Yleinen
23.4.2017

Unelmissa vauva ja kuulumisia

Unelmissa vauva ja kuulumisia

Heippa kaikille! Meillä on ollut melkoinen juhlien viikonloppu, sillä perjantaina juhlimme Amalian kerhokaverin syntymäpäivillä, eilen Iidan synttäreillä ja vielä tänään kummipoikamme 2-vuotis syntymäpäivillä!

Iidan synttärit alkoivat kaverisynttäreillä, joihin vein Amalian ja pyyhälsin sitten itsekseni ruokakauppaan. Pojat odottelivat kotosalla, Milolla oli melkoinen kiukkupäivä. Poika ei suostunut päiväunille ja oli aika kiinni mammassa koko päivän. Milo on ihan hassu, kun se kutsuu minua aina mammaksi eikä äidiksi. Milo on oppinut jo pikkuisena tuon mamma sanan, kun Iida kutsui jonkin aikaa äitiä ja isäänsä mamiksi ja daddyksi. Milolle tämä mamma jäi vain päälle enkä usko, että siitä koskaan eroon päästäänkään ja mikäs siinä. Tosi suloinen hän on, kun mammaksi sanoo minua hennolla pienellä äänellään.

Amalia ja Iida leikkivät koko sukulaissynttäreiden ajan Iidan uusilla leluilla ja Milo leikki kovasti siskoni ja hänen miehensä kummipojan kanssa. On ihan outoa, kun meidän lapset ovat jo sen verran isoja ettei heitä tarvitse koko ajan pitää silmällä, vaan he leikkivät nätisti toisten lasten kanssa. Viime vuonna Iidan juhlissa Miloa sai vahtia koko ajan ettei hän vaan laita suuhunsa mitään pientä. Toki Milo törysi näissäkin juhlissa tippumalla sängystä, vaikka mummi oli ihan vieressä ja nyt poskessa komeilee oikeasti pitkästä aikaa mustelma. Milo raivostui myös silmin nähden, kun hän ei saanut pelata sählyä tai huitoa lastenjuhlien ongintakepillä.

Milo ja isi

Pojat jätskillä!

Silti vaikka nyt elämä on helpottanut paljon, niin olisin ehdottomasti valmis aloittamaan kaiken alusta uuden vauvan kanssa. Vauvakuumeeni alkaa olla niillä leveleillä nyt, että oksat pois. Toki olen yrittänyt pitää asiasta hiljaisempaa eloa, vaikka välillä sivulauseessa unelmaani saatan miehelleni väläyttää. Ihan tulee kyynel silmään jo tätä kirjoittaessa, niin toivottu pieni murunen perheeseemme olisi. Harmi ettei toinen osapuoli ole edelleenkään asiasta lainkaan samaa mieltä.

Amalia

Torstaina meillä oli Kaksplussalla blogitapaaminen ja lähdin Johnnyn matkassa Helsinkiin jo aamusta. Veimme yhdessä lapset ja Nuuskun mummin ja fafan tykö hoitoon ja tulimme Johnnyn työpaikalle. Konttorilla sitten kirjoittelin blogia ja Johnny teki omia töitään. Oli ihan hassua, kun molemmat olimme samassa huoneessa omissa oloissamme emmekä puhuneet mitään. Ehdimme myös lounaalle kahdestaan, jonka jälkeen auton nokka kääntyi kohti Pasilaa ja Kaksplussaa.

Meidän koulutus Kaksplussalla oli tosi hyödyllinen ja joka kerta on ihana nähdä muita bloggaajia. Tällä kertaa mukana oli useampi uusi portaali bloggaaja ja oli ihana päästä hieman tutustumaan myös heihin. Musta olisi kiva järjestää jotkut yhteiset kemut bloggaajien kesken, mutta ei meistä vaan kukaan saa mitään aikaiseksi. Kemuissa pääsisi tutustumaan aina paremmin, kun olisi enemmän aikaa höpistä kaikenlaista.

