Yleinen
29.5.2013

Pesän rakennusvietti

Pesän rakennusvietti

Tästä puhutaan usein kun perheeseen on syntymässä vauva. Suurin osa äideistä innostuu pesän rakennuksesta mukaanlukien minä. Raskaana ollessani pääsimme muuttamaan ensimmäiseen omaan asuntoon, jossa on kolme huonetta ja keittiö. Huoneita oli siis riittävästi siihen, että tuleva vauva saisi oman huoneen. Ideat vauvan huoneesta pursusivat päässäni ja koska tiesimme jo etukäteen tulokkaan olevan tyttö ratkaisut olivat helppoja. Rakastan vaaleanpunaista ja rohkenimme maalata vauvan huoneen seinät marjapuuron värisiksi. Mekkoja ei tullut hankittua kuin yksi, sillä halusin ensin nähdä oliko vauva todella tyttö. Minusta oli ihanaa ostella vauvan tavaroita, vaatteita ja leluja. Vauvalle tarpeellisten hankintojen lisäksi tuli hankittua kotiin paljon muutakin pikku hiljaa.

Amalian synnyttyä hän oli aina kaverina ostosreissuilla, useimmiten hän oli hiljaista seuraa tuhisten vaunuissa tyytyväisenä. Vielä tänäpäivänäkään pesän rakennusviettini ei ole kadonnut vaan joka päivä mieleen tulee uusia sisustusideoita. Mietin milloinkohan se katoaa, mutta ei varmaankaan koskaan, sillä ihanat tavarat eivät kaupoista lopu. Nyt mielessä olisi rapppusten kaiteiden maalaus valkoisiksi ja tämä haave näyttää toteutuvankin ja sitten teidän lukijoiden mahtavien vinkkejen pohjalta sain todella hyviä ideoita kylpyhuoneen ilmeen muuttamiseen ilman suurempia remontteja.

Raskaana ollessani tulin entistä tarkemmaksi kodin siisteydestä. Amalian syntymän jälkeen tämä vain paheni. Mummoni ja hänen siskonsa sanoivat minulle kerran, että olen samanlainen nyppiä kuin hekin. Jos näen lattialla, sohvalla tai vaikka rappusilla Johnnyn sukasta nöyhtän tai muun roskan nypin sen sormillani ja vien roskiin. Johnny aina nauraa, että tarkkailen lattiaa kävellessäni, mutta hän on myös alkanut paremmin erottamaan pienet roskat lattialta jos pyydän häntä nostamaan jotain maasta. Eikö kuulosta hölmöltä, mutta tälläinen minä olen. Siivous on minulle jonkin sortin terapiaa ja vastapainoa joskus raskaaseenkin arkeen. Pölyrätin käteeni saatuani olen onnellinen ja vielä onnellisempi lopputuloksesta. Kotimme on harvoin sotkuinen, sillä olen opetellut korjaamaan jälkeni heti. Täytyy kuitenkin myöntää, että muutaman kerran on puurolautanen lentänyt äidin toimesta seinään eikä aina vain lapsen. Lapsi saa mahdottoman sotkun hetkessä aikaiseksi, mutta se ei minua häiritse. Amalian lelut ovat aina pitkin poikin ja ne kerään Amalian mentyä päivä- ja yöunille. Lelujen sijaan minua häiritsee likaiset lattiat ja pyyhkimättömät pöydät. Ennen Amalian syntymistä en arvannut, että pesukone tulisi jylläämään lähes joka päivä. Pyykkiä tulee pilvin pimein. Onneksi olen ihminen joka pitää kotitöistä, sillä muutoin olisi mahdotonta pitää koti järjestyksessä taaperon asuessa saman katon alla.

Eilen vietettiin aikaa ulkona kauniista säästä nauttien eikä sisällä sotkien;)

Amalia säntäsi samantien hiekkalaatikolle serkkujen luona

Amalia säntäsi samantien hiekkalaatikolle serkkujen luona

IMG_9724

IMG_9725

Tässä mä vähän käpöttelen

Tässä mä vähän käpöttelen

Eemi serkku

Eemi serkku

Nyt iski harmitus

Nyt iski harmitus

Onko Teille lukijoille kotityöt vastenmielisiä vai löytyykö samanhenkisiä ihmisiä kuin minä?

Avainsanat

Kommentit

Näin Amalian mummina pitää kommentoida että meidän perheessä on varmaan joku sukuvika kun ollaan kaikki hulluja siivoamiseen :)Mutta minua ei yhtään häiritse jos menen kylään jossa on vähän epäjärjestys jopa nautin siitä ja vois sitä itsekkin joskus relata vähän !Nauttikaa lapsistanne ne on niin vähän aikaa pieniä vaikka onhan toi Johanna,Miia ja Saku vielläkin mun ”lapsia”

