Yleinen
9.5.2013

Kahden kesken kullan kanssa

Kahden kesken kullan kanssa

Maanantaina kävin Amalian kanssa Korvalääkärillä kun oikea korva oli taas alkanut vuotamaan ja vielä paljon reilummin kuin ikinä ennen. Lääkäri sai otettua bakteeriviljelyn pumpulipuikolla, jonka jälkeen hän imi korvasta suurimmat eritteet pois. Ihan putken läheltä ei voi imeä ettei putki lähde imun mukana. Molemmissa korvissa putket ovat edelleen paikoillaan ja auki. Korvatulehdus kiusaa edelleen oikeassa korvassa, mutta vasen korva oli onneksi vielä terve. Lääkäri oli edelleen antibioottia vastaan ja kysyinkin, että kuvitteleeko hän todella korvan voivan parantua ilman antibioottia. Lääkäri kirjoitti sitten antibiootin varmuuden vuoksi ja kehoitti minua aloittamaan sen jos tilanne oikein hankalaksi menee. Mietin mielessäni, että tilanne on jo nyt tarpeeksi paha ja aloitin antibiootin samantien päästyämme kotiin. Lääkäri määräsi oikeaan korvaan tiputettavaksi Oftan Akvakol silmätippoja. Antibiootiksi hän kirjoitti Ditrim duplon, sillä tämä on Amalian korvatulehduksiin aina purrut. Bakteeriviljelyn tuloksesta lääkäri soittaisi perjantaina. Amalialle lääkärissä käynti oli rankka. Hän huusi kovemmin kuin koskaan ja minulla oli täysi työ saada pidettyä hänet aloillaan.

Äidin-, Amalian- ja isin kengät vierekkäin

Puuron jälkeen viinirypäleitä

Amalia syöttää kirpputorilta saamaansa ponia

Mä tässä vähän haaveilen

Vähän näyttäisi olevan oudon makuista

Hei, täähän on hyvää

Nuusku tuijottaa Amaliaa

Tiistaina lähdimme Helsinkiin, sillä minulla oli aika Korvaklinikalle. Se sijaitsi samassa rakennuksessa kuin Amalian Silmäklinikka. Johnny ja Amalia viettivät aikaa leikkipuistossa leikkien ja rattaiden kanssa lenkkeillen odottaessaan minua.

Matkalla Helsinkiin

Amalia nukkui menomatkalla kaksikymmentä minuuttia ja kotimatkalla hän nukahti ihan loppumatkasta. Johnny jäi autoon Amalian kanssa hetkeksi, jotta Amalia saisi jatkaa unia ja minä menin sisälle laittamaan ruokaa. Hetken päästä siskoni lapsineen tuli yllätysvierailulle ja samalla Amaliakin tuli isin kanssa sisälle. Mummikin ilmestyi vielä kylään. Serkukset leikkivät keskenään kovasti ja intoutuivat vielä myöhemmin kylpemäänkin. Amalia käveli todella hyvin jonkin verran ja vieläpä ihan omasta aloitteestaan. Hän osaa hienosti nousta ilman tukea seisomaan, joten on hilkulla, että saan sanoa hänen osaavan kävellä.

Minun vanhat talvikengät olivat kuin korkokengät

Saatiin mahtinaurut näistä kengistä

Vauhti päällä

Kääk, mikä tuolta tulee..?

Se oli vaan alaston Iida pyyhe päällä
Pikkutytöt kylvyssä

Amalia sukelteli ja Iida tuijottaa Amalian vaahtonaamaa

Joku on vähän innoissaan kylpyhetkestä

Keskiviikkona kävimme aamulla kaupassa ostamassa illaksi grillattavia ja muita herkkuja. Meillä oli luvassa kahdenkeskistä aikaa Johnnyn kanssa, sillä Amalia oli menossa siskoni luokse yökylään. Tämä on Amalian ensimmäinen yökyläily, joten hieman jännittävältä tuntui.

Vapaailtaa ennen oli suoritettava palvelus siskolleni ensin. Eemi ja Iida tulivat hoitoon muutamaksi tunniksi, sillä siskollani oli kampaaja. Amalia nukkui vielä kun lapset tulivat, joten jäimme takapihalle. Ennen siskoni lähtöä Amalia yllättäin heräsi ja Johnny kantoi hänet takapihalle Amalian ollessa aivan unisen näköinen. Serkut nähdessään Amalian ilme kirkastui ja hän oli aivan täpinöissään.

Ilma oli loistava, mutta Eemi halusi sisälle pelaamaan Johnnyn kanssa playstationia. Amalia sai välipalaa ja leikimme sisällä. Laitoin ruuaksi itsetehtyjä hampurilaisia, jotka eivät maistuneet Eemille ja Iidalle. Amalialle en edes tarjonnut vaan syötin suosiolla jauhelihapihviä, makaronia ja kastiketta. Yritin serkuille tarjota samaa pöperöä, mutta ei kelvannut sekään.

Päätimme lähteä etupihan leikkipaikkaan leikkimään ja lapset viihtyivät hyvin. Amaliasta oli ihanaa olla ulkona ainoastaan päivävaatteissa.

Kukkulan kuningas

Vähän näyttää jänskättävän liuku ilmeestä päätellen

Viiden aikaan lähdimme viemään Amaliaa siskoni perheen luokse. Amalia ei paljon peräämme katsellut sinne jäädässään. Ajelimme hymyssä suin kotiin ja tuntui hyvältä ja luottavaiselta jättää Amalia. Ja niin olihan jo kai aikakin jättää.

