Yleinen
14.9.2014

Rutkasti viime päivien kuulumisia

Rutkasti viime päivien kuulumisia

Me olemme touhuilleet Amalian kanssa paljon kaikenlaista isin ollessa töissä. Viime viikolla saimme kummitätini kylään ja häntä on aina niin mukava nähdä. Viime viikolla kävin myös ensimmäistä kertaa lääkärineuvolassa ja kaikki oli niin kuin pitikin. Lääkäri kuunteli pitkään vauvan sydänääniä ja mietinkin jo onko kaikki hyvin, vaikka masussa kävikin samaan aikaan järjetön meuhkaaminen. Kaikki oli hyvin, vauva oli vain niin vilkas, että tasaista hetken kestävää jumputusta oli hieman hankala saada kuuluviin. Ja vilkashan hän on, edelleen ja koko ajan, aina kun olen paikallani. Ja paikalla oloon riittää hetken seisoskelu, makaaminen ja istuminen saavat aikaan niin kovaa möyrimistä, että koko maha muuttaa aivan muotoaan. Joskus täytyy ottaa tästä muistoksi videokuvaa. Jos vauva on vilkas niin on myös isosiskokin. Amalialla riittää virtaa aamusta iltaan ilman päiväunia. Hän on oikea duracell-pupu, mutta vielä olen pysynyt hyvin hänen perässä.

Raskausviikko 26+0

Raskausviikko 26+0

Kovasti se kasvaa ja napa elää ihan omaa elämäänsä

Kovasti se kasvaa ja napa elää ihan omaa elämäänsä

Viime viikon perjantaina Lohjalla alkoivat markkinat ja tivolikin oli kaupungissa. Meillä oli tiedossa kiire viikonloppu, joten päätin lähteä markkinoille Amalian kanssa kahdestaan jo perjantaina. Kiertelimme markkinoilla ainakin tunnin ja mukaan tarttui ilmapallo, lakuja ja iso tikkari. Kierroksen jälkeen kysyin Amalialta haluaisiko hän käydä vielä hampurilaisella ja voi miten toisen silmät alkoivat kiiltää ja innostus oli suuri. Niinpä painelimme mäkkiin hamppareille.

Syönnin jälkeen palasimme Prismaan ruokakauppaan ja sielläkin vierähti aikaa tunnin verran. Olimme kaupungilla yhteensä kolmen tunnin ajan ja tämä tuntui jaloissa. Amalia jaksoi todella reippaasti kävellä lukuunottamatta kauppareissua, jonka hän istuu aina kärryissä vilkkaan luonteensa vuoksi. Tämä päivä oli ihanaa erityistä laatuaikaa oman rakkaan tyttären kanssa.

Iloinen tikkarin omistaja

Iloinen tikkarin omistaja

IMG_1565

Illalla vietin aikaa ystävieni kanssa hyvän ruuan parissa. Kävimme pienellä tyttöporukalla Lohjalla sijaitsevassa Amar’s Grill Housessa syömässä. Söin elämäni ensimmäisen kerran kuhaa ja ruoka oli todella hyvää. Tänne ravintolaan haluan ehdottomasti viedä myös mieheni syömään ja voin suositella ruokapaikkaa kaikille muillekin. Tilasimme myös jälkiruuat, jotka veivät kielen mennessään.

Viime lauantaina järjestin me&i kutsut ja vieraita saapui paikan päälle aika kivasti. Olen pitänyt aikaisemmin yhdet kutsut ja ollut itse kerran vieraana siskoni järjestämillä kutsuilla. Meillä on tuttu esittelijä ja hän on työssään aivan huippu. Johnnyn äiti halusi tilata Amalialle ja tulevalle pikkuveljelle jotain ja niinpä pyysin häntä tilaamaan pikkuiselle ihanan nallebodyn ja Amalialle suloisen pipon. Tilasin itselleni samanlaisen pipon, joten tulemme olemaan Amalian kanssa samiksia sitten ilmojen viiletessä. Lisäksi tilasin magic pantsit, jotka tuntuivat ihanilta jalassa. Vauva sai suloisen nallemyssyn.

