Yleinen
16.8.2013

Toivepostaus toinen lapsi

Toivepostaus toinen lapsi

Minulle on aina ollut itsestäänselvää, että lapsia tulee perheeseemme enemmän kuin yksi. Itselläni on kolme sisarrusta, joista valitettavasti yksi istuu pilvinreunalla meidän muiden suojelusenkelinä.

Enkelisisko Jenni Julia

Enkelisisko Jenni Julia

Siskokset vielä yhdessä

Siskokset vielä yhdessä

IMG_7807

Minusta sisaruus on aivan mahtavaa varsinkin näin vanhempana. Olemme pikkusiskoni kanssa erittäin läheisiä ja kyllähän tuota veljeäkin kovasti rakastan. Johnny on ainoa lapsi ja hän on samaa mieltä siitä, että Amalia tarvitsee ehdottomasti sisarruksen.

Minä ja Miia sisko

Minä ja Miia sisko

IMG_7804

IMG_4963

Minä ja Saku veli

Minä ja Saku veli

IMG_4990

En tiedä miten toisen lapsen tulo perheeseen muuttaisi elämäämme. Olemme Amalian kanssa melkoisen menevä parivaljakko ja toivotaan tietysti, että vauva pysyy menossa mukana tai siis pakkohan hänen on pysyä. Toivomme Johnnyn kanssa molemmat seuraavasta tulokkaasta hieman isosiskoaan rauhallisempaa tapausta, mutta tätähän ei valita, joten eletään sen kanssa mitä saadaan.

Amalia on ollut toisinaan melko huono nukkumaan päiväunia ja yöunetkin ovat edelleen joka yö katkonaiset. Tämä ei kuitenkaan minua liiemmin pelota uudemman tulokkaan kanssa, koska tunnen olevani valmis seuraavaan lapseen ja sen myötä mahdolliseen valvomisrumbaan vauvan kanssa ja tietysti isosisaren kanssa jos hän ei ole siihen mennessä oppinut hyväksi nukkujaksi. Luultavasti meidän tuurillamme tämä menee niin, että kun vauva tulee Amalia ei nuku enää ollenkaan päiväunia, mutta sillehän ei taas mitään mahda.

Amalia on aina ollut kovasti kiinni minussa, yksi syy siihen on se, että imetin häntä reilu vuoden ikään asti. En ole myöskään kovinkaan mielelläni antanut Amaliaa hoitoon enkä ole liiemmin apua tarvinnutkaan. Johnny on kuitenkin mahtava isä Amalialle ja hän on aina auttavainen iltaisin töistä päästyään sekä viikonloppuisin ollessaan vapaalla. Nyt Amalian ollessa vanhempi on läheisistä ihmisistä tullut valtavan tärkeitä hänelle. Siltikään en edelleenkään koe tarvetta antaa Amaliaa hoitoon, mutta kuitenkin olen joitain kertoja antanut, koska uskon sen olevan hyväksi tyttärellemme. Amalian hoitoreissut ovat sujuneet ihan ensimmäisestä kerrasta tähän päivään asti loistavasti ja vaikka tyttö onkin kovasti äidin perään luottaa hän kuitenkin myös muihin täydellisesti.

Uskon ettei mahdollinen seuraava tulokas tule olemaan sen enempää hoidossa kuin Amaliakaan. Hieman mietityttää Amalian vilkkaus ja temperamentti, mutta toisaalta Amalia ehtii kasvaa vielä hyvän tovin ennen sisaruksen tuloa. Luulen ja toivon, että Amaliasta kasvaa huolehtivainen ja rakastava isosisko, mutta varmasti pientä mustasukkaisuutta voi olla ilmassa. Jos seuraava lapsemme syntyisi tällä hetkellä olisi tilanne luultavasti fiasko. Amalia on juuri nyt mahtavassa iässä ja on ihanaa saada touhuta ja tutustuttaa häntä elämään vielä näin kahden kesken.

Odotan kovasti Amalian reaktiota kun hän kohtaa pikkusisarruksensa ensimmäistä kertaa. Odotan sitä ihmeellistä uutta elämää ja sitä onnea, jonka uusi pieni perheenjäsen saakaan aikaan. Odotan kovasti yhteisiä imetyshetkiä vauvan kanssa sekä rauhallisesti nukkuvan pienen tuijottamista. Odotan vauvan pehmeän ihon suukottelua ja sitä pienuuden ihmettelemistä. Ja se vauvan tuoksu, sen kun saisi säilöön purkkiin niin kuin äitini haluaisi saada säilöön Jonne Aaronin.

