Yleinen
10.2.2013

Viikonloppu ilman isiä

Viikonloppu ilman isiä

Perjantaina Amalian herättyä päiväunilta lähdimme uudestaan siskoni perheen luo. Vietimme iltaan asti aikaa siellä ja kotiin tultuamme kävimme samantien lenkillä. Amalia ei tykännyt istua pulkan kyydissä kun lunta pyrytti naamaan, mutta ei auttanut olihan Nuuskun päästävä iltalenkille. Välillä yritin juosta vähän matkaa, mutta voimat olivat vähissä sillä lunta oli niin paljon. Kunnialla päästiin kotiin asti ja Amalia rauhoittui. Se oli Amalian ensimmäinen pulkkakyyti, jonka aikana hän ei ollut tyytyväinen.

Kotona aloitimme aika pian iltatoimet ja minun käydessä suihkussa Amalia odotti omassa sängyssään. Hän ei ollut järin tyytyväinen tähän äidin ratkaisuun, joten päätin jättää hiukset pesemättä ja kävin vain pikasuihkussa.

Amalia lepää

Nuhanenä

Amalian nukkumaanmenon kanssa tuli tänä iltana uusi ongelma. Hän lähes jo nukkui sylissäni, mutta laskiessani hänet sänkyyn hän heräsi. Amalia päätti nukkumisen sijaan aloittaa nousemaan sängyssä seisomaan monta kertaa, mutta se ei ollut riittävän kivaa. Niinpä hän päättikin vain istua sängyssä, ottaa tutin suustansa ja tiputtaa sen pinnojen välistä lattialle. Tätä hän jatkoi noin 45 minuuttia, jonka jälkeen nukahti. Yritin muutaman kerran kokeilla nukahtaisiko hän jos en nostaisikaan tuttia hänelle takaisin, mutta tästä tuli itku. Selkeästi hän oppi uuden leikin, joka ei äidin mielestä ollut niin mukava leikki.

Yöllä Amalia heräsi vähän ennen kolmea ja syötettyäni hänet hän päättikin aloittaa tuttileikin uudestaan. Jaksoin tätä leikkiä katsella kahden tunnin ajan, jonka jälkeen otin hänet viereeni loppuyöksi nukkumaan. Hän nukkui aika levottomasti vieressäni, mutta ainakin tutin tiputtelu loppui. Nousimme vasta kahdeksan jälkeen ylös lauantai aamuna.

Aamupesujen jälkeen Amalia sai puuron. Hänelle on taas jonkin aikaa maistunut myös aamuisin puuro. Jokin aika sitten hän kieltäytyi syömästä puuroa aamuisin, joten annoimme hänelle puuron sijaan viiliä, muroja, karjalanpiirakkaa tai hedelmäsosetta. Amalia ei ole koskaan tykännyt yhdestäkään makupuurosta, hän syö ainoastaan Muksu merkkistä neljänviljan puuroa. Amalia on syönyt puuropurkin aina iltaisin kylmänä ja aamuisin lämmitettynä. Nyt olen alkanut lämmittämään puuron myös iltaisin ja se on maistunut hyvin lämpimänä. Kylmänä aloin puuroa antamaan hampaiden tulon takia. Nuuskukin rakastaa Amalian puuroa ja jos ei Amalia jaksa syödä kaikkea saa Nuusku syödä loput.

Amalia löysi kaapista omia herkkuja

Onpa hyvää..

Mä otan viel vähän äiti..

Kävimme kolmisin aamulenkillä. Tällä kertaa lunta ei satanut ja ilma oli leuto. Teimme vähän pidemmän lenkin ja lapsukaiset nauttivat. Nuusku on aina ollut todella innokas lenkkeilijä vaikka muuten onkin patalaiska.

