Yleinen
5.5.2014

Talkoot

Talkoot

Meidän viikonloppu on ollut työntäyteinen, sillä taloyhtiössämme järjestettiin pihatalkoot. Itse en tänä vuonna tarttunut haravan varteen vaan painelin Amalian perässä pitkin pihaa. Viime vuonna homma oli toisinpäin eli emäntä haravoi ja ukko juoksi tytön perässä. Taloyhtiössämme asuu lapsia ja vaikka kaikki ovat reilusti Amaliaa vanhempia niin leikki sujui hienosti myös pienimmän ollessa mukana. Isommat tytöt leikkivät eräällä takapihalla barbeilla ja kutsuivat heti Amalian leikkiin mukaan. Amalian silmät loistivat onnesta tyttöjen pyytäessä hänetkin mukaan. Amalia puhuu jo niin selvästi, että tytöt saivat hyvää keskustelua aikaiseksi. Hieman tyttöjä hymyilytti kun Amalia sulloi alastoman barbin barbie autoon kuskin paikalle, mutta kukin tyylillään. Amalia kutsuttiin myös trampoliinille ja isommat olivat hienosti hyppimättä Amalian ollessa trampoliinilla. Välillä yksi lapsista istui Amalian kanssa keskellä trampoliinia pitäen Amaliaa tiukasti käsistä kiinni muiden hyppyyttäessä heitä hiljaa.

Illalla grillasimme makkaraa yhdessä hommia painaneiden kanssa. Tarjolla oli perinteisesti myös pillimehuja, limua, olutta, siideriä ja sipsejä. Talkooilma oli viileä, mutta muuten hyvä paria sadekuuroa lukuunottamatta. Yhteisten alueiden oltua siistitty aloitti Johnny työt omalla pihalla. Päätimme hetki sitten, että naapurin aitaa vasten olevat ylikasvaneet tuijat ja syreenit saavat lähteä. Johnny sahasi puut poikki ja aloitti juurien irroittamisen, joissa olikin vähän enemmän hommaa. Hirmuisen työn mies teki ja seuraavana viikonloppuna urakka jatkuu. Takapihan muutos oli huikea, valoa tuli ulos niin kuin sisällekin todella paljon lisää. Sisällä ollessa tuntuu kuin olisi näyteikkunalla ja nyt on viimein aika opetella sulkea vessan ovi tarpeilla käydessä.

IMG_2987 Melkoinen viidakko ennen

IMG_9205 Vähän on tyhjempää

IMG_9206 Lamppu saa kyytiä myös

Toisen puolen tuijat jäävät näkösuojaksi

Toisen puolen tuijat jäävät näkösuojaksi

Takapihan nurmikko on paikoin todella huono tai siis paikoittain nurmea ei ole laisinkaan. Olemme istuttaneet nurmea kahtena keväänä tuloksetta. Niinpä päätimme, että hankimme siirtonurmea. Otamme kivetykset pois keskeltä takapihaa, jotta nurmi olisi sitten helpompi ”asentaa”. Nurmi tulee peittämään myös revittyjen tuijien ja syreenien tyhjän tilan ja näin takapihan nurmialueesta tulee isompi. En ole kummoinen kukkaihminen, joten kukkapenkkiä en halua vaan minulle riittää ne muutamat kukkaruukut, joihin istutan kesäisin kukkia.

Terassia olisi myös tarkoitus jatkaa muutamien lautojen verran. Aiomme öljytä terassin sekä kalusteet ja grillin myös. Kalusteisiin ja grilliin ajattelin tummempaa öljyä kun taas terassiin ehkä hieman vaaleampaa niin terassi ei tunnu sitten kuumalta paljaille jalkapohjille.

Suunnitelmissa on jatkaa terassia juurien tilalle

Suunnitelmissa on jatkaa terassia juurien tilalle

Terassin kummallekin puolelle on jätetty kolot, jotka olisi mukava saada myös jatkettua terassiksi

Terassin kummallekin puolelle on jätetty kolot, jotka olisi mukava saada myös jatkettua terassiksi

Huomasimme tuijien ja syreenien kaaduttua, että takana oleva aita oli karmaisevan värinen eikä pelkkä pesu riitä saamaan siitä kelpoa. Taloyhtiössämme on mahdollisuus maalata aitoja ilmeisesti joka kesä, joten myös tällä suunnalla maalipensseli tulee heilumaan.