🙂

Itse olen paljon suurpiirteisempi siivouksen suhteen, 🙂 kunhan on järjestys ja perussiivous,.. tosin välillä ärsyttää kun kaikki voisi olla enemmän siististi mutta kun on kaksi kissaa, koira vanhus ja vasta 10 viikkoinen koiranpentu ja pikkupoika ei vaan jaksa kaikkea joten onneksi on muutakin kuin siivous. Tuntuu että saisi aina olla jossakin paikassa järjestämässä ja luuttuamassa. Joten oman mieleni takia en jaksa enää huiskia hullun lailla, tosin ihailen teitä ketkä jaksatte sitä tehdä. Aivan ihanan suloinen amalia nauttimassa kesäisestä ulkoilmasta. Tavaran paljous häiritsee minua enempi kuin siivous, ja haaveilee isommasta tavaroiden järjestämisestä niin saa siistiä ja uutta ilmettä 😉 toivossa on hyvä elää… mutta nautin ajasta pienen pojan kanssa kun sellainen on vihdoin saatu perheeseen monen vuoden yrittäsen ja hoitojen avulla

Ihanaa kun saitte poikanne<3

En ymmärrä miks ihmisten pitää tarttua pikku asioihin tekstissä.. Ennen en tätä nähnyt sun blogin kommenteissa, mut nyt sitäkin enemmän, ihania kuvia Amaliasta! <3 🙂

Kiitos<3 Tähän on kai tottuminen kun blogista tulee julkisempi:(

Tuntuu vähän hassulta, että joku uskaltaa maalata seinät ”tyttövärisiksi” muttei ostaa mekkoja ennenkuin vauva on syntynyt.

Heh, aattelin et seinät on nopea maalata toisen värisiksi, mutta vaatteita on vähän hankalampi lähteä värjäämään saatika mekoista tekemään pojille sopivia asuja! Ja hei ostinhan mä yhden mekon! 🙂

Mä olen ollut melkeinpä aina tuollainen, että kerään lattialta juurikin jonkun pölypallon ja vien roskiin tai sitten vetäsen sen pieneen imuriin (meillä siis sellainen imuri, joka kokoajan latauksessa). Meillä imuroin melkein päivittäin tai ainakin joka toinen päivä. Muuten siistimisen tekisi 9kk ikäinen tyttö, mikä lattioilla viihtyy joskus vähän liikaakin. Eikä se ole kiva, että tytöllä on vaatteet pölyssä ja juurikin noissa sukkanukissa jne. Turhaa se on hänenkin vaatteita vaihtaa päivässä monta kertaa sen takia, että lattia on likainen/pölyinen.

Lattiat meillä pestään harvoin. Siinä olen laiska.
Matot hakataan ulkona n.1x viikossa isomman imuroinnin yhteydessä. Muuten imuroin pelkät lattiat joka päivä/joka toinen päivä.
Lakanat vaihdetaan vähintään kerran kuussa, mutta jos niissä on jotain näkyvää likaa (menkat, rintamaito ym), niin sitten välittömästi. Tyynynliinoja saatetaan vaihtaa välissä, jos tuntuu likaisilta. Mut meillä molemmat käy suihkussa AINA ennen nukkumaan menoa, eli ei pääse likaantumaan.
Astianpesukone meillä pyörii aina öisin ja aamulla sen tyhjää joko mies tai minä.
Pesukonetta pyöritetään silloin, kun sille on tarvetta. Joskus ajastetaan yöksi niin, että kun herätään niin pyykin on pestyinä ja saa laittaa heti herättyä kuivamaan. Mies ei ole meillä koskaan pyykkejä laittanut, koska en halua, että ne kuivaa mytyssä. Tykkään siitä, että esim. paitaa räpsäyttää kerran ja laittaa siististi roikkumaan. Näin välttyy mitä ikävimmältä asialta, silittämiseltä.
WC meillä pestään melkeinpä 3-4 kertaa kuussa. Tietenkin harjaa käytetään jos sattuu jälkiä jäämään, mutta isompi siivous siis kerran viikossa. Lavuaaria koitetaan pitää myös puhtaana ihan yleisestikkin, ei siis jätetä mitään meikki jälkiä tai mies partakarvoja (aivan sairaan ärsyttävää ajaa parta lavuaarin päällä ja jättää sinne niitä karvoja!!).
Pölyjä pyyhitään vähintään kerran viikossa, ennen isompaa imurointia, mutta tarvittaessa muulloinkin.

Ja meillä siis nuo päivittäis imuroinnit hoitaa tuollainen Electrolux Ergorapido, joka muuttuu tarvittaessa myös rikkaimuriksi. Ollut ihan toimiva.

Ainiin, kylpyhuoneen ja saunan siivouksessa olen myös tosi laiska. Tietenkin hommia rajoittaa myös 9kk ikäinen tyttö, jonka kanssa on ihan turha haaveilla siivoamisesta, mutta kuitenkin. Sauna meillä pestään ihan kunnolla n.6kk välein ja kylppäri n.3x vuodessa. Tietenkin pidetään sitä yleissiistinä, eli välillä siellä käydään imurilla ja katsotaan ettei lattialla ole mitään ylimääräistä. Mutta harjaa ja kunnon aineita siellä on juurikin tuon muutaman kerran vuodessa.
Ihan ykkönen on muuten sellainen kylppärin lasta. Sillä saa vedet pois näppärästi suihkun jälkeen, eikä jää se vesi kuivamaan lattialla. Näppärä.

Mut jonkinlainen siivous hullu täälläkin on…:S

Taidat olla tosiaan yhtä siivoushullu kuin minäkin!:) Täälläkin omistetaan käsi-imuri, joka heiluu joka päivä!

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.