Yleinen
24.7.2014

Huolen kyyneleitä, mutta myös iloa

Huolen kyyneleitä, mutta myös iloa

Tämä viikko on mennyt vauhdilla ja huomenna on jo perjantai. Meillä on mukavia suunnitelmia viikonlopulle, sillä vietämme Johnnyn kanssa ensimmäistä hääpäiväämme. Hääpäivämme on sunnuntaina 27.7, toivottavasti tällä kertaa meni oikein. Suunnitelmissa on viettää hääpäivää kahden kesken kylpylässä. Aiomme hurauttaa Vantaan Flamingoon lauantaina ja yöpyä siellä. Amalia pääsee serkkujensa luokse ja saa olla hoidossa pitkästä aikaa yön yli.

Kylpylään meno on käynyt useasti mielessä, joko kahden kesken tai koko perheen voimin. Nyt tuntui kuitenkin siltä, että kahdenkeskinen aika tulee tarpeeseen ja onhan se mukava viettää hääpäivää täydellisessä rauhassa vain sen puolison kanssa.

Amalia ei ole nukkunut aikoihin päiväunia, paitsi tänään ja päivät kuluvat sitten täydessä touhussa ilman minkäänlaista hengähdystaukoa. Tällä viikolla Amalia on herännyt jo seitsemältä, joten iltaisin hän väsyy aikaisin. Johnny on kotona viiden kuuden aikaan ja loppuilta ennen nukkumaanmenoa on hötkyilyä iltahommien parissa. Pidemmän aikaa on tuntunut siltä etten pysty rentoutumaan vielä illallakaan, vaikka aikaa rentoutumiseen jääkin paljon. Johnny on ollut paljon veneellä ja kalassa eikä itselläni ole ollut ketään juttukaveria Amalian nukkuessa. Eilen illalla totesin Johnnylle olevani aivan loppu ja Johnny kysyi heti miksen ole puhunut hänelle tunteistani, sillä puhumme aina keskenämme mieltä painavista asioista. Tiuskaisin hänelle, että seinillekö minä täällä iltaisin puhun. Muutaminen kyyneleiden jälkeen pystyin avautumaan mieltäni painavista asioista.

Nyt rakenneultraäänitutkimuksen lähestyessä tutkimus on alkanut pelottaa ja huolettaa. Pelottaa kovasti ettei vauva olekaan täysin terve. Kun esikoinen ei syntynytkään terveenä, tulee tälläisiä ajatuksia pyöriteltyä mielessä ehkä terveiden lapsien vanhempia enemmän. Juttelutuokio Johnnyn kanssa auttoi niin kuin aina ja Johnnykin varmasti ymmärsi, että tarvitsen hänen tukeaan enemmän tällä hetkellä.

Viime päivät ovat kuluneet tosiaan hirmuista vauhtia. Olemme käyneet rannalla siskoni perheen ja mummin kanssa. Lapset näkivät toisensa pitkästä aikaa, sillä olimme poissa serkkujenkin luota Amalian vesirokon vuoksi, vaikka luultavasti Iida tartunnan saikin lähes kaksi viikkoa sitten. Serkukset nauttivat niin toistensa seurasta ja tällä kertaa Eemi ja Amalia touhusivat yhdessä enemmän. Amalia teki kaiken Eemin perässä, pieni matkija.

IMG_0936

Tiistaina vierailimme sairaalassa mummoni luona, joka on hetkellisesti siellä hoidettavana. Isomummo oli mielissään Amalian antamasta parane pian kortista, jonka tyttö oli ihan itse maalannut. Mummoni nukkui mennessämme ja herätimme hänet. Jonkin ajan päästä Amaliaa alkoi kyllästyttää sairaalassa olo ja hän tokaisikin mummolleni: mene nyt nukkumaan! Repesimme mummoni kanssa huutavaan nauruun.

