Yleinen
28.8.2014

Kiireiset tytöt

Kiireiset tytöt

Kuten otsikko jo kertookin niin meillä on ollut vauhdikas viikko. Oma väsymys johtui todella lenssusta, sillä nyt virtaa riittää taas tuttuun tapaan. Jos masussa kasvava vauva ei ilmoittelisi itsestään potkujen ja muiden liikkeiden avulla niin en todella muistaisi varmasti olevani edes raskaana. Olo on mitä mainioin ja rakas aviomieheni totesikin toissapäivänä suukon yhteydessä, että vaimo on ollut jo pitkään hyvällä tuulella. Tämä kertonee varmasti myös sen ettei näin ole ollut ihan koko ajan. Kerroin aikaisemmin etten ole juurikaan kärsinyt raskauden aikana mielialanvaihteluista, mutta sainhan minäkin ne riesaksi ainakin hetkeksi aikaa. Pinna oli tiukalla kuin vieteri ja tästä saimme kärsiä koko perhe. Onneksi nyt kaikki on taas hyvin ja elämä hymyilee jälleen.

Me olemme viettäneet aikaa kerhossa ja avoimessa päiväkodissa. Muutamilla leikkitreffeilläkin olemme olleet niin vanhojen kuin uusienkin ystävien luona. Tänään vietimme aikaa siskoni perheen luona ja iltapäivällä olimme muskarissa. Johnnyn oli tarkoitus tulla kotiin jo viiden jälkeen, mutta kotiin lähtiessä mies unohti avaimet työpaikalleen ja autohan ei ilman avaimia liiku. Ei auttanut kuin odotella lomalla olevaa työkaveria oven avaajaksi. Johnny kotiutui sitten viiden sijaan puoli seitsemältä. Ilta perheen kanssa jäi lyhyeksi, sillä Johnnyn kotiuduttua minä painuin Nuuskun kanssa iltalenkille ja tämän jälkeen aloitimme iltatoimet Amalian kanssa. Onneksi isi ja tytär ehtivät edes hetken aikaa leikkiä ja peuhata keskenään.

Leikit menossa

Leikit menossa

Aika söpöä

Aika söpöä

Päätin ripustaa pyykit ennen Amalian nukkumaanmenoa, mutta huomasinkin pesukoneen sammuneen kesken ohjelman. Pesukoneen rumpu oli aivan kuuma ja pyykit kuumina ja märkinä rummun sisällä. Pesukoneeseen oli tullut jotain vikaa ja nyt kiittelenkin itseäni, koska olin puhunut Johnnyn ympäri ottaessamme monen mielestä tuiki turhan vakuutuksen pesukoneellemme. Kolme vuotta vanhalla pesukoneellamme on vakuutuksen myötä yleisen kahden vuoden takuun sijaan viiden vuoden takuu, joten koneemme tullaan joko korjaamaan tai sitten saamme tilalle uuden samanlaisen tai vastaavan. Aika huippua etten sanois.

Raskausviikkoja on nyt kasassa 24+5 ja vauva tuntuu kasvavan hurjaa vauhtia. Liikkeet vahvistuvat ja muutaman kerran olen tuntenut kun vauva kääntyy vatsassa. Eilen tunsin ensimmäistä kertaa kädelläni pienen pepun. Vauva on edelleen kova liikkumaan, aivan kuin siskonsakin oli ja tämä on ihanaa. Olen todella niitä ihmisiä, jotka rakastavat olla raskaana.

Amalia puhuu usein pikkuveljestään ja lähes aina kauniiseen sävyyn, muutaman kerran hän on alkanut kuitenkin suutuspäissään hokea: vauva on tyhmä, vauva on tyhmä..

Tiistai-iltana olimme koko perhe lenkillä ja eräs tuttu pysäytti auton kyselläkseen raskauskuulumisia. Täti kyseli tiedämmekö vauvan sukupuolta ja Amalia luuli, että tädille on itselleen tulossa pikkuveli, vaikka täti kyselikin Amalialta, että onko kivaa kun Amalia saa pikkuveljen. Amalia tokaisi tädille innokkaasti: mullekin tulee pikkuveli.