Mä luen usein Kaksplussan blogeja ja on meillä ihan huipputiimi kasassa. Paljon erilaisia bloggaajia ja on ollut ilo kuulua tähän joukkoon jo pian neljän vuoden ajan. Huh huh on tätä kirjoittamista tullut tehtyä jo aika tovi ja on ihan mahtavaa, että teitä seuraajia on näin paljon! Kommentointi on vähentynyt hurjasti, kun ihmiset lukevat paljon postauksia kännykällä ja usein kommentointi jää. Itsekin olen laiska kommentoimaan, vaikka lähes aina postaukset, joita luen herättävät paljon tunteita ja olisikin ehdottoman tärkeätä jättää kommentti.

Nyt voisikin pitkästä aikaa kysyä, että minkälaisista blogeista Te lukijat tykkäätte ja jos pidätte omaa blogia, niin linkatkaa se kommenttiboxiin!

Amalia

Me vietetään Johnnyn kanssa aikaa yhdessä lasten käytyä yöunille lähes joka ilta, mutta viikonloppuisin nautin eri tavalla näistä illoista ja pitkään valvominen ei ressaa, kun tietää, että aamulla on toinen auttelemassa aamuhommissa. Meillä on ollut jo pidempään ihan luksusta se, että lapsukaiset nukkuvat aamuisin pitkään ja tänäänkin Amalia heräsi äidin kanssa kahdeksalta ja pojat vasta yhdeksän jälkeen. Aika muutos siihen, kun jossain kohdin heräsimme Milon kanssa monta kuukautta puoli viiden-viiden korvilla.

Vielä tuohon unelmaani palatakseni olen pistänyt merkille, että useimmilla ihmisillä on aina pitkä lista asioita miksi ei kannattaisi enää saada vauvaa, mutta itse kuulun taas tästä ääripäähän, sillä minä en keksi ainuttakaan huonoa puolta kolmannesta lapsesta. Meillä on molemmat lapset olleet huonoja nukkumaan ja vauva-aika on ollut toisinaan tosi raskasta, mutta silti niin palkitsevaa ja ihanaa aikaa. Olen ihan valmis yöheräämisiin, vauvan kantamiseen ja siihen kaikkeen työmäärään mitä uusi vauva mukanaan saattaisi tuoda enkä tosiaan näe tässä mitään, en niin mitään huonoa puolta. Äitini ystävä hetki sitten sanoi minulle, että sä vain olet tuollainen äiti-ihminen ja se on ihan totta. Meidän perheessä olisi hyvin tilaa ja rahkeita siihen, että täällä saisi kasvaa vielä yksi ihana pieni ihminen. Kun on kaksi upeaa lasta saanut kasvatettua näin ihaniksi ja mahtaviksi ihmisiksi, niin miksei siihen pystyisi vielä yhden kanssa. Ja sitä paitsi kyllä se kolmas vauva jo aika helppo olisi, Johnny ei vaan tahdo uskoa, kun Milosta sanoin aikoinaan samaa ja kuinkas sitten kävikään 😉

Milo

Mukavaa sunnuntai-illan jatkoa ja isot tsempit Pikkuleijonille illan kultapeliin!! <3

Avainsanat

Kommentit

Oi että, tsemppiä vauvakuumeen kanssa! Ei ole helppoa elellä vauvakuumeen kanssa. Minullakin se oli aivan järjetön ennen tätä meidän ensimmäistä – nyt ei ole vauvakuumetta hetkeen näkynyt onneksi 🙂

Johanna

Kiitos <3 <3 Hihii ihanaa aikaa pikkuisesi kanssa <3

Ymmärrän niin tuon vauvakuumeen. Itsellänikin on jo pitkään ollut kolmas haaveissa. Meillä se vaan on kiinni siitä, että kolmatta ei kuulu 🙁 Kohta 1,5v yritystä takana, alkaa olemaan aika raastavaa ja olen pienestäa sti haaveillut isosta perheestä. Toivottavasti teillä jossain vaiheessa kohtaisi toiveet!