Teimme me vähän muutakin viikonlopun aikana kuin pihahommia, sillä sunnuntaina veimme Amalian uimaan ja vesipeto oli jälleen vauhdissa. Tapasimme vanhoja uimaohjaajia, jotka kävivät Amaliaa tervehtimässä. Päiväunien jälkeen jatkuivat jälleen pihahommat.

Tänä aamuna satoi räntää ja maa oli valkeana. Lähdimme kerhoon, jossa Amalia viihtyi loistavasti. Tapasimme vanhan kerhokaverimme noin vuoden tauon jälkeen. Ilmoittauduimme myös Saarikon kevätretkelle, joka järjestetään tässä kuussa. Matkaamme retkipaikkaan bussikyydillä muiden kerholaisten kanssa.

Loppupäivä meni kotosalla ulkoillen, ruokaa laittaen ja yhdessä oleillen. Huomenna Johnny lähtee työmatkalle Saksaan saakka ja palaa kotiin torstaina. Isi on luvannut tuoda Amalialle pienen tuliaisen.

Voiko onnellisemmalta näyttää kun sai naapurilta ison rasian rusinoita

Voiko onnellisemmalta näyttää kun sai naapurilta ison rasian rusinoita

Nää on mun

Nää on mun

Kivaa viikkoa!

Avainsanat

Kommentit

Ulkona liikkuva ei näe asuntoon, jos siellä ei ole valoja.
Ikkunoiden edessä voi vain hahmon havaita.
Ihmiset suotta aristelevat pitää verhot auki.
Sisältä näkee tosi hyvin ulos, varsinkin kun varjostavat
puut ovat pois. Hieno piha tulee.
Siirtonurmi tarvitsee kovasti kastelua, että juurtuu, kuten varmaan tiedättekin.

Terveisin Anja

johanna

Tuon tiedämme, että nurmea pitää kastella huolella, mutta täytyy ottaa sitten vielä lisää selvää mitä kaikkea siitä täytyy tietää ettei vaan pilalle mene koko homma. Uskon myös, että pihasta tulee kiva 🙂

Hahahah, ihana rusina-Amalia! 😀

johanna

🙂

Muuttuipas teiän takapiha paljon! Tuli valoisaksi ja avaraksi! 🙂 Itse en olis ”uskaltanut” leikata kaikkia pois! Ihmettelen miksi tuijat oli istutettu niin lähekkäin toisiansa.. Tuijia saa leikata ja muotoilla, millaiseksi haluaa.. Noi teidän tuijat näytti ainakin kuvassa olevan kartiotuijia ja nehän voi kasvaa 8-10m pituisiksi. Me asutaan omakotitalossa ja pihalle on istutettu tuija-aidat! Tykkään hirveästi, ettei naapurit aina näe mitä touhutaan.. Ja on edes vähän yksityisyyttä! 🙂
Ihana Amalia, niin onnellinen rusina purkkinsa kanssa! 🙂
~Sanna~

johanna

No niin muuttui, tuli tilaa ja valoa, syyhyää jo nähdä piha valmiina 🙂
Ja kiitos, Amalia jaksaa aina iloita rusinoista <3

Voi vitsi, mun mielestä piha oli parempi ennen! Suojainen ja tunnelmallinen, mua suorastaan kauhistuttaa mitä ootte menny tekemään! 😀 Valoahan nyt tulee toki enemmän kun puskat auringon tieltä pois, mutta mutta.. Näin sitä näkee miten erilaisia ihmisten mielipiteet ovatkaan 🙂

johanna

Näin sitä ollaan erilaisia 🙂
Meistä näin oli parempi, sillä nyt on tilaakin niin paljon enemmän ja Amalia voi touhuta omallakin pihalla enemmän kun on tilaa. Voidaan potkia vaikka palloa 🙂 Piha ei myöskään enää näyttänyt noin tunnelmalliselta mitä kuvassa, kuva on otettu jonain kesänä, itsekin hämmästyin miten tuuheilta tuijat ovat näyttäneet.

