Yleinen
19.6.2013

Toivepostaus Amalian sairauden vaikutukset työhön palaamiseen ja päivähoitoasioihin

Toivepostaus Amalian sairauden vaikutukset työhön palaamiseen ja päivähoitoasioihin

Jo kauan ennen raskaaksi tuloa olin päättänyt kulkevani oman äitini jalanjälkiä hoitamalla lapseni mahdollisimman pitkään kotona. Tämä asia vain vahvistui Amalian syntymän jälkeen ja aika pian ilmoitinkin työpaikalleni jääväni äitiysloman jälkeen kotiin hoitamaan Amaliaa siihen saakka kunnes tyttö täyttäisi kolme vuotta. Toiveissa on vielä lisää lapsia, joten luultavasti olen pidempään kotona kuin vain tuon kolme vuotta.

Hoitajan koulutuksella voin halutessani tehdä keikkatöitä, mutta siihen ei ole ollut tarvetta ainakaan vielä. Rakastan olla kotona Amalian kanssa eikä minulla ole ollut vielä kertaakaan minkäänlaisia haluja takaisin palkkatyömaalle.

Amalian sairaus ei ole vaikuttanut päätökseeni olla pitkään kotona vaan olin päätökseni tehnyt jo aikaisemmin. Helpompaa tämä tietysti on ollut kun olen kotona niin ei ole tarvinnut työpaikalla sumplia vapaita Amalian lääkärikäyntien ajaksi. Meillä näitä lääkärinkäyntejä on ollut onneksi sairauden hyvän tilanteen vuoksi aika harvakseltaan.

Itse nautin ajasta Amalian kanssa kotona ja olen onnekas, että meidän perheessä tämä on mahdollista. Minusta töitä ehtii tehdä elämässä aivan tarpeeksi vaikka viettäisinkin nyt useampia vuosia Amalian ja tulevien lasten kanssa kotona. Paluu työelämään tulee varmasti olemaan hyvin jännittävää monen vuoden tauon jälkeen, mutta luulen, että saan sitten aikanaan siihen hyvän perehdytyksen.

Amalian laittaminen päiväkotiin saisi sydämeni särkymään. Sturge-Weber kurssilla näin kuinka surullinen Amalia oli joutuessaan olla erossa vanhemmistaan aivan vieraiden kanssa. Amalialla kesti kauan kurssilta kotiin päästyämme hyväksyä etten jätä häntä vaan olen hänen kanssaan vaikka käynkin nurkan takana.

Amalia on kuitenkin reipas ollessaan hoidossa jos hoitaja on tuttu. Äitini ja siskoni luona hän on ollut hoidossa joitain kertoja.

Jos joutuisin laittamaan Amalian jo nyt reilu vuoden vanhana päiväkotiin olisi minusta kurjaa, että Amalia joutuisi kuulla lasten ihmettelyä hänen erilaisuudestaan enkä itse olisi paikalla. Tiedän, että lapset tottuisivat Amalian ulkokuoreen, mutta haluan vielä suojella häntä ihan itse olemalla läsnä hänen arjessaan koko ajan.

Itse en ole ollut ikinä päiväkodissa, koska äitini oli kotona pienempien sisarrusteni kanssa. Kävimme kuitenkin perhekerhossa ja täytettyäni kolme aloin käydä yksin kerhossa kerran tai kahdesti viikossa. Näin aion toimia myös Amalian kohdalla.

