Yleinen
12.8.2016

Vilkas lapsi, kun jo liimaakin tarvitaan

Vilkas lapsi, kun jo liimaakin tarvitaan

Monessa perheessä on arki alkanut, kun koulut ja eskarit alkoivat tällä viikolla. Me vielä ”lööpaillaan”, sillä Amalian seurakunnan kerho alkaa vasta ensi viikolla. Perheemme yhteinen jumppaharrastus alkaa kai vasta syyskuussa ja jumppailemme sitten kerran viikossa. Kävimme perhejumpassa kevään ja jatkamme Amalian pyynnöstä samassa jumpassa. Amalia sai valita haluaisiko aloittaa ystävänsä kanssa jumpan, jossa käydään ilman vanhempia, mutta tyttö valitsi perhejumpan, jossa käy siis myös pikkuveli, isi ja äiti. Amalia arkailee vielä harrastusta, jossa on oltava ilman vanhempaa, joten odottelemme rauhassa, koska aika on sopiva.

Frozen Elsa

Frozen Elsa

Milo

Milo

Näitä pieniä ihania kirjeitä äiti saa lähes joka päivä..

Näitä pieniä ihania kirjeitä äiti saa lähes joka päivä..

Nuusku odottaa lapsilta makkaraa..

Nuusku odottaa lapsilta makkaraa..

Mutta saakin kirjeen..

Mutta saakin kirjeen..

Jota lukee tietysti innokkaasti!

Jota lukee tietysti innokkaasti!

Siskoni perheessä elettiin jännittäviä hetkiä keskiviikkona, sillä pikkusiskoni Eemi poika aloitti koulun, aika hurjaa. Niin se aika kuluu. Meillä on vielä tähän aikaa, sillä Amalialla on vielä kaksi vuotta kerhoa ennen esikouluun menoa. Lasten kasvu ja kehitys on kyllä hurjaa, Milokin on nyt vuoden ja 7 kuukautta ja Amalia jo reilu 4,5 vuotias. Me elämme pikkulapsiaikaa vielä tiiviisti ja vahtimista on hirmuisesti. Eilen kävimme ensimmäistä kertaa kesän jälkeen avoimessa päiväkodissa ja ohjaaja totesikin, että ei ole Milon vauhti hiipunut kesän aikana. No juu ei ole ja alkuviikosta teimmekin terveyskeskusreissun, jossa pojan leuka liimattiin kasaan. Meno on villiä ja kiipeily aivan älytöntä. Osa keittiön tuoleista on Milon huoneessa jemmassa ja loput pöydän päällä, jokainen jakkara on otettu pois ja kodista yritetty tehdä muutenkin mahdollisimman turvallinen. Milo vaan on niin hirmuisen vauhdikas ja aina välillä esimerkiksi vessan ovi unohtuu auki ja poika heiluu heti pöntön päällä ja vetää yläkaapeista tavaraa alas. Amalia totesi yhtenä päivänä kotileikissä vauvastaan: tämä poika on aivan mahdoton ja ai että minua nauratti!

Milo nukenrattaisssa

Milo nukenrattaisssa

Milo nukenrattaissa

Milo ja äidin kenkulit Milo ja äidin kenkulit

Milo

Milo

Milo

Amalia on leikkinyt paljon naapurissa asuvan tytön kanssa ja Iida serkkukin on ollut meillä harvase päivä. Iida on mainio, kun aina soittaa ja sanoo: täääätiii voinko tulla teille? Ja ainahan meille saa tulla. Usein täällä on kolme tyttöä ja Milo. Eilen sain näistä neljästä lapsesta huolimatta aloitettua siivousta ja tytöt halusivat siivota kodinhoitohuonetta. He imuroivat, pyyhkivät kaappien ovia ja pesivät ikkunoita. Olohuoneenkin ikkunoita tytsyt pesivät ja ai että kun olivat innoissaan. Me annamme lasten tehdä paljon ja nautimme siitä, kun heillä on hauskaa. Illalla pimut saivat tyhjentää terassilla olevan pavinjonkin päältä sadevedet harjaa ja sählymailaa apuna käyttäen ja ai että, kun me kaikki kiljuimme (noh Johnny ei kiljunut) ja nauroimme. Kylmää vettä tuli päälle ja uima-altaaseen, jonka hömpät raahasivat alle, että pääsisivät muka uimaan.

Rakkaat lapset

Rakkaat lapset

Amalialla on tällä hetkellä uhmavaihe. Onko 4 vuoden uhmaikä muuten tavallista? Taitaa yrittää ottaa perheessämme valtaa, mutta turha luulo. Eilen hän kivahti ystävälleen: äiti on aina kiukkuinen!! Jäin mietiskelemään tätä ja juttelin siskolleni tänään, että kyllähän sitä omaa äänensävyä pitäisi hieman muuttaa kieltäessään, mutta kun sitä kuvittelee nelivuotiaan jo osaavan käyttäytyä ja on pirun ärsyttävää olla kieltämässä päivänselviä asioita ja niinpä heti ensimmäinen kielto saattaa tulla jo veemäisellä äänellä. Näen tyttäressäni paljon samaa kuin itsessäni lapsena. Suuttuessaan hän nostaa samaan tapaan nokkansa ja tuhahtaa. Usein tömistelee vielä huoneeseensa ja paiskaisee oven kiinni. Monesti Amalia suuttuu ihan kummallisista asioista, mutta usein niihin liittyy se jos neiti ei saa tahtoaan läpi. Tiedän, että vanhempien pitäisi ottaa kiukunpuuskat lunkisti ja ymmärrän sen, että tämä kuuluu lapsen kehitykseen, mutta silti välillä on vain vaikea sulattaa sitä, kun tyttö esimerkiksi tönäisee pienen veljensä nurin, sillä Amalia ei ole Milolle aikaisemmin juurikaan ilkeillyt.