Johanna

Voi ei, tosi kurja kuulla 🙁 Toivottavasti pieni ilmottaisi pian tulostaan, haleja ja tsemppiä <3 <3

”Kun on kaksi saanut kasvatettua näin ihaniksi… siis 2-ja 4-vuotiaat???jokunen vuosi vissiin vielä kasvatusta edessä 😊

Johanna

Hahhhhaaa vielä muutama vuosi kasvatusta tosiaan edessä 😉 Tarkoitin kuitenkin lähinnä sitä, että heistä on kasvanut ihania pikku ihmisiä 🙂 <3

Meillä myös kaksi lasta, 4 ja 2 vuotiaat. Molemman ovat nukkuneet ensimmäiset vuotensa todella huonosti. Haluaisin niin kovasti kolmannen, mutta mies ei lämpene yhtään. Alkuvuodesta lupaili, että kesällä voitais aloittaa yritys, nyt puhuu isommasta asunnosta ja aina joku uusi juttu miksi ei. Olen nyt antanut aikaa miettiä asiaa ilman jatkuvaa kyselyä, mutta mieli ei muutu. Yritän nyt itse sopeutua tilanteeseen, mutta kauhean vaikeaa se on ku kaipaa jotain niin kauhean paljon. Zemppiä sinullekkin ja toivotaan, että ne miehet vielä muuttaisi mielensä! 😃

Johanna

Ymmärrän 🙁 Toivotaan todella, että meidän miehet muuttaisi mielensä, se olisi niin parasta <3 Tsemppiä sinne myös <3

Missä vaiheessa siirryitkään Kaksplussalle bloggaamaan? Oon seurannut sun blogia kesäkuusta 2013 saakka, muistelisin ettet silloin vielä täällä ollut, mutta aika pian taisit siirtyä?

Mietin myös yksi päivä, että kun teitä silloin muistaakseni 10 bloggaajaa tänne siirtyi (vai oliko siinä finaaliäänestyksessä 10 ja osa vain valittiin?), niin oletko sinä ainoa näistä silloin siirtyneistä, joka edelleen bloggaa täällä??

Johanna

2013 toukokuussa 🙂 Jep mä olen enää ainoa meistä kisaajista, mutta Maria Nordin on ollut pisimpään 🙂

Kumpa saisin edes sen ensimmäisen vauvan 🙁 Mitään muuta en elämässäni toivo. Rukoilen että tämä toive toteutuu ennen kuin on liian myöhäistä. Ennen toivoimme suurperhettä, 5 lasta oli unelma, nyt yksikin lapsi tuntuu riittävältä, näin sitä vaan on sopeuduttava tilanteeseen. Meillä lapsettomuutta takana jo liian monta vuotta 🙁

Johanna

Voi ei 🙁 Halauksia ihan hirmuisesti Teille ja pidän peukut pystyssä, että vauvan saisitte <3 <3

Mulla on kolme lasta ja haluaisin kyllä kovasti neljännen. Onneksi mies on tuossa vieressä jarruttelemassa. Ikä alkaa tulla vastaan (31). Lapset 10,9 ja 4. Ja vaikka mä rakastan vauvoja ja taaperoita niin huomaan, et nuo isommat vie mut aika-ajoin ihan jaksamisen äärirajoille. Mun kohdalla kysymys siis kuuluu jaksanko neljää teiniä aikanaan? Kyllä se oma jaksaminen pitää ottaa huomioon ja muistaa, ettei mikään ole ikuista.

Johanna

Jep mä uskon, että myös Johnny pohtii tätä, että jaksanko mä.. Lapset voivat tosiaan pieninä olla helpompia kuin isompina, vaikka tosin mä olen ollut haastava pieni ja teini-iässäkin ihan hirmuinen..

Mäkin toivon hartaasti kolmatta, ja mies ei lämpene ajatukselle ollenkaan. Meillä lapset on viisi ja kahdeksan vuotiaat. Täytän itse 35 loppu vuodesta, ja oma toivo alkaa olla jo mennyt asian suhteen. Ikä alkaa painaa, ja ikäero vanhempiin lapsiinkin alkaisi olla jo ”melkoinen”. Kyllä mä ymmärrän miksi mies ei halua, mutta en oikein omille tunteilla mitään voi. Mies ei ole oikein halukas aiheesta puhumaan. 🙁 Kai tän kanssa on opittava elämään.