Eilen Amalia pääsi tapaamaan kahta ystäväänsä, sillä olimme sopineet treffit leikkipuistoon. Olimme samassa puistossa, jossa Amalia ei juuri koskaan viihdy, mutta tällä kertaa puistoilu sujui todella hyvin. Syy siihen oli varmasti se, että näin kesäaikaan puistossa oli hyvin paljon hiljaisempaa. Ystäviensä lisäksi Amalia tapasi puistossa myös pikkuserkkunsa.

Puistoreissun jälkeen kävelimme porukalla Prisman Hesburgeriin syömään. Amalia pyysi saada jäädä heti leikkipaikalle ja lupasin sen hänelle kunhan vain muistaa ottaa kengät jalastaan. Sinne se meidän iso tyttö kirmasi ja tottelevaisesti otti kengät jalasta pois ennen leikkeihin rynnimistä. Hetken päästä Amalia huuteli jo äitiä ja tuli luokseni jonoon. Maksaessani käänsin katseeni hetkeksi Amaliasta pois ja eikö hän ollutkin heti näpräämässä takana jonottavan naisen kaulassa roikkuvia avaimia ja tietysti suu kävi samaan aikaan. Amalia on hirmuinen höpöttäjä ja puheesta saa loistavasti selvän. Nainen näytti pitävän Amaliasta, joten annoin heidän jatkaa tutustumista. Amalia on siis edelleen melkoisen avoin tyyppi eikä pahemmin vieraita ihmisiä ujostele. Hesburgerin myyjää nauratti kovasti Amalian avoimuus.

IMG_0940

Aina Amalia ei kuitenkaan ole kohtelias vaan hän on oppinut kurjia sanoja, joita viljelee nykyisin paljonkin. Amalia tokaisee usein kauppakärryissä istuessaan: täti pois, setä pois, täti ei mahdu, setä ei mahdu. Onneksi ihmiset ottavat nämä ärsyttävät tokaisut aina huumorilla ja useimmat toteavat Amalialle, että kyllähän tästä hyvin mahtuu omenoita ottamaan. Amalia ei koskaan jatka törppöjä puheitaan, vaan käytös muuttuu aina parempaan ihmisten alkaessa jutella hänelle.

Amalia on oppinut myös käyttämään sanaa tyhmä. Aluksi vain esineet olivat tyhmiä, mutta nyt hän nimittelee jo ihmisiäkin, ei onneksi vieraita. Amalia ei nimittele juuri koskaan henkilölle suoraan vaan osoittaa mitä ilmeisimmin mieltänsä minulle sanomalla esimerkiksi mummi on tyhmä tai isi on tyhmä. Aluksi kielsin aina Amaliaa nimittelemästä, mutta huomasin sen pahentavan tilannetta. Hetkeen en noteerannut tyhmä sanaa millään tavalla, mutta nyt olen toiminut taas kieltämällä jämäkästi ettei ketään tai mitään sanota tyhmäksi. Perustelen kieltoa kertomalla Amalialle, että nimittelystä tulee kurja mieli. Kieltäminen on alkanut hieman auttaa, mutta edelleenkin pienestä suusta tulee toisinaan: video on tyhmä, Nuusku on tyhmä, lelu on tyhmä.. Amalia nimittelee hyvin harvoin minua tyhmäksi, mutta sitä saan varmasti kuulla sitten teini-iässä ihan tarpeeksi.

Eilen illalla saimme vieraiksemme kummipoikamme perheineen. Istuimme välillä ulkona ja välillä taas sisällä. Lapset leikkivät keskenään, vaikka ikäeroa onkin useampia vuosia.

Tämä päivä on mennyt kotona leikkien. Amalia ei halunnut lähteä ulos, ja niinpä keksimme sisäleikkejä tai ei minun leikkejä tarvitse koskaan keksiä, sillä neidillä on aina selvät sävelet mitä leikitään. Yllätys yllätys leikimme, että olemme bussiauton kyydissä. Tällä kertaa olimme ihmisten sijaan lehmiä. Amalia sanoi, että äiti on lehmä ja perään hän kertoi olevansa itse äidin pikku lehmä. Voi miten onnelliseksi Amalia tekeekään minut miljoonia kertoja päivässä ja olen niin onnellinen kun saan olla hänen kanssa kotona. Nyt toisen lapsen syntymän jälkeen kotonaolo jatkuu ja aion varmasti olla kotona täyden ajan myös tällä kertaa saaden seurata rakkaiden lapsieni kasvua ja kehitystä. Meidän perheessä ei ole mahdollista se, että isä jäisi lasten kanssa kotiin, sillä Johnny on osakkaana yrityksessä, jossa työskentelee ja tienestit ovat hiukka korkeammat kuin tällä sisar hento valkoisella.

