Yleinen
24.9.2013

Kirosana

Kirosana

Maanantai aamu alkoi pepun pesulla, jonka jälkeen laskin Amalian omaan huoneeseensa alastomana siksi aikaa, että sain pestyä omat käteni. Palatessani takaisin Amalian luokse hän seisoi kujeileva ilme kasvoillaan pissalammikossa. Ei auttanut muu kuin mennä uudestaan pesulle, jonka jälkeen vaipoitin ja puin Amalian samantien. Käskin Amaliaa olla menemättä pissalammikkoon ja tämä oli virhe. Selkäni käännettyäni paperin ottamista varten seisoi neiti sukkahousut jalassa keskellä pissalammikkoa. Tämä sai minut hermostumaan ja jupisin itsekseni, että olisi pitänyt pestä se kusi heti. Amalia katsoi silmät pyöreinä ja alkoi hokea KUTI KUTI, jolla siis tarkoitti sanaa kusi. Vaikka en kovin paljoa kiroile niin on aika siistiä ne vähäisetkin kirosanat sanavarastosta, sillä Amalia on kuin papukaija ja matkii lähes kaikki kahden tavun sanat perässä.
Onko Teillä lukijoilla sattunut kömmähdyksiä kirosanojen kanssa?

Olin päättänyt edellisenä iltana, että päivätutti jää pois käytöstä heti maanantaina lukuunottamatta päiväunille menoa. Yöunille Amalia saa toki myös tutin, unitutista vieroittaminen tapahtuu ehkä viikonloppuna, mutta tästä asiasta en ole vielä ihan varma. Kun päätän jotain tämän kaltaista niin päätös myös pysyy ja hyvin on mennytkin. Selvisimme hienosti kauppareissusta ilman tuttia, jota Amalia on tottunut kärryissä istuessa lutkuttamaan koko ostosten ajan. Tuttia meillä kaivattiin vain yhden kerran eilen tai oikeastaan minä olisin kaivannut, jotta olisin saanut hiljennettyä Amalian soittamani puhelun aikana.

Selitin Amalialle päivätutin pois ottamisen, sillä että hän on nyt niin iso tyttö ettei tuttia tarvitse päivisin enää syödä. Tutista ei kuitenkaan parane puhua, sillä jos tutin mainitsee alkaa Amalia sitä etsiä. Tutti on hänelle tärkeä ja sen huomaa unille mentäessä. Silloin Amalia pyytää tuttia ja voi miten onnelliseksi tutin näkeminen hänet saakaan.

Maanantai iltapäiväksi saimme vieraita, sillä Amalian tyttökaveri tuli äitinsä kanssa kylään. Amalia oli villillä tuulella ja näytti temppuja mitä ei juurikaan koskaan tee. Amalia nousi seisomaan korituoliinsa, kapusi sohvan reunalle pelleilemään ja oli muutenkin riiviömäinen. Ilkeä hän ei kuitenkaan ollut ja tästä olin hyvilläni. Amalia on toisinaan ystävilleen arvaamaton ja hänen kanssaan saan olla valppaana. Amalia tukistaa ystäviään eikä tämä ole tietenkään mukavaa. Kuitenkin eräs äiti lohdutti sen olevan ohimenevää ja lisäksi hän sanoi, että parempi tukkapölly kuin pureminen. Onneksi Amalia ei ole hokannut puremista, tönimistä tai muita ilkeyksiä. Usein Amalian käyttäytyessä huonosti eli tukistaessa ystäviään on hänellä itsellään joku särky päällä. Tietysti huonosti käyttäydytään toisinaan muutenkin, mutta useimmiten olen yhdistänyt piruilun esimerkiksi hammassärkyyn. Toisaalta Amalia osaa kohdella ystäviään myös kauniisti. Amalia rakastaa halia ja silittää kavereitaan ja muita läheisiään.

Nuusku odottaa vieraita

Nuusku odottaa vieraita

Amalia makoilee lattialla

Amalia makoilee lattialla

IMG_3112

Pitkä on tytöllä takatukka

Pitkä on tytöllä takatukka

Etutukka ei niinkään

Etutukka ei niinkään

IMG_3118

Tuuletin lähdössä varastoon

Tuuletin lähdössä varastoon

Mä vähän tässä säätelen

Mä vähän tässä säätelen

Amalia on nykyisin melkoisen tyytyväinen tapaus. Välillä saan istua rauhassa sohvalla katsellen hänen leikkejään ja tätähän olen odottanut. Amalia on viimein oppinut leikkimään itsekseen ja leikeissä alkaa olla järkeä. Amalia hoitaa vauvoja, liu-uttaa autoja parkkihallista alas, kokkaa ruokaa pikkukeittiöllä ja katselee kirjoja.

Amalia jaksoi kuunnella pikku vauvana kun luin hänellä kirjoja, mutta tämä keskittyminen herpaantui hänen kasvaessaan. Edelleenkään en ehdi kirjasta lukea yhtä riviä enempää vaan kuvien katselu on paljon hauskempaa. Amalia rakastaa kirjoja, joiden avulla hän oppii uusia sanoja. Amalia osoittelee sormellaan kirjassa olevaa kuvaa ja minun on kerrottava mikä kuva on. Tämän jälkeen Amalia toistaa sanan perässä ja melko pian hän jo oppii itse näyttämään joitain kuvia samalla kertoen mikä kuva on.