Johanna

Voi ei, todella hankala tilanne sielläkin 🙁 Halauksia <3 <3

On sulla aikaa vielä tehdä se kolmas.Miten sun oma ammatti ja työ? Ehdit vielä vaikka mitä.Älä painosta toista liikaa.
Sun blogin nimeen viitaten,olis kiva kuulla välillä postausta siitä,onko hoitoja tulossa ym.
Aurinkoista kevättä 😉

Johanna

En painosta, yritän antaa toiselle rauhassa aikaa.. Mä täytän pian 32 enkä halua lapsille ihan hirmuista ikäeroa, joten ei tässä sitä aikaa loputtomiin ole 🙁 Töitä sitten ehtii ja omaa ammattiani harjoittaa, nyt keskityn lapsiin ja tähän hetkeen <3

Nyt ei ole hoitoja hetkeen ollut, mutta voisin hieman tulevasta hoidosta kirjoitella 🙂 Aurinkoista kevättä sinne Ulla myös <3 <3

Tykkään blogeja lukea varsinkin iltaisin kun lapset (1v ja 2v) nukkuvat ja ollaan hetki katseltu miehen kanssa telkkaria. Sitten kun tulen sänkyyn niin tykkään ottaa pienen hetken ennen nukahtamista ja silloin on kiva lukea näitä. Aktiivisesti seuraan sinun ihanan arkista blogia ja toinen on meriannen mielessä. Odotan aina milloin teiltä kummaltakin tulee uusi postaus. Tavallisesta perhe-elämästä on mukava lukea ja sinun ja Maijun blogit ovat aitoja eikä niissä ole esityksen makua kuten monessa muussa.
Mitä pyykinpesuainetta teillä muuten käytetään ja mitä huuhteluainetta? Entä miten usein peset pyykkiä ja onko teillä kuivausrumpu vai miten kuivatat pyykit?

Johanna

Maijulla on ihana blogi <3 Mä tykkään myös lueskella iltaisin välillä kaikessa rauhassa <3 Kiitos ihanista sanoistasi <3

Meillä on ollut pitkään Amwayn pyykinpesupulveria, se sopii loistavasti Milon herkälle iholle. Lasten vaatteisiin en käytä huuhteluainetta, mutta omiin laitan välillä jotain ihanan tuoksuista, nyt on ollut pitkään lempparina jo Softlan tollanen kookos <3 Kyllä mä joka päivä pyykkiä taidan pestä ja välillä jos en pese niin kone jyllää sitten seuraavana päivänä useamman kerran! Meillä ei oo kuivausrumpua, mutta kuivaustelineitä on kolme ja pyykit kuivuvat usein kodinhoitohuoneessa ja kylppärissä 🙂

Onkos Milo nyt 3 vaiko 2-vuotta? Ja oliko niin, että Amalian ja Milon välillä on se muutama vuosi ikäeroa? 🙂 Kurjaa, että miehesi ei ole heltynyt vauva-ajatukselle. Onko hän sitä mieltä siis että lapsiluku on nyt tässä kahdessa ja kolmas lapsi ehdoton ei?

Ehkä miehesi saattaisi lämmetä ajan saatossa ajatukselle ja ehkäpä vaikka vuoden päästä vauva kuullostaisi hänen mielestään paremmalta ajatukselta? 🙂 Mahtavaa, että teille on siunautunut kaksi noin ihanaa lasta ja kyllä noissakin on jo ylpeyden aihetta kerrakseen! <3 Toki ymmärrän että vauvakuume on samalla niin ihana ja kamala asia, koska tuntuu vaan että vauvavauvavauva on saatava ja heti. 😉 Itselleni niin tuttu tunne, mutta järki sanoo että ei ainakaan vielä kun opiskelut on kesken ja täytyy keskittyä tuohon esikoistyttöön joka on jo iältään 4-vuotta. Itse olisin halunnut lapsille juurikin sen maagisen 2 vuoden ikäeron, mutta elämä päätti toisin ja tässä nyt ollaan kahdestaan tytön kanssa. 🙂 Ehkä joku päivä vielä!!

