Yleinen
18.11.2015

My Heart / Outfit

My Heart / Outfit

En koskaan katso omia kuviani huokaillen aww:ta ja suloista, mutta auta armias kun tulee tytön kuvia eteen. Se on nimittäin menoa se. Tuo neitokainen tosiaan tietää tiensä meidän suosioon. Eikai tuollaista nallea halaavaa pienokaista voi nimittäin vastustaa. Vai voiko? Mies oli eilen päiväkodista tyttöä hakiessaan jutellut hoitajan kanssa, joka oli kertonut neitokaisen olevan melko jääräpäistä sorttia. Tämähän ei tosiaan tullut yllätyksenä. Nykyisin kun pukeminen on yhtä huutojuhlaa ja ei-sana saa aikaan raivarit. Se on lähestymässä, uhma nimittäin. Tytölle on muodostunut tämä jollain tavalla jopa huvittava tapa hypähtää ilmaan ja laskeutua pyllylleen aina kun ei saa tahtoaan läpi. Luulisi olevan melko kivuliasta, mutta ilmeisesti vaippa sit vielä pehmentää laskua. Hän tekee sitä kuulemma myös tarhassa, taitaa olla siis sielläkin ”kuin kotonaan”. 😀 Ollaan kyllä aina pysytty jämäköinä. Tyttö ei saa tahtoon läpi huutamalla ja silloin saa odottaa jotain toivomaansa asiaa kunnes osaa käyttäytyä nätisti. Tässähän tietysti menee vielä aikaa, mutta johdonmukaisesti kun toimitaan niin eiköhän tuosta pippurisesta päivänsäteestämme vielä kuoriudu varsin yhteiskuntakelpoinen pikkuneiti. Tyttö on myös alkanut johdonmukaisesti ”syrjimään” aina sitä vanhempaa, joka kieltoilmaisun sanoi. Jos minä kiellän, saattaa hän kipittää isin luokse ja toisin päin. Testaa niitä ”heikkoja” kohtia meistä tietämättä että kyllä me ymmärretään. Joka päivä saan nykyisin hämmästellä sitä miten fiksuja ja jopa viekkaita lapset ovatkaan. Jos he jotain haluavat, voidaan siitä taistella keinoja kaihtamatta. Joku perimäämme koodattu tapa tämä. PB140806PB140811 PB140805 Siltikin. Voi vitsit kuinka tuo neiti näistä kiukutteluistaan huolimatta saakin hymyn huulille. Hänen höpöttelyjään voisi kuunnella vaikka koko päivän ja etenkin kun sieltä tulee jotain sanoja – heltyyhän siinä jo raavaampikin mies. Mamma, daddy, kala ja cheese ovat ainakin tuttuja ja sanoja tuntuu tulevan koko ajan lisää. Nyt on hänellä selkeästi se herkkyyskausi meneillään, että yrittää matkia meidän puhetta. Täällä puhutaan siis hitaasti ja toistellaan kaikkia sanoja ja esineitä samalla niitä sormella osoittaen. Se nyt tästä henkisen puolen kehityksestä ja sitten vähän pinnallisempiin juttuihin. Tuli tuossa nimittäin mieleen, että pitäisiköhän tuota hiuspehkoa hieman siistiä? Kampaajan tuoliin en tätä ikiliikkujaa kyllä istuta, mutta meillä on hiussakset, joten uskaltaisikohan sitä napsia itse? Ehkä se siitä hieman vahvistuisikin, nyt kun tukka on melkoista pörrökiharaa.. Ainiin. Neidin college-asu on Zarasta! 🙂 Mukavaa keskiviikkoa teille kaikille!:)

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.