Tulevaisuudessa kun päivähoito tulee ajankohtaiseksi Amalian kohdalla tulee hän menemään aivan normaaliin päiväkotiin tai perhepäivähoitoon. Mutta onneksi tähän on vielä pitkä matka<3

Tää on vaan ihan parasta

Tää on vaan ihan parasta

Avainsanat

Kommentit

Olen Johannan äiti ja ollut noiden tenavien kanssa kotona 12 vuotta ja päivääkään en vaihtaisi pois <3 Nuorin eli Saku joutui päiväkotiin 4vuotiaana kun oli pakko mennä töihin ja työnteko muualla kuin kotona tuntui kivalta!Me tehtiin kaikenlaista kivaa esim äitilapsikerhossa, muskarissa ja kotipihalla missä oli paljon talonlapsia ja kotiäitejä silloin toki kotihoidon tuki ja Lohjalisä oli ihan hyviä joten pystyi olemaan kotona !Ymmärrän täysin äitejä jotka menevät töihin kaikki ei halua edes olla kotona.Hauskaa jussia kaikille ja nauttikaa pienistä tenavistanne täysinrinnoin <3

<3

Meillä on niin samanlainen ajatusmaailma!
Mulla on siis tosiaan 10kk ikäinen tyttö ja meinas kyllä itku tulla silloin reilu kuukausi sitten, kun vanhempainvapaa loppui ja neidin ois voinut halutessaan laittaa päväkotiin. Eihän raukka edes liikkunut vielä, niin miten se siellä pärjäis.
Onneksi tilanne meillä on se, että miehen miehen tuloilla pärjätään, vaikka olisin tytön kanssa kotona. Se alle 400€ kuussa, kun ei itsestään riittäisi mihinkään. Tarkoitus mullakin ois, että olisin ainakin nyt pari vuotta kotona ja sitten ehkä hetken töissä. Yritetään kuitenkin jo toista lasta, joten ei voi tietää, miten nyt käy. Esikoisen kanssa, kun meni tosiaan se pari vuotta, ennen kuin onnistu.
Jos ja kun menen töihin, niin tyttö menee hoitoon mummilleen, eikä päiväkotiin. Miksi turhaa me sieltä haluttais kaikki pöpöt jne.

Itse olen ollut kotona ja käynyt kerhoissa viikolla. Eskarinkin kävin seurakunnan kerhossa. Tai no, seurakunnan eskarissa.

Hauskaa jos ollaan samankaltaisia! Kiva, että Teillä on mummi joka voi hoitaa. Nuo Amalian mummit ovat vielä työelämässä, joten heistä ei hirmuisesti apuja ole 🙁

Meillä mummit on molemmat töissä, mutta toisella työt on kotona, joten pystyy kuulemma hoitamaan myös tuota meidän neitiä tarpeen tullen siellä.
Kotona hänkin ollut 3 lapsen kanssa varmaankin lähemmäks pari kymmentä vuotta, joten ymmärtää mun tuskan laittaa tyttö päiväkotiin 🙁

Onneks ei oo tarvinnu miettiäkään hoitoon viemisiä vielä. Ja ihanaa teillä kun mummi voi sitten tulevaisuudessa auttaa! 🙂

Miksei miehesi ryhdy koti-isäksi?

Johnny vai no ei kuuna päivänä! 😉
Ei me tultais toimeen mun palkalla ja meistä molemmista näin on hyvä 🙂

Kannattaa lukea Keltikangas-Järvisen teos Temperamentti. Kertoo aika valaisevasti siitä miten ERILAISIA lapset voi olla. Esim. nukkumisrytmi ja heräämistahti on lähes täysin temperamentista johtuva asia jota voi kyllä yrittää väkisin muokata, mutta voi olla että lapsen persoonallisuuden kehityksen kustannuksella. Samoin vieraisiin tottuminen ja vieraiden kanssa oleminen on ihan lapsikohtaista ja lasta ei tarvitse turhaan karaista liian aikaisin. Jokaisen tahti tottua uusiin tilanteisiin ja vieraisiin ihmisiin on omanlainen ja sitä pitäisi kunnioittaa. Liian aikaisin pakottamalla saadaan vaan hallaa aikaan. Kannattaa luottaa omiin vaistoihin!