Anteeksi, olen vähän höhlä ja pihalla asioista, en ole nimittäin nyt vähään aikaan blogissasi vieraillut.. Nyt onneksi eksyin tänne, ihanaa ja piristävää luettavaa! 🙂 <3

Ps. Ompa nätit kuvat ja ihana saparopää Amalia! <3

Johanna

Milo on 2-vuotta 🙂 Heillä on ikäeroa melkein 3-vuotta! Aika ehdoton tuo on ollut 🙁 Pitäisi vaan aikaa antaa, mutta mä olen pian jo 32-vuotta enkä halua lapsille hirmuista ikäeroa. Musta ois parasta alkaa yrittää vauvaa kesän lopulla, se olis mun unelma <3

Kiitos, kun kommentoit ja ihana, että löysit blogiin pitkästä aikaa <3 Kivoja päiviä sulle ja sun tytölle <3 <3

Hei!

Kiva lukea blogiasiasi! Harmillista kuitenkin, että vauvatoiveet eivät perheessänne täysin kohtaa. Oletko miettinyt, että kesän lopussa menisit töihin ja lapset päiväkotiin? Näin Johnnykin näkisi sinut eri tavalla kuin vain kotiäitinä. Hän ymmärtäisi, että hänen ei tarvitse kantaa taloudellista vastuuta perheestään täysin omilla harteilllaan ja tarvittaessa sinäkin voit mennä töihin. Voisin kuvitella, että raha on asia mikä stressaa miehiä melko paljon kolmannen/neljännen lapsen kohdalla. Sitten syksyllä, kun hän näkisi kuinka hienosti suoriudut sekä töistä, lapsista ja kodinhoidosta, hän saisi uskoa siihen, että perhearki sujuu hienosti molemmien ollessa töissä. Kun hän huomaisi, kuinka paljon ponnistelet näyttääksesi arjen sujuvan, niin luulisin hänen heltyvän vielä kolmannelle lapselle. Näin olisit ainakin tehnyt parhaasi näyttämällä, että perheen pyörittäminen töissäkin ollessa tarvittaessa onnistuu! 🙂 Vuoden töissäolo ei vielä pienennä hedelmällisyyttä merkittävästi. 35-40 -vuotiaat naiset synnyttävät tilastojen valossa nykyään enemmän ja enemmän. Hyvää Vapun odotusta ja tulevaa kesää!

Johanna

Moi Noora <3 Kiitos paljon <3 <3 Mä en halua alkaa yrittää liian myöhään enkä halua lapsille hirmuista ikäeroa, joten vuosia tässä ei vetkutella 😉

Toivottavasti unelmasi vauvasta vielä toteutuu..Olet juuri sellainen ihminen jolle toivoisin lapsia jos jollekin, niin rakastavan oloinen <3 Ihana tuo Milon "mamma"..minä olen kutsunut myös äitiäni lapsuudesta lähtien mammaksi 🙂 Tuli mieleen, kun olette olleet etelässä lasten kanssa, onko lasten korvat oireilleet koneessa laskuissa tai nousuissa? Oletteko käyttäneet jotain poppaskonsteja? Meillä olisi lento edessä vähän Miloa nuoremman kanssa…

Johanna

Toivottavasti <3 <3 <3 Ja kiitos ihanista sanoistasi <3 <3 Meillä on ollut hieman nuhaa lapsilla lentäessä, just ennen lomaa ovat olleet kipeinä, flunssassa siis ja ennen lentoa olemme antaneet kipulääkkeitä ja nenäsuihketta! Amalia sanoi viimeksi, että korviin vähän otti, mutta ei mitään itkua ja huutoa ollut! Tsemppiä teille lentämiseen <3

No sä oot tollanen äiti-ihminen! ❤ 😘 On helpottavaa lukea, et jollakin muullakin tapaturma-altis poika.. 😂

Johanna

Hih se olikin sun äippä, joka näin musta sanoi <3 Ja juuh todella tapaturma-altis 😉

Toivottavasti miehesi heltyy vielä uudelle vauvalle! Muakin on kaverit kutsunut usein äiti-ihmiseksi. Vapaa-ajallani toiminkin lastenhoitajana ja rakastan työtäni niin paljon! Vaikka lastenhoito on rankkaa, se antaa nii paljon.
Toivon niin paljon että saan itsekin joskus olla äiti. Mulla on päällä ikuinen vauvakuume (vaikka ikää vasta pari viikkoa vajaa 18v) eikä asiaa yhtään helpottaneet lapsimessut joita vauvoja oli joka puolella!!

