinäytteitä 2 kertaa päivässä, hän on ollut sinivalo lampun alla. Silti hän ei ole ollut moksiskaan. Kirppu on erittäin rauhallinen ja tyytyväisen oloinen tapaus, köllöttää ja nukkuu lämpöpatjalla. Ekan vaipanvaihton aikana hän itki vähäsen, mutta sen jälkeen ei ole kertaakaan inissyt mistään. Hikkaa hänellä on usein, mutta sitä hänellä oli mun masussakin.

Kirppu syö 50ml maitoa 8 kertaa päivässä nenämahaletkun kautta. Multa tulee aika hyvin maitoa joten pumppaan ja vien kättärille, joten hän pärjää pelkästään mun maidoilla eikä tarvitse luovutettua rintamaitoa. Eilen kokeiltiin syömistä pullosta, kesti jonkun aikaa ennen kun Kirppu tajusi että mikäköhän juttu tämä on ja mitä pitäisi tehdä, mutta söi hienosti 10ml. Häneltä poistettiin myös tippa eilen, mikä oli hänen päässä kiinni, joten verkkopipo on nyt poistettu. Pikkuhiljaa suunta ylöspäin ja selkeesti parempaan suuntaan ❤️.

Kirpulla on siniset silmät, aivan samanlaiset hiukset kun isällä ja on muutenkin aivan isänsä näköinen. Mun näköä tytössä ei juurikaan ole, mutta saattaahan se muuttua sitten kun Kirppu kerkee kasvaa vähän. Selkeesti huomaa että hän tunnistaa meitä ja hän herää ja avaa silmät heti kun tullaan moikkaamaan häntä. Tunnistaa meidän äänet ja tykkää olla sylissä. Isä toimii tällä hetkellä motivaationa, pullonsyöttäminen onnistu paljon paremmin kun isä vähän jutteli Kirpulle. Verikokeitten aikana isä on myös pitämässä tyttöä käsistä kiinni. Kovasti odotellaan että saatais Kirppu kotiin. Vaikka käydään joka päivä kattomassa tyttöä ikävä on aivan järkyttävän kova, oltiin sentään viimeiset 7 kuukautta aika tiiviisti yhessä.

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *