Yleinen
4.5.2013

Kulmien vahvistus ja tulevan äitienpäivän juhlintaa

Kulmien vahvistus ja tulevan äitienpäivän juhlintaa

Perjantaina olimme Amalian kanssa ruokakaupassa jo vähän jälkeen kahdeksan. Ajelimme muutaman kilometrin kauempana sijaisevaan kauppaan, sillä olin bongannut lehdestä siellä olevan hyviä tarjouksia. Ostin kerralla viikon ostokset ja rahaa paloi 128 euroa tarjouksista huolimatta. Vaikka ostin tarjouksesta paljon tavaraa olivat ehkä muut tuotteet taas päinvastoin kalliimpia kuin tutussa ruokakaupassa. En säästänyt yhtään ja lopulta ostokset olisivat tulleet jopa kalliimmiksi jos olisin ostanut tarjouksessa olevat vaipat ja talous- sekä vessapaperit. Mielestäni vaippatarjous ei kuitenkaan ollut niin hyvä, että olisin sen käyttänyt ja paperikuorma oli viety jonnekin piiloon ainakin minun silmistäni. Tulin siihen tuokseen, että olisi pitänyt hakea tästä kaupasta vain tarjouksessa olevat tuotteet ja muut tuotteet toisesta kaupasta. Voitte varmaan arvata, että siihen en luultavasti aio lähteä vuoden vanhan lapsen kanssa.

Luulen tekeväni tästä lähin niin, että käyn Amalian kanssa tutussa ruokakaupassa perjantaisin ja lauantaisin voimme koko perhe käydä ostamassa tarjoustuotteita. Siinä on vain se riski kun Johnny on mukana niin hän tunnetusti haalii kärryt täyteen herkkuja, joten se siitä säästämisestä. Täytyy selkeästi vielä pohtia tätä ruuansäästön toteutusta vielä tarkemmin. Miten Te lukijat toteutatte ruokakaupassa säästämisen?

Vietimme aamupäivän sisällä leikkien. Amalia rakastaa kiipeillä jokapaikkaan ja on varsinainen hurjapää. Hän kiipeää syöttötuolin jalkatuelle seisomaan ja heiluttaa koko syöttötuolia. Lisäksi Amalia on oppinut kiipeämään syöttötuolista pöydälle, joka on varsinaisen ärsyttävä uusin opittu asia. Meidän pöydillä ei elävät lihat hypi, paitsi tietysti Nuusku. Amalia luottaa kovin minuun, että saan aina hänet kiinni jos jotain sattuu. Onkin aika ihmeellistä ettei tuolle rämäpäälle ole kolhuja paljon sattunut minun kanssani. Ikinä Amalia ei ole pudonnut sohvalta tai edes kaatunut suorilta jaloilta kolauttaen päätään. Olen aika kova vahtimaan häntä muiden touhujen keskellä ja aina haukkana paikalla kun hän esimerkiksi kiipeää johonkin.

Musiikkivideoiden tapitusta

Munamiehen pomppufiilis on uusin lemppari

Amalian harjoitellessa vauvana seisomista tukea vasten olin hänen takanaan niin pitkään, että seisominen oli hallittua eikä kaatumisriskiä enää ollut. Monen mielestä olen varmaan aivan liian ylihuolehtivainen, mutta en voi luonteelleni mitään. Lisäksi minua pelottaa kovasti se, että pään kova kolautus olisi riski epilepsiakohtaukselle vaikka en tiedäkään onko mitään oikeaa näyttöä tästä asiasta.

Olen minäkin tietysti töpöksinyt. Amalia on kerran tippunut meidän sängystämme ollessaan alle vuoden. Hän putosi pää edelle matolle, mutta säikähti enemmän tilannetta. Suurin huono äiti fiilis on tullut kuitenkin siitä kun Amalia putosi puoli-vuotiaana turvakaukalosta uimahallin pukuhuoneessa. En ajatellut, että hän oli kesän aikana kasvanut ja tarvitsi nyt vyöt liikkuesssaan jo enemmän kuin nelikuisena. Kannoin onneksi turvakaukaloa lähes lattianrajassa ja Amalia tipahti pukuhuoneessa olevalle liukuestematolle. Se oli aivan hirveää, vaikka kaikki äidit jotka tilanteen näkivät sanoivat ettei Amalia lyönyt päätään ja putosi kuitenkin pehmoisalle alustalle. Voitte kuvitella varmasti kuinka kauhea olo itselläni tapahtuneesta oli.