Tyttöjen juttuja pikkuveljen päiväunien aikana

Tyttöjen juttuja pikkuveljen päiväunien aikana

Tyttöjen juttuja pikkuveljen päiväunien aikana

Tyttöjen juttuja pikkuveljen päiväunien aikana

Tänään Amalia pääsi tädin kanssa hakemaan Iida serkkua päiväkodista ja tämän jälkeen tyttö jäi serkkujen luokse leikkimään. Myöhemmin lähdin molempien tyttöjen kanssa kaupungille, jossa vietimme tyttöjen kesken laatuaikaa. Shoppailimme Amalialle uusia kerhovaatteita ja tietysti Iidakin sai muutaman vaatteen ja tytöt saivat valita myös muita ihania juttuja, kuten huulirasvaa, frozen harjaa ja lettiä sekä kauniita ponnareita ja pinnejä. Ennen ostoksia kävimme pizzalla ja oli mainio jutskata pimujen kanssa. Naurua ja iloa tällä reissulla riitti. Ennen kotiin lähtöä oli tarkoitus käydä vielä jädellä, mutta serkukset päättivätkin ostaa mieluummin tikkarit. Ihan mainio reissu ja mainiot pikkumimmit <3 Iida yökylässä kesälomalla Iida yökylässä kesälomalla

Ihanaa viikonloppua murut <3

Avainsanat

Kommentit

Mukava perhe ja mukavat tarinat. Mieti kuitenkin kuinka paljon lasten asioita julkistat. Haluaako lapsesi varmasti myöhemmin, että valokuvat, diagnoosit ja uhmat ovat julkista tietoa. Useimmat eivät halua. Monet asiantuntijat ovat sitä mieltä, että tälläiset blogit tulisi tehdä täysin tunnistamatta. Blogiasi on mukava lukea ja lapset ovat suloisia, mutta esimerkiksi omat jo isot lapseni olisivat takuulla olleet äärettömän katkeria, jos heidän elämänsä olisi levitelty ympäriinsä.

Olipa kiva pitkä postaus 🙂 tulee oma lapsuus mieleen noista Amalian kirjeistä, itsekin tein niitä vanhemmilleni ja siskoilleni ja tein jopa huoneeni oveen postilaatikon jostain vanhasta murolaatikosta tms., ja odotin, että joku muukin kirjoittaisi kirjeitä mulle 😀

Jännää miettiä, millainen Milosta tulee isompana kun on nykyään niin vilkas. On kyllä varmasti rankkaa kun pitää olla koko ajan vahtimassa ja ”pelastamassa” häntä, mutta onneksi sä olet niin nopea ettei liimaa ainakaan usein tarvita 😀

Ja on kyllä ihan mahtava rikkaus, että Amalia ja Iida ovat niin hyviä kavereita. Toivottavasti tuo ystävyyssuhde kantaa läpi elämän <3

Ihanaa sunnuntaita ja huomenna alkavaa uutta viikkoa teille! <3

Johanna

Hih täytynee askarrella Amaliallekin tytön kanssa postilaatikko, ihan huippu idea 🙂 Joo mä oon kyllä nopea Milon kanssa, äitini joskus ihmettelikin tätä 😉 Pelastamassa, tämä on lillamy just oikee sana!!

Toivotaan, että pimujen ystävyys säilyy aina <3 Ihanaa sunnuntaita sinne myös ja ihana, kun taas kommentoit <3 <3

Ihanaa kun Amalia ja Iida ovat noin läheisiä <3
Hymy huulilla sai tämänkin postauksen lukea 🙂

Johanna

On juu <3 Ihana kuulla, että pidit postauksesta <3

Hei, jostain olen kuullut, että lapsella on uhmaikä aina tasavuosina, siis 2-,4-,6-, jne ikäisenä. En tiedä, onko ihan totta, mutta kannattaa kuulostella ’sillä silmällä’. Onnea uhmisten kanssa, kohtahan se on Milollakin edessä..aika vilpertti tuntuu olevan! Vauhtia ja vaarallisia tilanteita 😉

Johanna

Oot varmasti oikeassa! Hehe Milolla temperamenttia riittää ja vauhdikas kaveri on 🙂

Teillä on kyllä ihana perhe 🙂 Oletteko miettineet tuleeko teille vielä kolmatta lasta? Täällä esikoinen Milon ikäinen ja toinen syntyy syyskuussa, saa nähdä miten pärjätään. Meillä tuo esikoinen on hyvin Milon kaltainen pikku vilpertti.
Olen muuten seurannut blogiasi siitä asti kun aloin esikoista odottamaan. Hauska ollut seurata kun Milo samanikäinen 🙂

Johanna

Voi kiitos Suvi ja kiva kun olet blogia seurannut 💖 Mä toivoisin isoa perhettä, mutta Johnny ei.. Vielä en itse jaksaisi pienen vauvan kanssa, mutta kyllä sitä huomaa heti kun Milo on alkanut nukkua, että vauvakuumeilu nostaa päätä toisinaan. Taidan olla ikuinen vauvakuumeilija, vaikka lapsia olisi tusina 😂

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.