Johanna

Hihiii ihana Vilma, susta tulee mahtava äiti sitten joskus <3 <3

Aina nämä koriti ei mene tasan. Meillä mun miehen kanssa on 2 lasta ja ollaan kovin tyytyväisiä tähän tilanteeseen. Elämä alkaa helpottamaan, kun nuorempaakaan ei tarvitse enää silmä kovana vahtia. Koemme olevamme tässä tilanteessa onnellisia. Mutta, jokunen viikko sitten tajusin olevani raskaana. Olemme miehen kanssa käyttäneet ehkäisyä, koska niitä lapsia emme lisää halunneet. Järkytyksestä alamme tässä pikku hiljaa toipumaan ja miettimään sitä elämää kolmannen lapsen kanssa. Onnellinen olen, että minulla on mies, joka tukee tässä asiassa. Ja itsekin yritän muistaa, etten ole ainoa jota tämä elämän muutos koskee. Yhtälailla se mieskin sitä tukea tarvitsee.

Johanna

<3

Olen 4 lapsen äiti ja jo vuosia lukenut blogiasi, ei vaan ole koskaan tullut mitään kommentoitua ellei ole arvontaa 😀 mutta tää on yks parhaimmista blogeista ja jonka tekstit jaksaa aina lukea. Videopostauksista en niin välitä 🙂 Ps. Ihailen kuinka rehellisesti aina kirjoitat asiasta kuin asiasta etkä häpeä mitään.

Johanna

Hiihiii ihanaa, että nyt kommentoit ja kiitos mielettömän kauniista sanoistasi <3 <3

Just tämän tyyliset arkikuulumiset mitä kirjoitat ovat ihan parhaita.Itse olen kuuden lapsen äiti ja samanmoinen liuta poikia lapsenlapsina.Lapset on ihana.

Johanna

Lapset on kyllä niin ihania <3 <3 Kiitos ja ihana katras siellä lapsia ja lapsenlapsia <3 <3

Moi! Pitkästä aikaa 🙂
Mulla vaan sellainen kokemus lähipiiristä jonka jaan (en pahalla). Ystäväni myös halusi kovasti kolmatta ja saikin. Lapsi tosin sairastui vakavasti 6kk iässä ja suhde ei kestänyt tätä vaan erosivat 1.5 vuotta myöhemmin. Nyt hän kasvattaa ja hoitaa lapsia yksin. En tiedä mikä mun pointti oli tässä. Varmaan se,että kaikkea kannattaa harkita 🙂 Aurinkoisia kevätpäiviä! Itse olen onnellisesti työelämässä vielä kun saisin lapset hoitoon..

Johanna

Moi Jepa <3 Kurja kuulla 🙁 Aurinkoisia päiviä Teillekin <3 <3

Luen aina mielelläni perheblogeja 🙂 Sun blogista viimesimpänä sain oikeen kunnon matkakuumeen, kun kaikkia ihania Lanzaroten kuvia oot laitellu♡ Amalia ja Milo on niin ihania ja vilkkaita:)

Johanna

Hihiii hauskaa 🙂 Ja kiitos kauniista sanoistasi <3 <3

Moi,kommentoin nyt pitkästä aikaa,musta on kiva lukea just sun kaltaisia blogeja ja ruokablogeja myös 😊
Sulla on kyl ihana perhe ❤️

Johanna

Kiitos ihana Fiina84 <3 <3 Terkkuja lapsillesi ja miehellesi <3

Mulla ei oo omaa blogia, mutta luen paljon lifestyle tyyppisiä blogeja joissa kirjoitetaan perus arkielämästä höystettynä esim sisustus tai ruoka jutuilla! Tuli muuten mieleen kun mainitsit että oot pian 4 vuotta blogia kirjoittanut, että ootko ajattelut päivittää tuota banneria?😄

Johanna

Mä tykkään myös paljon lukea arkisia juttuja 🙂 Joo toi banneri pitäis kyllä päivittää..

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.