Amalia nukkui tänään levottomasti päiväunensa. Lopulta hän nukkui lähes puolitoista tuntia, mutta heräili tuona aikana neljä kertaa.

Johnnylla on kova flunssa ja hän joutui hoitamaan Amaliaa heti töiden jälkeen. Minulla oli varattuna aika kulmien pigmentoinnin vahvistukseen. Pigmentointi ei sattunut yhtään ja pidensimme kulmia vähän, mutta muita muutoksia kulmiin ei tehty. Kulmien vahvistus sisältyi siihen 300 euron hintaan, jonka maksoin ensimmäisellä kerralla. Nyt kulmat ovat jälleen todella tummat, mutta vaalenevat jälleen parantuessaan. Viimeksi parantuminen vei viikon, jonka aikana rasvasin kulmia Bebanthenilla kolmesti päivässä. Sama hoito tälläkin kertaa. Olen erittäin tyytyväinen päätökseeni pigmentoida kulmat ja voin suositella tätä toimenpidettä jokaiselle. Kesä on kovaa vauhtia tulossa, joten täytyy alkaa harkitsemaan ripsipidennyksiä niin on kesällä fiininä koko ajan.

Ehdin juuri ja juuri Amalian ja Johnnyn mukaan Korvalääkärin vastaanotolle. Lääkäri aloitti kuuntelemalla Amalain keuhkot, joista kuului siistit äänet. Vasen korva oli kunnossa ja oikeakin paranemassa. Lääkäri imi oikeasta korvasta eritettä, joka oli hieman kokkareista mikä on hyvä merkki. Tärykalvo näytti hyvältä, joten antibioottia hän ei suositellut. Oftan Akvakol silmätippoja pitää tiputella viikonlopun ajan korvaan. Tämä lääkäri oli kovasti antibiootteja vastaan, mutta minkäs me sille voidaan, että niitä on ollut pakko Amalialle määrätä hänen vointinsa kannalta. Tiedän varsin hyvin, että tyttäreni on syönyt liian monta anbioottikuuria, mutta mieluummin niin kuin että hän joutuisi kärsiä kivusta koko ajan. Toivotaan nyt vain, että korva ei enää vuotaisi ja kuivuisi kokonaan.

Illalla pistimme Johnnyn kanssa kisastudion olohuoneen lattialle ja kannustimme Suomen jääkiekossa voittoon. Minun kannustukseni kuitenkin päättyi jo kymmeneltä, sillä Amalia vaati päästä nukkumaan viereeni. Amalia ei herännyt vieressäni kertaakaan niinkuin ei yleensä enää herääkään. Aamulla nukuimme jopa yli puoleen kahdeksaan.

Aamupalan jälkeen Johnny otti Amalian hoitaakseen ja minä aloin laittamaan itseäni. Minä olin varannut itselleni lauantai aamuksi kampaaja-ajan tyvenvärjäykseen.

Tuntuu, että itselläni on menoa koko ajan johonkin suuntaan ja tulee ihan huono omatunto kun olen poissa niin usein. Nyt vaan on kasaantunut paljon kaikkea. On ollut häämekon ostoa, Kaija Koon keikkaa, kulmien pigmentointia ja nyt vielä kampaaja. Lisäksi on harmillista, että Johnny joutui hoitamaan Amaliaa kun hän on itse kipeä. 

Sain varattua kampaajalla ollessani ennen häitä ajan hiustenvärjäykseen, pidennysten laittoon, hääkampauksen koekampaukseen, koemeikkiin sekä varsinaiseen häämeikkiin 27.7.2013, jolloin suuri päivä koittaa. Koekampaus ja koemeikki tehdään samana päivänä, joten voin kotona sovitella tulevien kaasojeni kanssa häämekkoa ja toivottavasti ihastella itseäni peilistä. Lisäksi varasin myös Johnnylle parturiajan ja Johnnya hymyilytti tekoni. Johnnylla on aina ihana veikeä pikkupojan hymy kun olen suunnitellut ja tehnyt jonkun häntä koskevan asian häiden suhteen. Taitaa tuleva sulhokin olla häistä innoissaan.

Amalia meni melkein heti kotiin tultuani päiväunille. Johnny sanoi Amalian olevan todella vahdittava. Johnny oli yrittänyt katsella Amalian leikkiessä televisiota, mutta Amalia sammutti tahallaan digiboxia edestakaisin. Kun Johnny jätti tv:n katselun ei Amaliakaan koskenut digiboxiin. Jälleen Johnnyn yrittäessä vilkuilla televisiota alkoi Amalia sammutella sitä. Aika fiksu tyttö, sanon minä. 