IMG_2228

IMG_2870

Uuden vauvan saatuamme toivoisin, että voisimme elää samanlaista elämää kuin tälläkin hetkellä. Haluan antaa lapsilleni virikkeitä ja tutustuttaa heitä uusiin asioihin sekä uusiin ihmisiin. Amalian kanssa käymme seurakunnan kerhossa, muskarissa ja tenavauinnissa. Lisäksi tapaamme säännöllisesti muiden perheiden kanssa. Eiköhän vauvan kanssa pysty touhuta näitä samoja asioita, lukuunottamatta uintia, sillä perheuinnin voi aloittaa vasta vauvan ollessa neljän kuukauden ikäinen. Silti toinen meistä vanhemmista tai vuorotellen voimme jatkaa Amalian kanssa hänelle niin mielekästä uintiharrastusta.

On mieletöntä tulla näkemään sisarusrakkautta ja toisinaan vihaakin ja uskon etten malta tyytyä vain kahteen lapseen, sillä toiveenani on perustaa vielä isompi perhe, mutta se vaatii vielä hieman toisen osapuolen lämmittelyä. Ensin kuitenkin se yksi aluilleen. <3

Minkä suuruisia perheitä Teillä lukijoilla on? Miten Teidän elämänne on muuttunut kun lapsia on tullut lisää esikoisen jälkeen?

Avainsanat

Kommentit

onko teille ollut koko ajan itsestään selvää että lapsille tulee tosi pieni ikäero? ootte siis alkanu jo yrittää toista? 🙂

Meille molemmille on ollut selvää, että Amalialle tullaan tekemään sisarus, mutta mulle on ollut myös se selvää, että tehdään enemmänkin sisarruksia, mutta Johnny taitaa olla tästä asiasta hieman eri mieltä 😉 Luotan kuitenkin siihen, että miehen saa puhuttua tässäkin asiassa ympäri niinkuin jo monessa muussakin 😉
Ei kai se kovin pieni ikäero tule olemaan kun ei mulla vielä massussa vauvaa ole ja Amaliahan on jo yli 1,5 vuotias. Musta tosi pieni ikäero on vähän yli vuosi tai alle 🙂

Hienoja ajatuksia! Aivan varmasti pärjäät useamman lapsen kanssa. Sisarukset ovat tärkeitä, vaikka eivät ihan
aina niin kivojakaan. Minun veljelläni on viisi lasta.
Heistä yhden uusperheessä kohta kuusi. Vaimon edelliset
kolme tyttöä ja nyt yhteisiä tyttö 4v, ja poika 2v.. Lokakuussa kolmas.
Minäkin lenkkeilen joskus hautausmaalle harjun poikki.
Käyn Jennin haudalla samalla kun työkaverin ortodoksien
mailla. Taivas on siellä lähellä.
Onnea yritykseen ja odotukseen!
Lämpimin ajatuksin Anja

Kiitos Anja jälleen ihanista sanoistasi <3
Mustakin sisarrukset on tärkeitä eikä tosiaan aina niin kivoja, paitsi nykyisin kun ollaan jo vanhempia 🙂
Isoja perheitä sinun läheisilläsi, ihanaa <3

Meillä kolme lasta ja helppoa ei ole ollut.. 3vuotiaalla diabetes.. Mutta kyllä tämä kaikki on sen arvoista<3 ! Mahtavaa johanna että oot noin rohkea ja positiivinen, ihailen sinua. Anteeksi, saanko kysyä että miksi jenni julia menehtyi? Ymmärrän täysin jos et halua vastata! Hyvää loppukesää/alkusyksyä koko teidän perheelle ! 🙂

Voi kiitos ihanista sanoistasi Minna! <3 Ihanaa kuulla, että vaikka on ollut rankkaa ja haastellista on se kuitenkin sen arvoista <3
Jenni menehtyi äkillisesti meningokokin aiheuttamaan verenmyrkytykseen juuri ennen kahden vuoden ikää 🙁 Tässä postauksessa on Jennistä vähän enemmän kuvia https://blogit.kaksplus.fi/amalianharvinainensairaus/mina-pienena/
Hyvää loppukesää ja syksyn alkua sinnepäin myös! 🙂

Meillä on kolme lasta 6v poika, 3v tyttö ja 1v poika. Kahdella viimeisellä ikäeroa 2v 3kk ja mun mielestä aivan sopiva. Ekalla ja tokalla on 3v. Olen sua vähän nuorempi ja salaa haaveilen neljännestä, joka saisi olla sit meidän viimeinen vauva! Ja kyllähän se arki muuttuu kun lapsia tulee useampi kuin yksi.. 🙂 meidän esikoisella oli maitoallergia joka todettiin hänen ollessaan 1,5kk.. Hänen vauva aikansa oli raskas, itki yöt ja päivät.. Ja Tää kolmas syntyi keskosena ja vietti sairaalassa 5 vkoa! Siitäkin selvittiin ja nyt ihan terve poika! <3
Monestako lapsesta sä haaveilet?