Amalia odottaa jo kovasti talvea ja lunta ja yhdistää nämä saman tien pikkuveljen syntymään. Aika pitkään Amalia kyseli monet kerrat päivässä: tuleeko jo lunta? Onneksi tämä on jäänyt nyt vähemmälle. Ei ehkä ollut hyvä idea sanoa, että pikkuveli syntyy sitten kun tulee lunta.

Ensi tiistaina menemme Johnnyn kanssa Helsinkiin Felicitas-klinikalle 4D-ultraäänitutkimukseen. En malttaisi odottaa tutkimusta, niin innoissani olen. Samalla viikolla on neuvolassa ensimmäinen lääkärineuvola.

Tuntuu ihanalta saada jouluvauva, sillä rakastan joulunaikaa. Laskettuaika on 13.12 ja toivotaan todella, että vauva syntyisi suunnilleen ajallaan eikä antaisi odotuttaa itseään ainakaan joulun yli. Tuntuu hirmu onnekkaalta saada perheeseen toinen lapsi ja olen niin kiitollinen siitä. En murehdi lainkaan sitä etteikö kaikki sujuisi hyvin vaan uskon vakaasti ja rohkeasti, että kaikki menee hyvin.

Yhtenä yönä heräsin yhtäkkiä kesken unien ja se oli siinä poikavauvamme nimi. Kerroin nimestä seuraavana päivänä Johnnylle ja tuleva isä rakastui siihen heti. Meistä molemmista on tuntunut vaikealta keksiä pojalle nimeä, vaikka olemmekin kirjanneet ylös nimiehdotuksia jopa yksitoista. Mikään näistä nimistä ei kuitenkaan ole täysin iskenyt, mutta nyt tämä yöllinen mieleen tullut nimi tuntuu molemmista oikein hyvältä nimeltä. Saa nähdä muuttuuko mielemme ja tullaanko vielä saamaan lisää yöllisiä nimivälähdyksiä.

Tänä aamuna tapahtui jotain mitä en odottanut tapahtuvan vielä hetkeen. Amalia sattui istumaan potalla peilin edessä ja koski kasvoissa olevaa tuliluomeaan ja kysyi: äiti mitä punaista minulla on tässä? Kerroin Amalialle, että hänellä on kasvoissa syntymämerkki, sellainen tuliluomi ja jatkoin vielä sanomalla, että se on todella hieno. Amalia katseli itseään peilistä leveästi hymyillen ja sanoi ihastellen: vau <3

Meille on kerrottu lapsen näkevän oman tuliluomensa vasta 4-5-vuotiaana, mutta Amalia sattui näkemään sen jo nyt 2,5-vuotiaana. Kysyin Amalialta illalla isin tullessa kotiin, että muistaako hän mitä hän näki kasvoissaan peilin kautta ja Amalia vastasi heti ylpeänä hymyillen, että tuliluomen.

Me olemme Amalian sairauden kanssa hyvin avoimia ja kerromme tuliluomesta ihmisten kysyessä. Amalia on tietysti aina kuulemassa ja hän itse puhuu ja ymmärtää puhetta todella hyvin. Ehkä tällä on myös tekemistä sen kanssa, että lapsi huomasi tuliluomensa näin varhain.

Amalia suhtautui tuliluomeensa hienosti ja ihana tyttö hän onkin luomen kanssa taikka ilman <3

Tytöt leivonta hommissa viikonloppuaamuna. Annoimme isin nukkua pidempään ja yllätimme hänet kahvilla ja marjapiirakalla

Tytöt leivonta hommissa viikonloppuaamuna. Annoimme isin nukkua pidempään ja yllätimme hänet kahvilla ja marjapiirakalla

Mukavaa illanjatkoa ja kauniita unia oman kullan kuvia <3

Avainsanat

Kommentit

Hei pliis lähetä mullekin tota energiaa! Täällä yksi matalan hemon kanssa taistelija joka vaan mielellään nukkuis! 🙁 Raskaana siis minäkin viikolla 28+4. Selkäkivut ja liitoskivut saa myös mielialan matalalle ja vielä pitäis jaksaa parin viikon päästä aloittaa työssäoppiminen! Mutta kunhan ajattelee positiivisesti. Lokakuun puolessa välissä saan jäädä äitiyslomalle. Sitä siis odotellessa!

johanna

Täytyis varmaan lähettää, nytkin mulla syyhyää päästä penkomaan vaatehuoneesta vauvajuttuja, haluaisin jo laitella kaiken valmiiksi, mutta Johnnysta on turhan aikaista 🙂
Kurjaa nuo kivut ja saavat varmasti mielialan matalalle ja kiukunkin aikaiseksi, Tsemppiä kovasti <3
Ja mieti lokakuun puoli väliin ei ole enää hirmuisen kauaa!