Nuusku on voinut hyvin ja pian kohtauksesta on kulunut kaksi viikkoa, joten voimme käydä kontroloimassa veriarvot. Samalla Nuusku pääsee hammaskivenpoistoon. Ystäväni kertoi veljen koiransa saavan aika ajoin samanlaisia kohtauksia kuin Nuusku ja tällä koiralla on epilepsia, joten veikkaan eläinlääkärin olleen oikeassa Nuuskun diagnoosin kanssa. En ole ottanut selvää vakuutusyhtiöstä korvaisivatko he Nuuskun pään magneettikuvausta, sillä mietittyäni asiaa luulen etten halua häntä tutkimukseen viedä, ainakaan vielä tässä vaiheessa.

Amalialla ja Nuuskulla oli pahasti sukset ristissä jokin aika sitten, mutta nyt he alkavat taas olla ystäviä. Eilen Nuusku jopa lipaisi kielellään Amalian kasvoja ja tätä ei meidän perheessä olla montaa kertaa nähty. Amalia muistaa usein aamuisin antaa Nuuskulle nannatikun, joka on koiran hammastikku. Amalia tykkää paijata Nuuskua ja tekeekin sen nykyisin nätisti, mutta toisinaan piru päällä ollessaan hän repii Nuusku parkaa turkista ja hännästä. Lisäksi Amaliasta on hirmu hauskaa ottaa Nuuskun tassu käsiensä väliin ja pitää tassusta kiinni. Nuusku aina jähmettyy ja katselee avuttomana tässä vaiheessa minuun päin ja käyn aina pikaisesti irroittamassa Amalian kädet Nuuskun tassusta irti.

Maanantai iltana sateen lakattua ulkoilimme ja Johnnyn tullessa töistä kotiin seitsemältä teimme iltalenkin Nuuskun kanssa koko perhe yhdessä. Amalia kävi nukkumaan kahdeksan pintaan ja kahdelta yöllä vaati päästä väliimme nukkumaan. Jostain syystä Amaliaa ei väsyttänyt ollenkaan vaan hän päätti kikattaa ja peuhata välissämme 3,5 tunnin ajan. Johnny siirtyi sohvalle nukkumaan katseltuaan rakkaan lapsemme yöllistä menoa lähes koko 3,5 tunnin ajan. Yritin ehdottaa Johnnylle sohvalle siirtymistä jo aikaisemmin, mutta Johnny ei jaksanut nousta. Aamulla me tytöt nukuimme pitkään, mutta isi joutui tietysti nousta töihin.

Olimme aamupala pöydässä kymmenen jälkeen kun ovikello soi ja Johnnyn serkku tuli meille kylään. Oli mukavaa vaihtaa kuulumisia vaikka pääsenkin Johnnyn serkun käsittelyyn lauantaina kun olen varannut häneltä kampaaja-ajan.

Yöllisen valvomisen ja aamuisen pitkään nukkumisen myötä päivärytmit menivät aivan sekaisin. Yritin Amaliaa päiväunille yhdeltä, koska tyttö itse niin vaati, mutta lopulta uni tuli vasta puoli kahden jälkeen.

Kovin olisi Amaliaa nukuttanut ja jouduinkin herättämään hänet pikkuista vaille kolme, jotta ennätimme muskariin. Syksyn taudit olivat tavoittaneet muskariväen, sillä laulamassa ja soittamassa oli vain viisi lasta ja aikuista.

Kotona heitin nugetit ja ranskalaiset uuniin ja ne saivat kelvata tämän perheen päivälliseksi. Isi tuli töistä kotiin kuuden aikaan ja syötyään lähdimme iltalenkille.

Perusäidin vaatteet. Banaanit paidanhelmassa

Perusäidin vaatteet. Banaanit paidanhelmassa

IMG_3131 Ja ketsupit lärvissä

Lenkille lähdössä melko totisella ilmeellä

Lenkille lähdössä melko totisella ilmeellä

Amalia esittelee hanskojaan

Amalia esittelee hanskojaan

Amalia taluttaa Nuuskua

Amalia taluttaa Nuuskua

Äiti on vähän toppautunut

Äiti on vähän toppautunut

Tuttia tarvittais kun hermo paloi

Tuttia tarvittais kun hermo paloi

IMG_3151

Näin ne mielialat vaihtelee

Näin ne mielialat vaihtelee

Otinpas hanskat pois

Otinpas hanskat pois

Nuusku pissulla

Nuusku pissulla

Isi naurattaa Ampsua

Isi naurattaa Ampsua

IMG_3160

Nyt Amalia nukkuu ja Johnny on sytyttänyt käskystä kynttilöitä pitkin asuntoa ja ei tämä ei tarkoita romattista iltaa vaan Johnny pelaa ja itse ajattelin syventyä lukemaan uusinta Kaksplussaa.