Ennen Amalian päiväunia tulivat äitini ja mummoni kylään. He toivat mukanaan laskiaispullia ja Amalialle hedelmäsoseita, joista hän ei tykännyt. Nauroimme mummoni kanssa kun Amalia tuijotti syöttötuolista vaativasti äitiäni ja arvaatte varmasti, että mummi heltyi aika pian ruokkimaan Amaliaa pullanpalasilla. Amalia leikki kovasti olohuoneessa ja yhtä-äkkiä äitini sanoi Amalian nousseen seisomaan ihan itse ilman tukea. En voinut uskoa sitä.

Amalian nukuttua päiväunet lähdimme siskoni perheen luokse kylään ja haimme myös äitini kyytiin. Sielläkin mutustimme heti alkuun keksejä ja tällä kertaa siskoni ruokki Amaliaa. Jossain vaiheessa sanoin ettei yhtään enempää keksiä kun toinen söisi kuinka paljon vaan.

Oli mukavaa viettää aikaa yhdessä ja selvästi Amalia nautti leikkiessään serkkujen leluilla. Serkut eivät niinkään enää tykkää Amaliasta, koska hän on paljon heidän kimpussa. Eemi yritti pelata pientä pelikonetta ja Amalia oli pelistä myös hyvin kiinnostunut. Eemi yritti kieltää Amaliaa koskemasta, mutta ei mennyt Amalian jakeluun. Hetken päästä Eemi huusi Amalialle: Amilee älä haavi kun Amalia ilmeisesti raapaisi Eemiä käteen. Emme voineet olla nauramatta tilanteelle, Eemi oli niin tosissaan ja Amalia katseli häntä vain silmät pyöreinä.

Ennen kotiinlähtöä ehdotin jos kävisin yksin Nuuskun kanssa lenkillä. Kun aloin pukemaan ulkovaatteita päälle alkoi Amalia itkeä ja halusi minun ottavan hänet syliin. Nappasin hänet syliin ja itku loppui ja Amalia alkoi vilkuttamaan iloisesti mummille ja tädille. Ei ei sanoin Amalialle, äiti käy hauvan kanssa lenkillä ja sinä jäät siksi aikaa odottamaan tänne. Siskoni otti Amalian sylistäni ja Amalia alkoi parkua kovaäänisesti. Ovella kuulin itkun jo heltyvän ja heillä oli mennyt hienosti eikä Amalia ollut itkenyt yhtään.

Kotiin ajellessani mummi sai lauleskella Amalialle lastenlauluja ja heti hänen pitäessä taukoa alkoi Amalia itkeä. Laulan hänelle aina kun ajelemme illalla jostain kotiin kahdestaan muuten hän itkee ja se on inhottavaa kun toinen itkee yksin kovasti takapenkillä.

Kotona kävimme vielä suihkussa. Amalia sai kylpeä sillä aikaa kun minä kävin suihkussa. Lopuksi hän halusi ammeesta pois ja tuli lattialle suihkun alle. Välillä raahaan syöttötuolin kylpyhuoneeseen ja Amalia odottaa siinä kun käyn suihkussa, mutta kävihän tämä helposti näinkin.

Puhuessani Amalian kummitädin kanssa puhelimessa Amalia seisoi edessäni ilman mitään tukea reilusti yli kymmenen sekuntin ajan, jonka jälkeen pyllähti hymyillen lattialle. Hän todella pääsi ilman tukea seisomaan ja seisoikin hienosti tasapainossa pidemmän aikaa. Hienoa Amalia, ehkä uskaltaudut kohta ottaa ensiaskeleesi. 

Illalla nukkumaan mennessä Amalia aloitti jälleen tuttileikin, mutta tällä kertaa hän ei jaksanut leikkiä kauaa vaan nukahti yllättävän nopeasti. Lämmitin itselleni vielä päivällä tekemääni ruokaa ja menin nukkumaan jo vähän yli yhdeksän. Amalia heräili muutaman kerran alkuyöstä ja aloitti tuttileikin jossain vaiheessa yötä ja otin hänet samantien viereeni.

Tänä aamuna Amalia heräsi jo vähän ennen puolta seitsemää. Itseäni olisi niin kovin vielä nukuttanut, mutta ei auttanut Amalialla oli täysi vauhti jo päällä.