Kiitos. Taidan lainata tuon:)

Hienoa että voit hoitaa Amaliaa itse 🙂 Lapselle on rikkaus kun hän saa olla kotona 🙂 Omat lapseni ovat olleet aina olleet kotihoidossa lukuunottamatta juurikin kerhoja ja esikoulua 🙂 Ja yllämainittuun kommenttiin viitaten niin minä jätin lapseni vain äidilleni ja siskolleni hoitoon ja heistä on kasvanut reippaita aikuisia 🙂 Itse halusin että lapsillani on aina tuttu ihminen läsnä 🙂 Ja on kiva seurata kirjoituksiasi 🙂 Vaikutat ihastuttavalta ihmiseltä ja ennenkaikkea sydämelliseltä äidiltä!!!Tsempit teille <3

Kiitos ihanasta kommentista<3

Kannattaa kuitenkin totuttaa Amalia olemaan vieraidenkin kanssa, tulevaisuudessa voi tulla ongelmia, jos lapsi ei ole tottunut olemaan erossa vanhemmistaan (tai lähisukulaisistaan). Ei se lapsi mene rikki 🙂 kun perusturvallisuus on taattu ja lapsella on turvallinen kiintymyssuhde äitiin tai isiin tai molempiin, ei lapsen luottamuksen vanhempiin pitäisi mennä, vaikka joutuisikin vieraan luokse hoitoon tunneiksi tai vaikka päiviksi. Kuulostikin hieman oudolta, että Amalia oli hädissään sinun olemassaolostasi tuon leirin jälkeen 😮 en nimittäin hetkeäkään epäile, etteikö Amalian kiintymyssuhde olisi kunnossa sinuun ja Johnnyyn. Varmasti on 🙂

Kyllä Amalia rohkeasti touhuaa vieraidenkin ihmisten kanssa esim. kerhossa, mutta en jättäisi häntä täysin vieraan hoitoon vielä kun on niin pieni.
Kurssin jälkeen Amalia oli todella hädissään kun lähdin näkyvistä, mutta luulen tämän johtuneen siitä kun Amalia joutui aivan vieraiden ihmisten hoitoon neljänä päivänä kolme kertaa päivässä. Tuo taisi olla vähän liikaa hänelle, koska hän ei ollut ennen kurssia ollut hoidossa montaa kertaa edes tutuilla ihmisillä.
Uskon itsekin, että meidän kiintymyssuhde on kunnossa 🙂

Täysin samat ajatukset. Henkilökohtaisesti en ymmärrä niitä joilla olisi esim. taloudellisesti mahdollista hoitaa lapset kotona, että laittavat lapset päiväkotiin. Päiväkoti on lasten säilytyspaikka kun vanhemmat on töissä. Kotihoito on lapselle luontaisinta ja tukee lapsen kehitystä, kun saa myös sopivissa määrin ja turvallisessa seurassa tutustua ikätovereihin ja vieraisiin ihmisiin. Meillä on lapset tehty just kolmen vuoden välein jotta voin maksimoida kotihoidon lasten kanssa 🙂

Meillä käy toivon mukaan samoin ettei tarvitse tässä välissä mennä töihin ollenkaan. Näin ainakin toivon, mutta katsellaan 🙂

Itse myös haluan hoitaa lapseni kotona. Töitä ehtii kyllä tehdä. Itsekin olen hoitaja ja edessä on kolmivuorotyö. Mieskin on vuorotöissä, joten kaikkien kannalta on helpompaa kun olen kotona lasten kanssa.

Olisiko mahdollista nähdä kuvaa hääpuvustasi ja sormuksesta?

Varmasti on helpompaa jos ootte molemmat vuorotöissä. Meijän ystävät tekee molemmat vuorotyötä eikä heillä liiemmin vapaa-aika ole koko perheenä. Heilläkin äiti oli pitkään kotona 🙂
Mulla ei oo hääpuvusta itellä kuvaa kuin mielessä ja sormuskin on pienenettävänä. Joudut malttamaan mielesi, koska myös Johnny kuten muut vieraat tulevat näkemään hääpukuni vasta astuessani alttarille 😉

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.