Johnny panostaa kuitenkin aina sata lasissa kotona ollessaan ja touhuaa aina perheensä kanssa ja tästä olen hyvin kiitollinen.

IMG_0941

Hyvää yötä muruset <3

Avainsanat

Kommentit

Voi että sä oot Johanna mahtava bloggaaja! 🙂

Mahtava lukea aina sun postauksia, vaikka itse oonkin hyvin erilaisessa elämäntilanteessa just ja just kakskymppisenä yiopisto-opiskelijana. Osaat vaan kirjoittaa niin hyvin!

Vaikutat tosi sympaattiselta ihmiseltä, kaikkea hyvää teille ja tsemppiä loppuraskauteen! <3

johanna

Kiitos Katarina ihan huippuihanasta kommentistasi <3 <3
Kaikkea hyvää sulle myös opiskeluihin ja muuhunkin elämään! <3

Mukavaa taas piipahtaa lukemaan kuulumisianne.
Olen niin täysillä mukana Amalian ja perheenne hetkissä.
Älä suotta murehdi ennakkoon tulevan vauvan juttuja kaikki menee niin kuin on tarkoitettu , uskon että ihan hyvin.
Itse olin juuri täyttänyt 17 v kun esikoinen syntyi , synnytys oli todella vaikea ja pitkäkestoinen uskoin jo kuolevani siihen paikkaan, en kuitenkaan onnekseni.
Kuopus syntyi 1 vuosi ja 2kk myöhemmin ja pelkäsin niin synnytykseen menoa olisi halunnut jäädä kotiin mutta järkeilin että silloin vasta voikin huonosti käydä.
Tyttö syntyikin pika vauhdilla toisin kuin veljensä.
Voimia ja jaksamista sinulle ja koko perheellenne.
Ihana tyttä teillä niin somat silmätkin joiden takaa voin lukea niin paljon.
hyvää kesää teille kaikille voimia ja jaksamista <3

johanna

Ihana kommentti Pirkko, kiitos hirmuisesti <3
Hyvää kesää Teille myös! <3

Toivotan teille ihanaa hääpäivää.♡
Käyn edelleenkin lukemassa Amalian (toki myös sinun)kuulumisia, -ja samalla muistelen omaa aikaani kun pojat olivat pieniä…♡
Amalia on niin suloinen ja hellyyttävä!☺
Voi hyvin ja terkkuja äidillesi, Miialle ja Sakulle!

johanna

Moi Titti pitkästä aikaa! <3
Kiitos sanoistasi, hääpäivä oli aivan mahtava!
Mä myös käyn lukemassa aina sun blogia vaikka oonkin superlaiska kommentoija 🙂
Välitän terkut, sanohan säkin terkkuja sinne teillepäin!

Jäipähän kesken. Sama juttu siis kaupassa että kaikki tiellä eikä kukaan mahu mistään. Ja on myös välillä turhan kova suustaan. Ja yleensä ottaa kiellot vaan naurulla vastaan mutta onneksi on hieman rauhoittunut! Leikit sujuu välillä tosi näppärästi esim leikkipuistossa vieraiden lasten kanssa mutta sekin riippuu ihan toisen lapsen iästä. Jos on vanhempi kyseessä niin sit ollaa tukkanuottasilla koko ajan. Mutta päivä päivältä parempaan suuntaan 🙂
Tsemppiä rakenneultraan ja ihanaa kesän jatkoa:)

johanna

Juu huomasin 🙂 Hauska kuulla, että teidän pojalla on samoja ärsyttäviä juttuja 😉 Meillä Amalia tykkää selvästi vanhemmista leikkikavereista, mutta on nyt jo jonkin aikaa käyttäytynyt nätisti kaikkien lasten kanssa.
Ja kiitos, nyt on ultra takanapäin ja kaikki on hyvin <3 Ihanaa kesän jatkoa teille myös! <3

