Yleinen
6.2.2013

Nuhanenä

Nuhanenä

Heti Amalian syntymäpäivän jälkeisenä päivänä eli maanantaina Amalia oli nuhanenänä. Sain olla koko ajan pyyhkimässä toisen nenää. Siskoni kuitenkin tuli tyttönsä kanssa meille kylään siksi aikaa kun Eemi oli kerhossa. Halusin, että kokeilemme osaisiko Amalia kävellä taaperokärryllä jos Iida olisi painona kyydissä. Amalia on aikaisemmin mennyt aivan lötköjalaksi kun olen yrittänyt laittaa häntä kävelemään serkuilta saadulla kärryllä. Iidan ollessa kyydissä Amalia käveli niin tomerana keittiön ympäri kärryn kanssa. Hänellä oli oikein ylpeä ilme kasvoillaan. Vähän minun piti auttaa kääntämään kärryä mutkissa, mutta muuten Amalia selvisi hienosti itse. Aika näyttää milloin Amalia uskaltautuu lähteä kävelemään ilman tukea. Itse olen lähtenyt kävelemään yhden vuoden ja yhden kuukauden ikäisenä.

Samikset

Miia ja Iida lähtivät meiltä ennen kahtatoista hakemaan Eemiä kerhosta ja minä aloin laittamaan samantien Amaliaa päiväunille. Viime yö oli ollut levoton kun Amalian nenä oli tukkoinen ja hänen oli vaikea imeä tuttia kun nenän kautta ei tahtonut saada henkeä.

Vietimme lopun päivää kotosalla ja illalla Amalia näytti isille kärryllä kävelyä.

Vauhti päällä ja Nuusku kyydissä

Monttu auki

Yhyyy..

Eilen oli Johnnyn syntymäpäivä. Hän täytti 28-vuotta. Mieleeni tuli eilen, että meillä kaikilla on ihan lähekkäin syntymäpäivät. Minulla joulukuussa, Amalialla tammikuussa ja Johnnylla helmikuussa. Nuusku on sentään syntynyt heinäkuussa kesän lämpöön.

Aamulla olin Amalian kanssa jo yhdeksältä citymarketissa ostamassa Johnnylle lahjaa. Hän oli eilen puhunut, että haluaisi valokuvan Amaliasta töihin työpöydälleen. Sain siitä hyvän ja edullisen lahjaidean. Citymarketissa ei ollut myynnissä valokuvakehyksiä, ovat kuulemma sesonkituotteita. Kotimatkalla ajattelin käydä Jyskistä ostamassa kehyksen, mutta se aukesi vasta kymmeneltä. Ei reisssu kuitenkaan aivan turha ollut sillä sain ostettua makaronilaatikkoon ainekset. Se on yksi Johnnyn lempiruuista ja aioin tehdä sitä illalla ruuaksi.

Kotiin päästyämme laitoin Amalian istumaan syöttötuoliin ja hän sai taiteilla isille syntymäpäiväkortin. Hienon taideteoksen Amalia sai pikku kätösillään taiteiltua ja hänen ollessa päiväunilla viimeistelin kortin parilla lapsukaisten kuvalla ja pienelle onnittelutekstillä.

Päiväunia Amalia nukkui kaksi ja puoli tuntia mikä taitaa olla aikamoinen ennätys neidille. Siinä olikin paljon aikaa itse rentoutua. Istuin tietokoneella, lueskelin sohvalla ja syödäkin sain kerrankin rauhassa.

Amalian herättyä lähdimme siskoni perheen luo. Samalla matkalla kävimme Jyskissä ostamassa kehyksen Amalian kuvalle.

