Yleinen
17.6.2015

Päiväkotiin tutustumista

Päiväkotiin tutustumista

Nyt se on satavarmaa, eli paikka toivotusssa päiväkodissa aukesi tytölle syksyn alusta alkaen. Eilen mentiin jo käymään paikan päälle tutustumisen merkeissä ennen kuin lomakausi ja päiväkotien kesäpäivystykset alkavat ja pakko sanoa, että siinä taisi olla mulla yhtä leveä hymy kasvoilla kuin tytölläkin. Hän touhusi niin sisällä kuin ulkona aivan innoissaan ja meni ennakkoluulottomasti ”moikkaamaan” muita. Puitteet ovat tuolla aivan mahtavat! Iso piha erilaisine keinuineen, härveleineen ja hiekkalaatikkoineen ja sisätilatkin olivat aivan mahtavat. Uskon että tyttö tulee tuolla viihtymään hyvin ja puhuttuunkin jo alustavasti siitä kuinka hoidetaan tuo päiväkotiin ”integroituminen” silloin alussa. Sanoinkin heille, että voin olla tarvittaessa paikan päällä vaikka koko päivän ja tehdäänkin niin että olen alussa poissa tunnin siellä ja täällä ja sit pidennetään tuota aikaa aina sen mukaan miten tyttö näyttää sopeutuvan. Toki nimittäin etusijalla on se, ettei tyttö missään nimessä koe paniikkia tai ahdistusta siitä ettei mamma ole näkyvissä joten tällainen kevyt ”pudotus” tuntuu minusta hyvältä ajatukselta! Kaiken kaikkiaan tuo päivähoitopäätös nosti valtavan taakan harteilta. Tottakai ymmärrän sen, että on hienoa että päivähoitoa ylipäänsä tarjotaan, mutta luonnollisesti sen paikan on tunnuttava oikealta. Itse en esimerkiksi halunnut tyttöä jonkun ison ostarin kylkeen kiinni, ihan vain siitäkin syystä, että arvostan luonnon läheisyyttä ja liikenteen melun vähyyttä. Kaikilla on tietenkin omat toiveensa hoitopaikan suhteen ja siksi onkin rikkaus että valinnanvaraa on kohtuullisen paljon, etenkin siinä tapauksessa, jos jaksaa tai on mahdollisuus odottaa. 🙂 Nyt siis parisen kuukautta vielä kotona ennen kuin tyttö aloittaa tarhauransa samassa paikassa kuin minä aikoinani. Paikan päältä löytyi vieläpä sama päiväkodin hoitajatar kuin minun aikoinani, eihän siitä kuitenkaan ole kuin reilu 20 vuotta!! Syksyn alkuun osuu siis suuria muutoksia meillä kaikille. Mua nimittäin jännittää opintojen pariin palaaminen ihan tuhottoman paljon, en oikein tiedä edes miksi. Toisaalta onhan siitä viime tentistä aikaa siinä vaiheessa jo melkein 1,5 vuotta että sikäli ihan loogistakin että tuntuu tältä. Toisaalta odotan tulevaa ihan innolla. Koskaan ei ole tuntunut niin hyvältä ajatus siitä, että pääsen opiskelemaan, valmistumaan ja työelämään. Tässä on nimittäin ihan uusi motivaattori nimittäin tytön tulevaisuus ja tietenkin se, että toimin hänelle hyvänä esimerkkinä! <3 Jos joskus siis ottaa tenttiluvut vielä päähän kaivan kuvan hänen suloisista kasvoistaan puhelimeni syövereistä ja uskon sen antavan taas voimaa ja energiaa ihan uudella tavalla. <3 Jännittikö teitä töihin paluu/opintojen pariin paluu äitiysloman/hoitovapaan jäljiltä? Onko antaa mitään rohkaisevia sanoja sitä ajatellen? 🙂

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.