Ennen oli parempi! Ihana metsäpolku ja oma tila.

johanna

🙂

Sama täällä, enää ei tule kiinnitettyä huomiota tuliluomeen vaan Amalian suloiseen hymyyn.
Tulipa pihasta avara ja valoisa, tsemppia Johnnylle juurien kaivamiseen. Itsekkin on tullut sitä harrastettua tänä keväänä, hullun hommaa mutta ilo on suuri kun saa työn tehtyä.

johanna

Välitän tsempit, sillä mies joutunee viikonloppuna taas hommiin jos säät sallivat 😉
Moni onkin kirjoittanut tuosta ettei enää kiinnitä huomiota Amalian luomiin, samaa sanovat meidän ystävämmekin joita tapaamme kasvotusten 🙂

Tuijaa pystyy myös siistimään leikkaamalla mitä suosittelen tolle toiselle puolelle. Tulee siistimmän näköinen.

johanna

Jep, ollaankin aikaisemmin niitä vähän kynitty, täytyy vielä kyniä vähän lisää.

Epäilemättä valo on lisääntyny. Ihmettelen sitäki että kuka on halunnu istuttaa noin isoja puita, noin lähelle toisiaan. Kadehdin tuota teidän naapurustoa, kun ootte paljon tekemisissä keskenään ja Amalialle on leikkikavereita lähellä. Meidän kerrostalossa vedetään ulko-ovi edestä kiinni, jos nähdään että oon vaunujen kanssa tulossa ja yläkerran pappa varaa kiusallaan hissiä, että jouduttais odottamaan kauan ennen kotiinpääsyä. Ilkeää:(
Oon jo vuoden verran lukenut blogiasi ja nyt kuumepotilaana luin kaikki kirjoitukset alusta loppuun ja silti ne jaksavat viihdyttää ja kiinnostuttaa minua. Amaliasta on kasvanut jo iso ja osaavainen tyttö ja välillä joudun ajatuksella katsomaan kuvia ja tarkastamaan, että onhan ne tuliluomet vielä paikallaan. Silmä tottuu niin nopeasti:) Kadehdin myös sitä, kun saat pidettyä kotinne niin siistinä, kun meille se on täysi mahdottomuus:D

johanna

Meillä on tosiaan mahtavat naapurit ja hyvä yhteishenki. Ihan hirveää tuollainen touhu mitä teidän talossa touhutaan 🙁
Ihana kuulla, että pidät blogista, kiitos <3 Ei meilläkään ihan aina siistiä ole 😉

Olen lueskellut tätä sun blogia mielenkiinnolla ja seurannut suloisen tyttäresi kasvua. Nyt jäin miettimään sellaista asiaa, että ’huomaatteko’ te läheiset enää lainkaan Amalian tuliluomia… Tietenkin ne näkee, kun katsoo sitä ajatellen… mutta… kiinnittääkö niihin mitään huomiota?

Huomaan itse jo pelkän blogin lueskelun jälkeen, että Amalian kuvat eivät enää näytä kuvilta luomesta, vaan suloisesta pikkutytöstä. Huomio kiinnittyy siis muuhun, kun luomiin ’tottuu’. Vähän samoin kuin oma lapseni huomasi joskus naapurin tummaihoisen lapsen ihonvärin vasta saunassa… maha olikin ruskea, ksvoista sitä ei huomannut =)

johanna

Näin se tosiaan on, että huomio kiinnittyy luomen sijaan lapseen ja sen suloisuuteen eikä itse luomiin. Tämä tapahtui jo heti kun Amalia syntyi, tuliluomet ovat iso osa Amaliaa ja muistan, että tuntui haikealta ennen ensimmäistä laserhoito kertaa. Ehkä on ihan hyvä kun luomet haalistuvat pikkuhiljaa ja näin niille saa antaa hissukseen hyvästit <3

Ihana Amalia! <3 Sun tytär on kyllä niin hymyilevä tyttö!

johanna

Kiitos, sillä on tosiaan usein hymy päällä 🙂

Rohkea veto tuo puskien hävittäminen. Onko nyt ”meluisampaa”, oliko pensaat ja puut hyvä äänieriste? Mutta aika täyteen ahdetun näköinen kyllä oli kun oli niin isoksi kasvit kasvaneet.

johanna

En oo huomannut, että olis meluisampaa. Täyteen ahdettu todella vaikka oli puskia tuosta kuvasta vähän leikelty kapeammiksi.

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.