Amalia oli onneissaan päästessään serkkujen luo, siitä oli jo tovi vierähtänyt aikaa kun olemme olleet siellä. Ihmettelin kun Eemi kantoi pikku autojaan suljetussa pussissa ja kysyin häneltä miksi autot ovat pussissa. Eemi tokaisi siihen äidin laittaneen ne sinne ettei Amilee pistä niitä suuhun. Eemi on aina kutsunut Amaliaa Amileeksi. On se Eemi niin kiltti poika kun todella piti autot pussissa. Jonkin aikaa Eemi ja Amalia leikkivät kahdestaan lastenhuoneessa minun kurkkiessa Amaliaa olohuoneesta. Yhtä-äkkiä Eemi alkoi hihkua minulle, että Amilee antoi minulle tämän lelun ihan itse. Eemi on aina tohkeissaan kun Amalia oppii jotain uutta ja oli tietysti onnellinen kun joskus Amalia antaakin hänelle jotain eikä aina vain revi kädestä leluja.

Amalialla on aina tapana serkkujen luona repiä kaikki kirjat lastenhuoneen kirjahyllystä alas. Hän ei niitä katsele sotkee vain ja sotkettuaan vaihtaa uuteen leikkipaikkaan. Joskus Amalia intoutuu siivoamaan leluja kun katselee muista mallia. Kun hän vähän vielä kasvaa pidän tärkeänä, että iltaisin ennen nukkumaanmenoa siivoamme lelut yhdessä. 

Vietimme serkuilla muutaman tunnin ja lähdimme sitten kotiin laittamaan makaronilaatikkoa. Johnny soittelikin, että hän saa auton huollosta. Huollon johtajan lupaamat hurjat alennukset Toyotan liikkeessä olivat 30 euroa. Johnny oli todella pettynyt ja sanoikin huollon johtajalle ettei hän tuo autoaan enää ikinä heille. Siinä menettivät ainakin kaksi asiakasta kertaheitolla. 

Johnnyn mieltä piristi heti kotona onnittelulaulu ja Amalian antama kortti ja pikkuinen paketti. Valokuvakehys oli vielä tyhjä, mutta Johnny saa siihen kuvan heti kun kerhossa otetut kuvat saapuvat. Johnny oli tyytyväinen lahjaan ja ennen kaikkea korttiin.

Hänen vanhempansa tulivat vielä kahville ja söimme Amalian syntymäpäiviltä jäänyttä kakkua.

Amalian nukutuksesta on taas tullut hankalampaa. Hän ei enää nukahda samalla kun syö vaan hänen sängyn vieressä pitää päivystää nukuttamassa. Eilen illalla minä yritin nukuttaa Amaliaa puolisen tuntia, mutta koko ajan hän nousi vaan seisomaan. Pyysin Johnnya yrittämään ja hän laski Amalian kerran makaamaan ja Amalia käänsi kylkeä ja nukahti. Kyllä Johnny oli polleana.

Nukkumaan lähdössä

Olin eilen todella väsynyt jo aikaisin ja jostain hermostuin Johnnylle ja kaadoin hänen puolillaan olevan olut törpön viemäriin. Heti kaadettuani sen minua harmitti toimintani, koska olin sen törpön ostanut hänelle syntymäpäivän kunniaksi mutten voinut niellä ylpeyttäni ja pyytää heti anteeksi käytöstäni. Aloin nukkumaan ja pyysin anteeksi myöhemmin.

Viime yönä Amalia heräsi syömään kolme kertaa ja heräsi vasta kahdeksalta. Amalia ei syö rintaa enää aamulla herättyään eikä myöskään päiväunien jälkeen. Itsekseen hän on jättänyt ne kerrat pois. Eli hän syö päivän aikana enää kaksi kertaa ja yöllä useimmiten kaksi kertaa.

Tänään aamupäivää viettämään meille tuli ystäväni lähes kaksivuotiaan poikansa kanssa. Amalia olisi ollut pojasta kovin kiinnostunut, mutta poikapa ei tykännyt Amaliasta. Vähän hän tuuppi Amaliaa muttei Amaliaa häirinnyt se yhtään. Tästä herrasta Amalia ei leikkikaveria ainakaan tällä kerralla saanut. He olivat meillä pitkään, joten sain Amalian vasta yhden jälkeen nukkumaan. Hän nukkui vain puoli tuntia ja pärjäsi sillä unenmäärällä koko päivän. Iltapäivällä Johnnyn serkku, joka on myös minun kampaajani tuli meille kylään. Hän oli meidän seurana melkein siihen asti kunnes Johnny tuli töistä kotiin.