IMG_1753

Vauva sai tämän bodyn sekä hatun

Vauva sai tämän bodyn sekä hatun

Ja äiti nämä housut

Ja äiti nämä housut

Johnny oli apuna leipomisessa ja saikin vierailta tästä kaikki pisteet kotiin. Johnny toimi myös lapsenvahtina, sillä hän paukkasi viiden lapsen kanssa yläkertaan esittelyn ajaksi. On se huippumies, mitä sitä kieltämään. Johnny on aina pitänyt lapsista ja tullut heidän kanssa hyvin toimeen.

Mies leipoo innoissaan me&i kutsuille ;)

Mies leipoo innoissaan me&i kutsuille 😉

Yöllä ystäväni perheineen sai pienen prinsessan <3

Sunnuntaina lähdimme mummoni luokse kylään pitkästä aikaa. Mummoni asuu maalla ja saimme omenoita kotiin viemisiksi. Sain mukaani omenoita myös siskolleni, äidilleni sekä toiselle mummolleni.

IMG_1655

Tällä viikolla on ollut paljon touhua. Vierailimme silmäklinikalla, josta saimme hyviä uutisia, sillä ensimmäistä kertaa Amalian silmänpaineet olivat samalla tasolla molemmissa silmissä. Paineet olivat 21. Amaliallahan vaihdettiin viime kerralla silmätipat ja nämä uudet tipat näyttäisivät toimivan. Olenkin pistänyt merkille sen, ettei sairas silmä ole ollut tervettä silmää suurempi nyt uusien tippojen aloituksen jälkeen, kun taas ennen silmä oli usein suurempi ja tämä kertoo siitä, että paine on heitellyt kovasti. Saa nähdä miten tipat auttavat jatkossa, mutta nyt tilanne oli ainakin hyvä.

Amalian silmälääkäri vaihtui tällä kertaa ja tyttö oli tästä hieman näreissään. Ihmekös tuo kun tuttu silmälääkäri on hoitanut häntä muutaman viikon ikäisestä asti. Amalia ei suostunut yhteistyöhön uuden lääkärin kanssa kun hänen olisi pitänyt kertoa mitä kuvioita lääkäri paperilta osoittaa. Amalia laittoi välittömästi tutkimuksen alettua kädet puuskaan ja hoki ettei tiedä mitä kuviot ovat. Tutkimuksen epäonnistuttua lääkäri tutki näköä helmien ja pienen pienten nomparellien avulla. Peitin vuorollaan Amalian silmät ja hyvin hän näki molemmilla silmillä napata nomparelli herkut suihinsa.

Seuraava vierailu silmäklinikalla tulee olemaan joulukuussa, jolloin jännitystä on ilmassa jo ihan muutenkin. Isillä tuli jälleen hirmuisesti ajoa, sillä silmälääkärin jälkeen hän heitti meidät kotiin Helsingistä ja ajoi sinne taas takaisin sorvin ääreen.

Tiistaina oli kerhopäivä ja keskiviikkona vietimme rauhallisen kotiaamun. Oli ihana kun ei ollut menoa minnekään, saimme pistää kivat leikit pystyyn ja leikkiä kaikessa rauhassa. Puolenpäivän aikaan lähdimme serkkujen luokse leikkimään ja lapset nauttivat toistensa seurasta. Amalia on serkkujen kanssa aivan vallaton ja saa hassuilla jutuillaan villittyä Eemi serkun aina. Amalia huutaa ihan päättömiä esimerkiksi kalkkuna kalkkuna ja Eemi meinaa tikahtua nauruunsa. Iidaan ei kaikki vitsit pure ja usein hän jatkaa leikkejään näistä kahdesta välittämättä. Monestikaan Amalian puheissa tai touhuissa ei ole päätä eikä häntää kun hän villiintyy, mutta tämä juuri näyttää olevan kaikkein hauskinta, niin hänestä itsestään kuin myös Eemistä, joka on jo pian viisivuotias.

Rauhallista maalailua

Rauhallista maalailua

Illalla lähdin äitiysjoogaan, jonne ystäväni minut houkuttelivat ja kiitos heille, sillä pidin joogasta kovasti. Olo oli joogan jälkeen raukea ja rentoutunut. Rentoutuminen ei ole ollut koskaan vahvimpia puoliani, joten kerran viikossa oleva puolentoista tunnin mittainen joogatunti tulee varmasti tarpeeseen.