Hei,
Blogisi on mukavaa luettavaa, ei-kaupallinen, aito ja sopiva sekoitus kevyempää arkitarinaa ja vakavampaa asiaa sairauteen liittyen.

Ehdottomasti tämän sivuston paras blogi!

Kaikkea hyvää syksyyn!

johanna

Hei Kulkija!
Kiitoksia kovasti ja tulehan taas vierailemaan 🙂
Kaikkea hyvää syksyyn sinulle myös! <3

Ihana tuo Amalian reaktio <3

johanna

Oli tosiaan <3 <3

Minusta suhtautumisenne Amalian sairauteen on luontevaa. Kasvojen tuliluomia ei voi peittää -ainakaan pieneltä lapselta- joten avoimuus asian suhteen helpottaa varmasti Amalian arkea tulevaisuudessakin.Hoitoa voi selittää mm siten, että tuliluomet ovat sellaisia merkkejä, joita pitää hoitaa tietyllä tavalla, aivan kuten hampaita pitää hoitaa harjaamalla ym. Lapsen ymmärryksen, kiinnostuksen ja ikätason mukaan.Lapset ovat sopeutuvaisia, miksi-ikä tulee vasta myöhemmin ja varmasti tuo vaikeitakin kysymyksiä. Mutta olen varma, että koska Amalia tietää olevansa rakastettu ja ihana, vaikeistakin asioista selvitään aikanaan.

johanna

Kiitos kauniista kommentistasi Eija <3

Lapset ei onneksi osaa sairastaa samalla tavalla kun aikuiset.
Meiän elää on kans koeteltu!

johanna

Totta <3

Tuliluomen laseroinnin voisi selittää sitten niin, että tuliluomea pitää hoitaa, että se pysyy hienona!:)<3

johanna

Kyllä! 🙂

Olipas mielenkiintoinen postaus, nyt odottelen kiinnostuneena mikä se yöllinen pojan nimi oli 😀 Kiva tarina nimelle, jos siihen lopulta päädytte.
Ja Amalian tuliluomikysymys. Hienosti kyllä suhtaudutte ja hoidatte tämän Amalian sairaudesta puhumisen.
Yksi kysymys tuli mieleen: Nyt kun Amalia on huomannut syntymämerkkinsä ja pitää sitä hienona, miten luomen pois laserointi selittyy järkeenkäyvästi tytölle :/?

johanna

Hehe, mun äiti jo yritti, että kertoisin nimen hänelle, mutta salassa pysyy 😉
Totta nimellä tulee olemaan sitten hauska tarina jos tähän nimeen päädymme!
Tuliluomen laserhoito ja luomen vaaleneminen tapahtuu niin hitaasti, että luomelle saa jättää rauhassa jäähyväiset. Tämän luomen huomaamisen jälkeen Amalia ei ole luomesta puhunut enää eikä ole sitä katsellut peilistä, joten koko luomi on saattanut jo jopa unohtua jälleen tai eihän ainakaan sitä millään tapaa tärkeänä pidä ja hyvä näin 🙂

Voi Amalia, ihanasti sanottu tuo ”vau”. Osaat selittää tuliluomesta niin helpolla tavalla, lapsi ymmärtää että se on erilaista, mutta hienoa.

johanna

Liikutuin hetkeksi kun toinen oli niin suloinen <3

Mun tyttö muutaman viikon Amaliaa vanhempi ja hänellä toisen kulmakarvan alapuolella mansikkaluomi. Meidän tyttö kiinnitti siihen ensimmäistä kertaa huomiota kesällä, kun oli peilin edessä ja kysyi sitten mikä tämä on.

johanna

No teilläkin tyttö huomasi luomensa hyvin aikaisin, miten hän siihen suhtautui? 🙂

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.