Paistoin meille makaronilaatikkoa ruuaksi ja syötyäni lähdin Nuuskun kanssa pitkälle iltalenkille. Hieman oli itselläni jokin aika sitten sellainen olo, että tulisin kipeäksi mutta nyt tuntuu aika hyvältä. Toivotaan ettei flunssa jälleen iske, koska olen viikonlopun yksin Amalian ja Nuuskun kanssa Johnnyn mennessä työmatkalle. 

Nuusku lenkin jälkeen

Hauskaa pikkulauantain jatkoa 🙂

Kommentit

Hyvä idea, täytynee alkaa ahertaa seuraavaksi sitten tälläisiä postauksia;)

Postaus ehdotuksia tulee kaksi.. Tee postaus sun ja sun miehen ensitapaamisesta lähtien tähän päivään saakka postaus.. Miten tapasitte, koska muutitte yhteen… yms tommosta… ja toinen tee postaus pelkästään Nuuskusta =) Kuvien kera molemmat.

Kiitos Heiduska87:)Hyvä idea tuo kysymys/vastaus postaus, teen mielelläni sellaisen! Olisi mukava saadakin teiltä lukijoilta postausideoita lisää, koska kirjoitan lähes mistä vain;)

Amalia on ihana pieni tyttö. 🙂 Ihana kortti tehty isille. 😛
Mulla olisi ehdotus. Sun pitäs tehdä kysymys/vastaus postaus, ihmiset saa kysellä sulta esimerkiksi sairauteen liittyviä asioita ja joihin sitten vastailet. 🙂

Mulla olisi muutama kysymys… Katsotaanko koskaan teitä missään pitkään, esim Amalian kasvoi tms? Tullaanko teiltä koskaan kyselemään että mikä amalialla on kun hänellä on tuo tuliluomi?
Miltä susta tuntui kun sait tietää että Amalialla on tämmönen tuliluomi? 🙂

Kiitoksia:) Hienoa että löysit blogin ja kiva kun kommentoit! Varmasti laitan Amaliasta kuvia hoidon jälkeen, vielä pitäisi puoli vuotta odotella niin sitten saamme alkaa laserissa käymään.. Hyvä jos vaalenemista on sinun kohdallasi saatu aikaan:) Nostan hattua kun olet tuohon ikään asti samanlaisen ison luomen kanssa pärjännyt:)

Ihanan suloinen tyttö. Löysin tämän blogin, kun hain tietoa tuliluomesta, joskus aina katson, jos siitä olisi jotain uutta tullut ja nyt oli tämä blogi.
Mulla on tuliluomi kasvoissa, samanlainen tarkkarajainen, huulen ja nenän väli menee samalla tavalla. Mulla se ei jatku slmän yläpuolelle eikä huulen alapuolelle. Mulla ei sitä ole koskaan tutkittu, ihmettelenkin sitä vähän… mutta olen jo 40 v ja omassa lapsuudessani sitä ei sitten ehkä niin tutkittu eikä muutenkaan osattu hoitaa.
HYvä, että pääsette jo laseriin, sa kuulemma auttaa paremmin pienillä, koska heillä verisuonet on niim hentoja.
Itse aloitin laserhoidot samassa paikassa vasta viime syksynä. Vaalenemista on tapahtunut, hoitoja annettu nyt 4 kertaa. Iho voi olla tosi hurjan näköinen hoidon jälkee, varsinkin silmän seutu ja silmä voi muurautua umpeen. Mutta tulosta tulee ja se on tärkeintä =o) Kaikkea hyvää teille, jään seuraamaan blogia ja toivottavasti laitat kuvia hoidon vaikutuksista!

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.