Torstaina saimme uuden ystäväni lapsineen seuraksemme meidän kotipihalle. Iltapäivällä menimme tutusti muskariin.

Perjantaina vietimme avoimessa päiväkodissa sadonkorjuujuhlia ja voi miten mukavaa siellä olikaan. Lapset leikkivät ja päiväkodissa järjestettiin myös lauluhetki. Amalia lauloi hieman mukana popsi popsi porkkanaa, muuten hän oli lähes tuppisuu. Muskarissakaan Amalia ei laula, vaikka kotona hän voikin laulaa kokonaan muskarissa opitun laulun aivan oikein. Mukana hän kuitenkin yrittää aina olla ja mikä onkaan suloisempaa kuin lapsi, joka ottaa opettajasta mallia ja yrittää ja usein myös toimii ihan mallin mukaan.

Hieman myöhemmin painelimme ulos, jossa avoimen päiväkodin ohjaaja tarjoili herkkuja. Amalia valitsi kaikkea hyvää omaan suodatinpussiinsa, jonne herkut laitettiin. Amalian suodatinpussista löytyi omenaa, luumua, porkkanaa ja lanttua. Kaikki maistui ja oli ihana katsella kun pieni lähti takaisin herkkukojun luokse ja kertoi ohjaajalle mitä hän haluaisi lisää. Nämä hetket ovat aina sellaisia, jolloin voi todeta, että oma lapsi on jo niin iso ja omatoiminen. Voi sitä ihailun ja ylpeyden määrää, jonka oma lapsi saa äidissä aikaan.

Iltapäivällä Amalia muuttui ulkokuoreltaankin isoksi tytöksi, sillä mummi kävi leikkaamassa hänelle polkkatukan. Amalian hiukset olivat kasvaneet jo paljon ja nyt on taas nätti polkkatukka tytöllä. Ajattelin, että mummi saa leikata polkkamallin siihen saakka kunnes otsahiuksetkin ovat kasvaneet saman mittaisiksi takatukan kanssa, sen jälkeen voi alkaa sitten kasvattaa jos haluaa.

Polkkapää, joka osaa juoda myös mukista ;)

Polkkapää, joka osaa juoda myös mukista 😉

Illalla isi halusi viedä Amalian Citymarkettiin ja Amalia halusi ihan väkisin ostaa äidille suklaata, vaikka olinkin tytölle yrittänyt selittää ettei äiti voi enää syödä suklaata finnien vuoksi. Saan suklaasta aina finnejä, mutta en ole välittänyt siitä ja olen pyytänyt muutamana kertana Amaliaa ja isiä tuomaan kaupasta suklaata. Lapsi haluaa usein toimia saman kaavan mukaan, joten kotiin tuli kaksi dove patukkaa äidille. Amalia oli valinnut itselleen angry birds lakun ja jäätelön. Lisäksi he toivat kotiin erilaisia vihanneksia ja dippiä, jotka olivat lisänä perjantaiherkkuja.

Eilen oli kauppapäivä ja kerrankin isikin pääsi mukaan, sillä oli viikonloppu. Muuten koko lauantaipäivä meni kotona. Päivä hurahti todella vauhdilla ja mukavaa oli.

Saimme hypistellä hieman tulevan vauvan vaatteita, sillä hain postiin tulleen äitiyspakkauksen. Alkuun olin vahvasti sitä mieltä ettemme ota pakkausta, mutta äitiysrahapapereita täytellessä päätin kurkistaa Kelan sivuilta tämän hetkistä pakkausta ja mieli muuttui. Amalia oli hyvin innoissaan mukana tutkimassa vauvanvaatteita ja tavaroita.

Innokas isosisko äitiyspakkauksen kimpussa

Innokas isosisko äitiyspakkauksen kimpussa

Vauhtia riittää tässäkin hommassa

Vauhtia riittää tässäkin hommassa

Ei tässä oikein ehdi mitään nähdä, miettii äiti ;)

Ei tässä oikein ehdi mitään nähdä, miettii äiti 😉

Näyttää kivalta puvulta

Näyttää kivalta puvulta

Ja sinne lentää

Ja sinne lentää

Se on vauvan harja

Se on vauvan harja

Vähän piti harjaa kokeilla

Vähän piti harjaa kokeilla

Käskin isukinkin hypistellä jotakin kuvaus hetkellä ja mitä tuo sitten käteensä löysi ;)

Käskin isukinkin hypistellä jotakin kuvaus hetkellä ja mitä tuo sitten käteensä löysi 😉

Amalian uusi laiva!