Iltapäivällä Johnny osallistui pihamme talkoisiin haravoimalla ahkerasti. Me leikimme Amalian kanssa hiekkalaatikolla ja turisimme naapurin tädin kanssa. Amalia alkoi heti naapurin nähtyään ensin vaivihkaa katsella hänen kaulassaan roikkuvia avaimia, mutta kiusaus näytti olevan kovin suuri ja lopulta hänen oli pakko kurkata naapurin tädin paidan sisään. Amalia on aina tarkistamassa kaikkien naispuolisten ihmisten rintavarustuksen. Ei kovin soveliasta, mutta Amaliahan ei siitä piittaa.

Ukko laitettu hommiin

Amalia katselee isin touhuja

Tutti putosi suusta

Ai vähän kulmat kurtussa..

Äkkiä tutti takaisin suukkiin

Molemmat lapset rattaissa sulassa sovussa

Eiköhän Amalian pitänyt lopulta alkaa kiusaamaan Nuuskua

Johnnyn käytyä suihkussa lähdimme ajelemaan kaupunkiin, sillä menimme Johnnyn vanhempien kanssa syömään Amarilloon. Johnnyn äiti tarjosi kaikille ruuat jo näin etukäteen äitienpäivän kunniaksi. Amalia sai ensimmäisen kerran elämässään ravintola ruokaa. Hänen annoksessa oli lihapullia, ranskalaisia ilman suolaa, kurkkua, tomaattia, salaatinlehti, porkkanaa ja lisäksi ketsuppia sekä bernaisdippi. Pilkoin ruokia pienemmäksi, mutta ranskalaiset Amalia osasi syödä hienosti kokonaisina. Hän osasi dipata ranskalaisia ketsuppiin vaikka ei ole ennen ranskalaisia syönyt. Amalia jaksoi käyttäytyä koko ruokailun ajan kiltisti ja lopuksi söimme jälkiruokani yhdessä. Minä sain suklaakakun ja Amalia sai päältä jäätelön. 

Päästyämme kotiin lähdimme Nuuskun kanssa iltalenkille ja tapasimme ystäväpariskuntamme lenkillä. Nyt Amalia nukkuu ja taidan alkaa seuraamaan jääkiekkoa.

Hyvää lauantai-illan jatkoa!

Kommentit

Itse suosittelen myös tuota ruokalistan tekemistä. Kun olin ypph, meillä oli käytössä päiväkodin listasta oma sovellettu versio. Helpotti huomattavasti kaupassa käyntiäkin. Nyt kun äitiysloma loppu niin aloitan taas, tässä välissä vähän pääsi lipsumaan :/ Päivän toinen ruoka on usein tarjousten perusteella päätetty. Ja kaikki vessapaperit, pesuaineet, riisit ym ym ostan aina tarjouksesta. Vaippoja saa edullisesti säästöpörssistä.

Toivottavasti pöpöt jättäisivät pian ihanan Amalian rauhaan 🙂

P.s sun kulmat näytti livenäkin tosi hyvältä, kai se on alettava säästämään 🙂

Joo tottakai sinne pakastimeen kannattaa vilkaista ennen kauppaan menoa 😉

Alunperin aloitin listan hoitolapsien takia, jotta olisi monipuolista ja vanhemmat tietävät mitä ovat päivällä syöneet 🙂 Totesin helpottavan kun edes toinen ruoka on valmiiksi päätetty. Se että tuleeko siitä säästöä on ihan tuurista kiinni löytyykö niitä tuotteita sitten tarjouksesta…

Meillä ruokalistaa harrastetaan välillä, mutta se ei ole aina kovin toimiva. Silloin tulee ostettua kaikki kaupasta, kun taas olisi kannattavampaa kurkata pakastimeen ja kaappeihin ja katsoa, mitä meillä jo on. Usein parhaimmat ruoat syntyy ns. jämistä.
Tietenkin pakastin voi näyttää tyhjää, jos ei osta koskaan varmuuden vuoksi ruokaa pakkaseen…

Meillä siis taloudellisempaa on ostaa alennuksesta ja katsoa sitten vasta mitä tehdään. Tietenkin jotkut ruoat vaatii sen, että ostetaan jotain mikä ei ole punaisena (-30%).