Ennen yhdeksää Johnnyn äiti tuli meille ja lähdimme yhdessä lenkillä. Lunta pyrytti, joten päätin ottaa rattaat niin Amalialla olisi mukavampi kun sai olla suojassa. Lenkin jälkeen mummi tuli vielä juomaan kupin kahvia ja lähti kotiin vasta kymmenen aikaan.

Toinen mummi tuli heti perään ja antaessani Amalialle päiväruokaa sanoin äidilleni, että ottaa laskiaispullan itselleen jääkaapista. Äiti meinasi ettei se vaan häiritse Amalian syömistä, mutta sanoin ettei se varmasti häiritse. Mutta kuinkas kävikään, Amalian silmät muurautuivat heti pullaan ja kun tarjosin lusikalla peruna ja lohi pilttiä suu pysyi ihan supussa. Hän ei halunnutkaan enää ruokaa, vaan pullaa. Olinpas tyhmä kun kuvittelin ettei Amalia tajua mummilla olevan parempaa herkkua. Mummin antaessa Amalialle pullaa sain vielä muutaman lusikallisen ruokaa suuhun, mutta heti kun pullaa oli tulossa lisää Amalia sylki ruuan pois suusta ja nappasi pullanpalan tyytyväisenä suuhunsa. Onneksi ruoka oli jo lähes syöty.

Myöhemmin Amalia katseli mummin jalassa olevaa hienoa kukka tatuointia. Mummi sanoi Amalialle, että se on kukka ja hoki sano Amalia kukka ja niinpä Amalia teki työtä käskettyä ja sanoi uuden sanan kolme kertaa, joka oli siis kukka.

Ilmeellä mennään

Mummin lähtiessä laitoin Amalian päiväunille ja hän nukahti samantien. Amalia nukkui vain reilu tunnin verran ja äitini kutsui meidät heille syömään. Päätin että menemme kävellen, jotta Nuusku saisi iltalenkin samalla kun kävelemme takaisin kotiin. Mummi oli laittanut ruuaksi kanaa ja riisiä sekä paistanut lisäksi vihanneksia. Amalia sai mutustaa vihanneksia ja maissinaksuja. Hän oli juuri ennen kotoa lähtöä jaksanut syödä kokonaisen banaanin välipalaksi.

Mummin luona Amalia seisoi jälleen hienosti ilman tukea ja yritin houkutella häntä ottamaan askeleita luokseni, mutta aina Amalia joko heittäytyi syliini tai laskeutui maahan. Hän osaa hienosti tulla alas seisomasta ilman tukea. Siihen Amalialla on kaksi tyyliä joko heittäytyä pyllylleen tai laskeutua varovasti polvilleen.

Kotiin päästyämme Amalia leikki hetken ja kun huomasi minun menevän käymään tietokoneella hän tuli heti jalkoihini vaatimaan päästä syliini. Haistoin heti että pitkästä aikaa Amalialla oli tullut kakka vaippaan ja sotku oli melkoinen, koska sontaa oli myös vaatteissa. Niinpä aloitin pesupuuhat ja Amalia pääsi taas kylpyyn, jotta tulisi varmasti puhtaaksi. Amalian kylpiessä kävin itse suihkussa. Amalia sai vaahtokylvyn ja hän teki pikkusukelluksia innoissaan vähän väliä eli kastoi hieman naamaa veteen ja nosti heti pään takaisin ylös. Tätä Amalia harrastaa myös vauvauinnissa, joka jäikin tänä aamuna väliin nuhan takia.

Illalla huomasin monta kertaa Amalian päästävän minusta tai seinästä irti, että hän sai seistä ilman tukea ja voi että tytön ilmettä niin mairea hymy oli huulilla kun osasi seistä ihan itse.

Nyt Amalia on jo yöunilla ja me alamme Nuuskun kanssa odottelemaan Johnnya kotiin. Mahtava viikonloppu takana, mutta on se ihanaa saada isi tänään kotiin<3

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.