Amalian uusi laiva!

Illalla kävimme vielä saunassa koko perhe. Jossain vaiheessa Johnny sai puhelun isältään, joka ei soita hänelle juuri koskaan. Mietin heti, että jotain on sattunut, mutta appiukko kyseli vain Nuuskua yökylään. Niinpä karvapallomme lähti mummin, vaarin ja Nappe koiran luokse yöhoitoon.

Tänään Amaliakin pääsi pitkästä aikaa mummin ja fafan luokse hoitoon, sillä me vanhemmat päätimme tehdä Ikea reissun kahden kesken. Tarkoituksena oli hakea vauvalle lakanoita, mutta lähtihän sieltä mukaan paljon muutakin. Johnny oli hetkittäin hyvin ärsyyntynyt ja pari sanaharkkaa saimmekin aikaiseksi. Johnnyn mielestä kotiin ei koskaan tarvitsisi yhtään mitään, joten suurin osa ostoksista oli hänen mielestä täyttä turhuutta.

Vauva sai kuitenkin kaksi lakanaa sekä suloisen koristetyynyn. Lisäksi ostimme pöytävalaisimen, joka on samaa sarjaa kun olohuoneemme jalkalamppu, jota Johnny ei osaa arvostaa. Lamppu ostettiin kuitenkin ihan syystä, sillä tarvitsen makuuhuoneeseen vauvan synnyttyä himmeän yövalon imetystä ja vaipanvaihtoa varten. Lisäksi ostimme kynttilöitä, kaksi keittiöpyyhettä sekä kaksi saippuapulloa. Amalia sai leikkiruokia sekä omaan sänkyyn kaksi koristetyynyä. Pari muovilautasta ja mukia ostimme myös.

Jäin himoitsemaan kovasti yhtä kaappia, joka on aika lailla sen näköinen, jota olen etsinyt. Kaappi oli tehty ehkä hieman vanhan näköiseksi, vaikkei pinta kulutettu ollutkaan. Kaapilla oli hieman liikaa hintaa enkä uskaltanut alkaa sen kummemmin sitä vinkumaan. Johnny piti kaapista myös itse, onneksi, joten luultavasti hän sen saattaa jossain vaiheessa käydä sieltä vaimon pyynnöstä noutamassa 😉

Lohjalle päästyämme kävimme vielä Amarillossa syömässä. Amalialla oli ollut hauskaa mummin ja fafan luona, vaikka hän totesikin heti kaulaani kapsahdettuaan: mennään äiti nyt kotiin <3

Huh, jo oli lukemista, toivottavasti jaksoitte loppuun saakka 🙂
Mukavaa alkavaa viikkoa!

Avainsanat

Kommentit

Tykkään niin kovasti lukea teidän kuulumisia, teillä on niin nasta perhe ja sinä kirjoitat niin elävästi. Ei yhtään liian pitkä postaus, enemmänkin olisin taas lukenut:D

johanna

Voi miten ihanasti sanottu Eija, kiitos tuhannesti <3 <3

Erittäin hyvin jaksaa lukea loppuun! Kirjoitat niin elävästi ja totuuden mukaisesti. Ihanaa oli lukea teidän kuulumisianne 🙂 Voisitko ottaa vaikka kuvan muutamista ikea ostoksista?

johanna

Kiva kuulla, kauniisti sanottu, kiitos paljon <3
Kuvaan ostoksia pian ja vähän muutakin uutta kodistamme 🙂

Hei Johanna!
Tässä olisi tärkeän jutun puolesta tehtävä allekirjoitus, ettet sinä tai läheisesi joudu pitkän matkan takia synnyttämään tienposkessa! Jos koet asian tärkeäksi, voisitko jakaa?(=

