Yleinen
8.9.2016

Kaikki muut muisti lapsen nimipäivät paitsi äiti

Kaikki muut muisti lapsen nimipäivät paitsi äiti

Meidän perheessä muistettiin aina nimipäivät, kun olin pieni ja jopa pientä lahjaa saimme. Toki edelleenkin nimipäivät muistetaan, vaikka ikää on mittarissa 30 😉

Olen halunnut tätä tapaa jatkaa omien lasten kohdalla, mutta kuinkas ollakaan, niin vain unohdin poikani eiliset nimipäivät tyystin. Aamulla jo kuuden jälkeen tuli ensimmäinen onnentoivotus viesti Milon kummitädiltä ja pitkin päivää onnitteluja ”sateli” pikkuiselle nimpparisankarille.

Päätettiin sitten Amalian kanssa vähän paikkailla tilannetta ja leivoimme Milon päiväunien aikana Milolle nimipäiväkakun! Amalia halusi laittaa kynttilätkin pannukakkujen päälle ja vaihtoi juhlamekon päällensä.

Pannukakku

Milo oli ihan ihmeissään herättyään unilta, kun sisko aloitti onnittelulaulun säestämällä lauluaan rummulla ja kahdella marakassilla. Meteli oli hirmuinen ja yhdessä he sitten puhalsivat kynttilät sammuksiin ja herkuttelu sai alkaa.

Kynttilän puhallus

Kynttilän puhallus

Äiti antaa onnittelupusun!

Äiti antaa onnittelupusun!

Sankari annos

Ihan töttöröö vielä..

Ihan töttöröö vielä..

Amalia tykkää hyvästä,kuten ilmeestä näkee!

Amalia tykkää hyvästä,kuten ilmeestä näkee!

Kivat juhlat!

Kivat juhlat!

Isi oli eilisen päivän poissa töistä, kun hänelle nousi kuume tiistai-iltana. Eilisen mies oli ihme ja kumma kuumeeton, joten tänään isi on ollut töissä. Huomenna onkin jo perjantai ja viikonloppu häämöttää!

Muistetaanko muissa perheissä nimpparisankareita? Ja jos muistetaan, niin millä tavalla?

Avainsanat

Kommentit

Meillä kotona muistettiin nimpparit ja nimpparilahjakin oli monta vuotta vakio :). Nimipäivä oli syyskuussa, lähellä koulujen alkua ja sain aina uuden, ihan itse valitsemani penaalin nimpparilahjaksi. Tiettekö sellasia, kun oli 80-luvulla; niissä oli miljoonia erilaisia luukkuja, ne aukes leväälleen yms. yms. Mulla oli aina taatusti luokan hienoin penaali ala-asteella 🙂

Kyllä mä oman lapseni nimpparitkin jollakin pienellä muistamisella huomioin, mut ei mitään suurta.

Johanna

Hihii ihana 🙂 <3 Ja juu ei tarvii mitään suurta ja ihmeellistä <3

Musta on kanssa hieno asia muistaa nimipäivätkin, ei juhlia ja juhlanhetkiä kuitenkaan liikaa koskaan ole. Lapsena meillä ei muistaakseni nimppareita juhlittu ja nykyäänkin aika vähän. Mut ihan ihana muisto on se, kun eläkkeelle nyt kesäkuussa jäänyt kollegani töistä oli viime vuonna lokakuisena nimpparipäivänäni jättänyt kauniit neulotut (hänen tekemänsä) villasukat työpöydälleni kortin kera. En koskaan unohda sitä <3 Hän vielä sanoi, että halusi neuloa mulle sukat nyt nimpparilahjaksi, koska ei enää seuraavana syntymäpäivänäni (heinäkuussa) ole töissä, eikä voi neuloa mulle enää synttärisukkia (muutenki kesäaikaan villasukkien antaminen ei ehkä paras lahjaidea ole). Joten tuo nimipäivämuisto säilyy aina muistoissani ja sukat käytössäni <3 Nimpparionnittelut myös Milolle:)

Johanna

Voi mikä ihana työkaveri sulla on ollut <3 <3 Ja varmasti ihana nimipäivämuisto säilyy muistoissa lopun elämää <3

Hihii Milo kiittää 🙂 <3

Meillä ei kyllä muut perheen jäsenet muista nimipäivänä, mutta tuo nimpparionnittelu ja pieni lahja oli aina minun ja papan kahden keskinen juttu. Pappa ikävä kyllä nukkui viime viikonloppuna pois, omassa kodissaan<3 Nyt on vain muistona tekstiviestinä laitetut viimeiset onnittelut…

Johanna

Voi miten surullista kuulla, otan osaa 😢 <3 Ihana sinun ja pappasi välinen juttu 💖

Meillä juodaan yleensä leivoskahvit. Ei sen enempää.

Johanna

Kuulostaa ihanalta 💖

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.