Amalia on kyllä ihanan persoonallinen muksu :’) Ihana lukee näitä tekstejä kun kirjottelet aina niin positiivisesti ja vaikka negatiivista teksitä kirjotat, niin jotenkin sisällytät sinne jonkin asian hauskasti ja silloin naurattaa 😀 Teillä on myös ihana koti, mitä nyt oon kattellu ja Amalia vallottaa varmasti kaikkien sydämet, se hymy on jotain niin suloista :’)

Asiasta kolmanteen. Milloin saat tietää sen blogikilpailun tulokset? itse kävin äänestämässä, ja yllätykseksei minulle tuli perjantaina paketti, jossa oli kosmetiikkatuotteita aika paljon o; paperissa luki että olin voittanut äänestäjien kesken arvotun paketin. (en sitten tiedä kuinka monta niitä arvottiin, en tiennyt että oli edes olemassa mitään arvontaa :D)

Mutta aurinkoista kesän odotusta ja tsemppiä Amalian korvatulehdusten ja muiden pöpöjen kanssa! 🙂

Voi kiitos<3
Blogikilpailu ratkeaa tässä kuussa.
Onnea arvonnan voitosta:) En huomannut edes itse hehkuttaa teille lukijoille, että kosmetiikkapaketti arvotaan äänestäjien kesken:(

Aurinkoista kesän odotusta myös sinulle ja kiitos tsempeistä niitä tarvitaan!

Olen jääynyt aivan koukkuun blogiisi! Olet jotenkin samankaltainen ihminen ajatuksiltasi kuin minä! 🙂 (lukemien juttujen perusteella)

Itse elelen avomieheni ja pienen koiramme kanssa ja seuraavana askeleena/haaveena meillä olisi lapsi. Arkenne vaikuttaa juuri sellaiselta millaisena itse näen meidän arkemme, ja jo nytkin arkemme on paljon samanoloista! 🙂 Joku päivä mekin vielä toivottavasti ulkoilemme koiramme ja oman lapsemme kanssa! 😉

Ihanaa kun jaksat niin usein ja paljon kirjoitella. Ja tuo Amalia on kyllä oikein sydäntensulattaja! Niin suloinen pieni tyttö! 🙂

Ihanaa, sinun on varmasti kiva seurata blogia jos huomaat samoja piirteitä omassa elämässäsi:) Etköhän sinäkin joku päivä ulkoile perheesi kanssa lapsen kera<3 Meillä Amalian syntymä teki perheestämme kokonaisen enkä onnellisempi voisi olla:)Amalia on tosiaan aikamoinen sydäntensulattaja<3

Lidliä minäkin suosittelen 🙂 Sieltä kyllä saa halvemmalla mitä prismasta tai cittarista. Ja kyttään kyllä paljon tarjouksia, esim cittarissa on usein hyviä tarjouksia, niin niitä juoksen hakemassa. Usein käydään lidlistä ostamassa viikon ruuat (menee n. 80€, toki maito varastoa pitää jossain vaiheessa täyttää) ja sit vaipat, shampoot, paperit jne ostetaan usein tarjouksesta ja jos on hyvä tarjous, niin hamstrataan kun ei ne mene vanhaksi 😀

Ruokalistan tekemistä mun pitäisi opetella, tuntuu että aina tehdään niitä samoja ruokia. :/

Sama homma, täällä myös suositaan S-kauppoja juurikin bonusten takia:)

Lild on toisaalta halvempi, mutta Prismasta saa S-etua. Cittarissa on plussa, mutta meille sieltä ei tule takaisin juuri mitään 🙁 Cittarissa on usein mm. kala halpaa, samoin hedelmät (1e/kg). Jotkut kampanjat on myös siellä kannattavia.

Meidän perhe suosii kuitenkin Prismaa, juurikin sen takia, että sieltä saa S-etua. Usein jouluruoat ja lahjat saa ostettua täysin S-eduilla kertyneillä rahoilla. Tankataankin siis ABC ym asemilla. Tosin, jos niissä bensa on kovin kallista, niin suosittelen jättämään välistä, mutta täällä se on ainakin suunnilleen halvin.

..Ja tuossa hamstraamisessa on järkeä. Meilläkin mm. shampoita ostetaan enemmän, jos on tarjous 3 kahden hinnalla tms. Myös riisiä ja pidempään säilyviä tuotteita kannattaa ostaa, jos saa yhtään halvemmalla.

Hyviä vinkkejä:) Täytyy alkaa itsekin hamstraamaan juuri tuollaiset tarjoustuotteet, jotka eivät vanhene!

Olipas kiva vinkki nuo lehtipihvit edellisellä kommentoijalla. 🙂 Ihan harmittaa, etten tänään ostanut useampaa pakettia tarjousjauhelihaa.