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/765

johanna

Hei ja kiitos viestistä, tärkeä asia tosiaan! Yritän saada jaettua ja ainakin itse allekirjoitettua 🙂

Ei liity tähän postaukseen, mutta noista teidän portaiden kaiteista tuli kyllä ihanan näköiset, kun maalasitte ne. 🙂 Mä olen harkinnut, että pitäiskö meidänkin maalauttaa omat portaamme. Meillä on kaiteet valkoiset, mutta portaat sekä ”käsituki” männyn väriset, jospa maalauttaisi ne kaikki valkoiseksi, niin tulisi nätimpi. 🙂

johanna

Kiitos 🙂 Mä oon tykänny valkoisista kaiteista tosi kovin, maalaus muutti koko alakerran ilmeen! Maalauttakaa ihmeessä, mutta suosittelen päälle lakkausta, harmittaa kun meillä ei tullut laitettua lakkaa päälle ja nyt kaiteista on maalia paikka paikoin irronnut. Täytynee jossain vaiheessa itse paikata maalittomia kohtia ja vetää lakka päälle!

Hyvin jaksoi lukea, ei ongelmia 🙂 Ihanalta kuullostaa teidän viikkonne, tosin melko reipasta toimintaa, sanoisin 🙂

Polkkatukka on tosi nätti!

johanna

Kiva kuulla! Me ollaan aika reippaita Amalian kans ja kyllähän tuo isäntäkin aina seurassa reipastuu 🙂
Ja kiitos, polkka on tosiaan nätti <3

Niin suloinen Amalian polkkatukka!

Voisitko tehdä postauksen, jossa esittelet äitiyspakkauksen sisällön? 🙂

johanna

Voi kiitos, musta kans <3
Voinhan mä tehdä äitiyspakkauksesta postauksen 🙂

Voi kun ihana blogi sulla on ja te olette kaikki niin suloisia:)…mitä dippiä te käytätte kasvisten kanssa? Ajattelin josko itsekin kokeilisin perjantai-iltana?

johanna

Voi kiitos Mia, ihanasti sanottu <3 Me syödään Amalian kanssa aina tzatsiki dippiä ja Johnny syö aina jotain tulista, dippi on nimeltään hot chili 🙂 Ihan noita kaupan dippejä! Kokeilepa ihmeessä, parempi se on kasviksia dippailla kuin sipsejä 🙂

Hyvin jaksoi lukea loppuun asti 🙂

johanna

No hyvä! 🙂 🙂

Kiva kun kirjoittelit kuulumisianne taas 🙂 Amalia alkaakin olla jo iso tyttö, ja reipas sellainen onkin!

Mitä muuten yleensä syöt Amarillossa ? 🙂

johanna

Kiva kun tykkäsit 🙂 Ja Amalia on tosiaan jo niin iso ja reipas!
Mun lemppari ruoka Amarillossa on chicken pocket, mutta nyt raskaana en sitä syö, koska siinä on vuohenjuustoa. Himoitsen sitä kyllä kovin 😉
Söin tällä kertaa sellasen annoksen, jossa oli neljä tortillalettua, 3 erilaista hyvää soosia, salaattia, sipuli paprikapaistosta ja sitten ite sain valita annokseen kaksi täytettä ja valitsin kanan ja bataatin. Bataatti nyt ei oikein sopinut sinne väliin, mutta en keksinyt siitä listasta muutakaan, ois pitänyt ottaa kana tuplana kun sitä oli niin vähän siinä. Bataatti oli kyllä hyvää ja söinkin bataatit sitten erikseen. Mä tykkäsin tästä annoksesta kovasti, se tuotiin vaan niin isossa korissa, että meni tovi ennen kun tajusin miten mahdun syömään ruokani 😉 Mitä herkkuja sä syöt Amarillossa? 🙂

Kaunis polkkakampaus! 🙂

johanna

Mustakin polkka sopii Ampsulle tosi hyvin, kiitos 🙂

Unohdin kirjoittaa tuohon äskeisiin viestiini vielä, että mahdoitko olla jäsenenä Kaksplussa odotusblogissa kun odottelit Amaliaa? Meidän vauveli syntyi 20.1.2012 ja itse olin jäsenenä nimellä Ninnatar.

johanna

En ole ollut 🙂

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.