Rattoisaa illanjatkoa lukijat! <3

Avainsanat

Kommentit

kuinka pitkä sä johanna olet? 🙂

Hehe, miten niin? 😉
Mä olen hirmuisen pitkä, 158cm 😉

Kesällä käytiin mökillä ja tyttö oli täydessä sadevarustuksessa, kun saappaat jalassa kompastui kynnykseen. Hän nousi ylös ja sanoi:”Ai saatama!” ja jatkoi matkaa. Me naurettiin ihan vedet silmissä 🙂

Hahaa, mä nauran täällä myös! 😉

Kesällä istuin sillon alle 2-vuotiaan siskon tytön kanssa autossa, ku mummo kävi kaupassa. Vähän aikaa ku istuttiin, ni kuulu takapenkiltä ”minne helvettiin se mummo jäi” Oli siinä naurussa pidättelyä.. 😀

Ei helskutti mikä möläytys 😉

=) Hauskasti taas olet kirjoittanut kuulumisia. Kuti on ollut meilläkin joskus lapsen suussa. Ja noin kolmevuotiaana takapenkiltä kuului hartaasti: voi paska! Isänsä ajoi ohi etsimämme risteyksen 🙂 tuo ei kuulu mun sanavarastooni. Lapsi siis tajusi isänsä mielialan 😀
Ihanat rattaat Amalialla <3

Voi kiitos kovasti! 🙂
On nuo lapset sellaisia, että 😉

Onko sulla esim instagrammia tai muuta sosiaalisia medioita. Jos sulla on joku älypuhelin niin kannattaa ehottomasti ladata instagram 🙂 olisi mukava seurata sitä kautta :))

Facebook sivut löytyy, käyhän tykkäämässä. 🙂
https://www.facebook.com/AmalianHarvinainenSairaus

Ei mulla ole älypuhelinta, mä en oikeastaan tajua noista Instagrammeista yhtään mitään, mutta ehkä mun pitäisi harjoitella. Kaksplussan kisan aikana tein Twitter tilin, mutta en ole sitä kisan jälkeen käyttänyt. Täytyy ehkä kunnostautua tässä asiasta 🙂

Ihana postaus taas! <3

Voi kiitos Lotta! <3

Esikoisen kanssa oltiin lähössä seurakunnan p-kerhon kanssa saarikkoon. Silloinen mieheni vei meidät bussiin, mutta kotoa lähdön kanssa minulla vähän kesti ja mies kirosi autossa. Noh bussiin päästyämme tyttö (2v) katsoi ikkunasta ulos ja sanoi ”voi helvetti, voi helvetin helvetti” Ystävä repesi vieressä nauramaan, muuta itseäni hävetti sillä hetkellä niiiiin paljon että oisin ollut valmis maksaa mitä vaan kun olisin voinut kadota siitä…
Ja Alzu 2v myös tuli eräänä päivänä luokseni ”patka haitee” ja osoitti housujaan (ja tämä tietenkin opittu isältä eikä minulta 😉 ) Onneksi nämä jääneet näihin yhtiin kertoihin 🙂

Voi ei ja vielä seurakunnan retkellä, hih 😉
Mahtavia letkautuksia lapsiltasi! 🙂

Olemme viihtyneet jo pidempään blogisi puolella mut nyt vasta kommentoin 🙂 miten mulla on menny kokonaan ohitte että Amalialla on jo korvikset?minkä ikäisenä neiti sai ja hyvinkö on parantuneet? meillä vanhimmalla tytöllä vasta ja nekään ei tunnu tulevan kuntoon joten saa pienempi ootella pitkän tovin vuoroaan. Musta sulla on ihana tyyli kirjoittaa blogia ja olin todella onnellinen kun pääsit kaksplussan bloggaajaksi – kisan aikan löysinkin vasta tieni lukemaan teidän elämästä 🙂

Mukavaa Eeva kun viimein kommentoit! 🙂
Amalialla on ollut korvikset vasta kaksi ja puoli viikkoa eli melkoisen tuoreet ovat. Juuri yhtenä yönä Amalia oli ronkkinut toista korvaansa ja saanut reiän ympäryksen huutavan punaiseksi, joten ruiskuttelin siihen sitten puhdistusainetta melko ronskilla kädellä. Nyt näyttää ärtyvyys kaikonneen onneksi. Voi kurjuus jos tyttäresi reiät eivät meinaa tulla kuntoon 🙁
Ja kiitos kovasti, musta oli ihan huippua kun pärjäsin blogikisassa ja pääsin Kaksplussalle bloggaamaan. En ois ikinä uskonut 🙂

Meillä tytölle laitettu korvikset 6kk iässä. Paranivat muutamassa viikossa, ihan perusputsauksilla..
Pienempänä kun laittaa ei lapsi itse vielä niitä tajua eikä siis myöskään rävellä ja vie likaa lävistyksiin.

Jep, samaa mieltä 🙂

kyllä jokaisella pääsee niitä sammakoita suusta, ite kerran erehyin pojan (2v.) kuullen sanomaan vi*tu niin tämä hoki perässä ”tittu, tittu…”

Voi ei, noi lapset on kyllä sellasia matkijoita 😉

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.