Kuulostaa kivalta ikäerolta. Ihanaa kun haaveilet vielä neljännestä, kyllä minäkin haluan paljon lapsia, vähintään sen kolme 🙂
Aikamoisesta olet äitinä selvinnyt, hienoa <3

Ihanasti kuvailtu toiveita ja unelmia, silti ymmärtäen että lapset ovat sitä mitä ovat <3 Meillä kolme lasta 2v ikäeroilla, enkä ole koskaan kokenut sitä mitenkään rankaksi, vaikka olen täysimettänyt kaikkia ja muutenkin vuoden ikään jokaisen. Oikeastaan ajattelen että kotiäitivuodet olivat parhaat vuodet elämästä, vaikka eihän nämä nytkään niin vanhoja ole, alakouluikäisiä 🙂 Nyt on niin eri ongelmat, mutta yöt saa nukkua eikä korvatulehduksia tartte pelätä…

Kiitos kovasti <3 Mä nautin kanssa kotona olosta täysin rinnoin enkä ole kertaakaan haikaillut töihin 🙂
Niin se elämä muuttuu kun lapset kasvaa, ihanaa kun kommentoit! 🙂

Voi noita teidän lapsuus kuvia…Ihania!
Muistan teidät juuri tuollisina. Jenninkin muistan, piipahdan joskus hänen haudallaan samalla kun käyn Tompan haudalla.
Uskon että pärjäät hienosti kahden pienen lapsen kanssa! 🙂

Kiitos Tuula! 🙂

Meillä kaksi lasta kolmen ja tänä viikonloppuna vuoden täyttävä. Ikäeroa 2,2kk. Esikoinen oli helppo vauva, kuopus kaikkea muuta. Koliikki ja jatkuva kitinä, jos ei ollut lähellä tai sylissä. Tämä vuosi on ollut todella rankka, välillä mietin kuinka olen selvinnyt. Koko ajan jompi kumpi on iholla. Nyt alkaa helpottaa.Kun kuopus osaa kävellä. Mutta esimerkiksi en ole ehtinyt ikkunoita pestä tänä kesänä, ei ehdi. Esikoinen jätti meillä päiväunet pian kuopuksen syntymän jälkeen pois.. Ja kuopuksen aamu unien aikana olemme pihalla ja toisten iltapäiväunien aikaa yritän saada ruoan tehtyä. Eli juuri mitään ylimääräistä ei ehdi, muulloin kuin lasten jo nukkuessa yöunia. Kuten kellosta näkyy omasta nukkumisesta täytyy tinkiä, jos haluaa omaa aikaa.
Mutta Jokainen vauva on erilainen. Ja päivääkään en kadu. Jossain vaiheessa meinaan tähän kaaokseen vielä kolmattakin : )

Varmasti on ollut tosi rankka vuosi, mutta ihanaa jos alkaa helpottaa <3 En minäkään ole ehtinyt ikkunoita pesemään, joten don't worry pestään sitten ens kesänä 😉
Jokainen vauva tosiaan on erilainen ja mahtavaa kuulla, että meinaatte vielä kolmatta, ihana <3

Minulla kaksi lasta, Johannes 11.v ja Lauri 5.v, maanantaina alkaa eskari Laurilla 🙂 Meidän Johannes on koeputkilapsi, tosi toivottu poika <3 Lauri tuli meille iloisena yllätyksenä 🙂 <3

Ihanaa <3

Johanna !

Hahaa äiti mun oli pakko 😉

Hahhhaaa Jonne Aaron 😀

Hahhaaa..Kai se haluis Cheekinkin purkkiin 😉 No joo jätetään leikinlasku nyt tähän 🙂

Minulla 3 lastab (10v, 5v ja kohta 3v)..
On ollut työtå noissa, mutta päivääkään en vaihtaisi pois 🙂

Varmasti on ollut työtä ja on edelleen, mutta on se sen arvoista <3

Kamala kun tuli ikävä noita aikoja, Jennikin…joo totta Johanna toi vauvan tuoksu purkitus,taidan huomenna kokeilla<3

Vauvan tuoksu on paras tuoksu 🙂

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.