Minä teen aina etukäteen viikon-parin ruokalistan ja ostelen sopivia tarjoustuotteita jos sattuu vastaan tulemaan. Monia ruokia voi kätevästi tehdä parin päivän satsin kerralla – edullisempaa ja mun mielestä kätevää kun ei tarvi joka päivä kokata vaikka ruuanlaitosta paljon pidänkin.

Yleisesti ottaen tehdään kerran viikossa isompi kauppareissu ja viikolla täydennetään maito- ja hedelmäosastoa. Herkut (ja myös esim. jogurtit) laitan jemmaan tai nimeän jokaiselle oman osuutensa, jonka saa syödä siinä tahdissa kuin itse haluaa – muutoin käy niin, että toinen lapsista syö kaiken lähes heti.

Isommalla kauppareissulla käydään yleensä ensin Lidl:ssä ja sitten täydennetään puuttuvat tuotteet toisessa kaupassa. Arkena aika perusruokaa, la-su sitten jotain vähän ’hienompaa’.

Meillä siis 2 aikuista ja 2 teini-ikäistä.

Tosi kiva blogi sinulla! Amalia on herttainen, ja ihanasti tulee toimeen Nuuskun kanssa. 🙂

Olenkin jo jonkin aikaa tehnyt isompia annoksia tiettyjä ruokia niin niistä riittää usein ainakin kahdeksi päiväksi. Makaronilaatikko on ihanaa pannulla paistettuna, täytyy alkaa muitakin ruokia pannulla lämmitellä eikä aina mikrossa, hyvä vinkki:)

Tähän pakko vielä lisätä tuo, että kannattaa tehdä ruokia isompia määriä, vaikka syöjiä olisikin vain 3! Meillä mies ottaa usein noita ”jämä” ruokia töihin evääksi, niin ei tarvitse sille erikseen mitään eineksiä ostaa, saati tehdä erikseen ruokaa. Lisäksi, jos ruokaa jää, niin siitä usein minä ja tyttö syödään yksi ruoka päivällä tai illalla.
Makaronilaatikko on aivan järkyttävän hyvää pannulla paistettuna, samoin moni muu ruoka. Jos vain mahdollista, välttälää mikrossa lämmittämissä. Ruoat maistuu aivan erilaisilta uunin tai pannun kautta. (Meillä ei mikroa ole ollenkaan, eikä kyllä ole ikävä ollut. Tulee vähemmän syötyä eineksiä, hampurilaisia ym pika ruokaa).

Kiitoksia:) Amalia ja Nuusku tulevat toimeen, mutta joskus Amalia kiusaa Nuuskua kovasti ja se suututtaa Nuuskua:(
Täytyy kokeilla tota Littliä, sieltä saa varmasti monet tuotteet edullisemmin:)

Eipä tuo reilu 120e viikon ruokiin ihan järin pahalta kuulosta. Meillä on hieman isommat menot viikon ruokiin (perheessä minä, mies ja 8kk ikäinen tyttö). Tietenkin laskussa saattaa olla liivinsuojia ja vaippoja jne, sellaista mitä ruoaksi ei lasketa.

Paras säästö meillä on ollut se, että ollaan ostettu esim. jauhelihaa pakkaseen, jos on ollut alennuksessa. Nopeasti siitä tekee sitten mm. makaronilaatikko tai muuta sellaista. Myös kermoja ja pidemmällä päiväyksellä olevia tuotteita ollaan ostettu joskus, kun on ollut alennuksessa tai poistossa. Meillä ainakin usein jotkut tuotteet menee pois myynnistä ja ovat siksi halvemmalla…

Vinkkinä annan myös maailman parhaat (lehtipihvit) jauhelihapihvit. Eli jauhelihaa kelmun väliin ja litistetään pihviksi. Muodolla ei ole väliä, mutta tietenkin pyöreä on nätimpi. Liha kelmuineen pakkaseen ja sitten, kun tarvitsee ne, niin jäisenä pannulle.

Näin ollaan myös siis alennettuja jauhelihoja pakastettu. Ja mieskin on tykännyt, vaikutti kuulemma alkuun lehtipihviltä. Itse ostan paistia, mutta possukin varmasti toimii!

Jos tarkemman ohjeen haluaa netistä, niin löytyy muistaakseni Anitan jauhelihapihvi- ohjeella. On karppi ohje 🙂

Pitäisi opetella tosiaan pakastamaan ruokaa, sillä säästäisi paljon. Taidan kokeilla tätä lehtipiffi ohjetta:)

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.