Aivan mahtavaa että pystytte keskustelemaan asiat miehesi kanssa avoimesti. Se on tärkeä ominaisuus avioliitossa. Meillä on sama kohta 5 vuotiaan poikani kanssa että kaupassa ja muualla asioidessa ”täti/setä pois ltä

johanna

Me ollaan aina pystytty hyvin keskustelemaan ja se on tosi tärkeää <3

Olen jo hyvän aikaa seuraillut blogiasi. Todella ihanasti kirjoitat arjestanne! Onnea odotukseen <3 Voin kuvitella että jännittää ultra, mutta koita vain miettiä että siellä masussa nyt vain asuu sellainen tyyppi kuin on. Ei se miettimällä muutu <3 Voimia!

johanna

Kiitos kovasti sanoistasi <3

Onneksi rakenne ultraan ei ole enää pitkä aika, ehkä sen jälkeen sun olo helpottaa! Vaikka on iso liuta asioita joita voidaan todeta vasta lapsen synnyttyä mutta onhan tuo ultra iso etappi pienen ihmisen matkalla maailmaan.- Ja ihana pieni sieltä varmasti tuleekin. <3 Iloisia hetkiä loppukesään ja voi että nauroin noille teidän lehmäleikeille. Hauska ja ihana Amalia! 🙂

johanna

Kyllä nyt olo helpotti kun ultra on takanapäin <3
Ja kiitos ja iloisia hetkiä teidänkin loppukesään! <3

Mekin oltiin viime viikonloppuna Flamingossa koko perhe yötä. Siellä lapset katselivat aamulla telkusta seikkailija Doraa ja siinähän Velmu-kettu sanoo -tyhmää! Sen jälkee meilläkin on kaikki ollut tyhmää. 🙂
Tsemppiä ultraan, Saija

johanna

Oliko mukavaa koko perheen kera? Meidän tekis niin mieli lähteä koko perheen kanssa sinne 🙂
No lastenohjelmista se tuollekin on sitten varmaan tullut tuo tyhmä sana, onpa kurja kun lastenohjelmissa puhutaan noin 🙁
Ja kiitos, nyt on ultra jo ohi ja kaikki hyvin <3

Ihana perhe teillä. ♡♥

johanna

Kauniisti sanottu, kiitos hirmuisesti <3

Oih ihana Amalia! <3 Mulla oli tänään lintsipäivä 5-vuotiaan lapsen jota käyn hoitamassa ja hänen kummitädin kanssa 🙂 onko ollut vaikeaa pitää amaliaa poissa auringonvalosta näinä hellepäivinä? Hauskaa viikonloppua!

johanna

Kiitos <3 Hoidokkisi varmasti tykkäsi kun olit mukana lintsillä heidän kanssaan 🙂
Auringosta on mahdoton pitää Amalia pois, mutta ollaan pyritty olemaan sisällä pahin paahde aika. Nyt on hankittu myös oma uv-uimapuku ja se on hyvä ja tietty sitä aurinkorasvaa käytetään tosi tosi paljon!
Ja kiitos, viikonloppu oli mahtava <3

Hyvää jatkoa koko perheelle ja nauttikaa hääpäivästänne ihana seurata blogiasi ja Amalian höpsötyksiä

johanna

Kiitos, ihana kuulla, että tykkäät seurailla blogia ja Amalian höpsötyksiä <3
Hyvää jatkoa sulle myös! <3

Kuulumisia lukemassa. Toivotaan et kaikki on kunnossa, ja uskon et pelottaa tuo rakenneultraäänitutkimus 🙁 Haleja sinne kovasti <3

johanna

Nyt se ultra on ohi ja saa huokasta, kyllä jännitti! Kiitos haleista, hali takaisin myös <3

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.