Kotiin päästyämme lähdimme lenkille Nuuskun kanssa. Nuusku aivan läähätti loppumatkasta ja meilläkin oli kuuma.

Mitähän Nuusku näkee..?

Kotona laitoin saunan päälle ja Johnny keitti kahvit kapselikeittimellä. Nautimme kahveja takapihalla lakujen kera. Kahvi oli aivan liian vahvaa enkä sokerin lisäyksen jälkeenkään saanut sitä alas niinpä laitoin itselleni vanijateetä.

Voi miten rentouttavaa olikaan saunoa rauhassa ja pitkästä aikaa yhdessä. Tein itselleni turvenaamion ja heitin löylyveden mukana tervantuoksua. Johnny ei haistanut mitään, sillä hän on edelleen kipeä. Johnny tuli silti saunaan vaikkei hänen kipeänä ehkä olisi kannattanut. Suomen jääkiekkopeli alkoi samantien tultuamme saunasta ja rehkahdimme sohvalle seuraamaan sitä. Erätauolla menimme takapihalle, jossa Johnny alkoi  grillaamaan ja minä aloin valmistaa salaattia. Vatsani oli aivan täysi lakuista, jotka söin lähes kaikki. Lisäksi söin lähes koko pussillisen valkosipulilla maustettuja ruisnappeja. Silti oli ahdettava vielä grillattavia iso lautasellinen napaan eikä tapoihini kuulu jättää ruokaa, joten massu oli aika täysi syönnin jälkeen.

Katselimme jääkiekko-ottelun loppuun ja siirryimme sitten makuuhuoneeseen. Oli ihanaa jatkaa television katselua siellä kun Amalia ei ollut kotona. Johnny piti tahallaan meteliä kolistemalla ja huutelemalla mitä sattuu. Hänestä oli niin mukavaa kun ei tarvinnut olla hiljaa, mutta minä pidin häntä ihan pöpinä.

Nukahdimme jo yhdeltätoista ja yöllä heräsin muutaman kerran. Aamulla nousin vähän ennen kahdeksaa ja olisin halunnut samantien lähteä hakemaan Amalian kotiin. Maltoin hetken ja yhdeksältä automme starttasi kohti siskoni perheen kotia.

Aamulla

Jee, nyt mä pääsen hakemaan mussun kotiin:)

Me niin nautittiin yhteisestä ajasta

Nuusku kiehnää

Nuuskukin nautti kun sai olla perheen ainoa vauva

Siskoni kotona musiikki raikasi ja lapsilla oli selvästi bileet pystyssä. Amalia oli kuulemma juuri kävellyt kovasti. Amalia intoutui nähdessään meidät ja pyöri ja kikatti lattialla. Siskoni lähtiessä käymään ulkona Amalia alkoi parkua hänen peräänsä. Ottaessani hänet syliin hän ojensi kätensä siskoani kohden ja vaati päästä hänen syliin. Onneksi ei mennyt aikaakaan kun tilanne oli päinvastainen ja äiti oli se joka ei saanut hävitä mihinkään.

Amalialla oli mennyt hoidossa hienosti. Tosin hän oli käynyt vahingossa suihkussa ilman korvatulppia, mutta ei se ole niin vakavaa kun korviin ei suoranaisesti suihkutettu vettä. Amalia oli valvonut melkein puoli kymmeneen saakka. Hän oli hotkinut kaksin käsin juustonaksuja, joita ei kotona ole tarjolla. Serkut olivat nukahtaneet jo hyvissä ajoin, mutta Amalia vain heilui pystyssä. Siskoni oli miehensä kanssa tilannut pizzat ja he olivat ajatelleet saavansa syödä pizzat rauhassa lasten nukkuessa, mutta kukas muukaan kuin Amalia oli pizzalla myös. Siskoni kertoi Amalian itkeneen kovasti nukkumaanmenoa, mutta oli nukahtanut sitten aivan yhtäkkiä. Näin Amalia toimii myös Johnnyn kanssa. Amalia heräsi yön aikana kaksi kertaa, mutta toisella kerralla oli saanut tutin itse suuhun. Aamu kuudelta hän seisoi matkasängyssä ja siskoni otti hänet kainaloonsa nukkumaan. Amalia nukkui niin ja näin seitsemään saakka ja sitten he nousivat. Hoidossa ollessaan siskoni oli Amalialle tärkein henkilö eikä hän saanut hävitä näkyvistä.

Kotona Amalia ei osoittanut yhtään mieltään vaan oli todella tyytyväinen.

Olen onnellinen, että kaikki sujui hyvin ja nyt uskallan tulevan hääyön viettää rauhaisin mielin<3

Kommentit

Kiva että alkaa olemaan korvat kunnossa. Toivottavasti nyt ihan kokonaan! Itselläni on nyt juuri korvatulehdus ja on just niin kirjan tuntuinen kun muistinkin jostain lapsuudesta.

Missä kävitte ottamassa Amalian 1-vuotiskuvat? Oli niin kivoja ja haluaisin että olis tosi hyviä kuvia kun mun pitäisnyt äkkiä varata aika kuviin ettei ole ihan 1vee ja monta kk kuvat…

Hyvä, että kävitte siellä lääkärissä ja korva asia on hoidossa. Noi on aina niin ikäviä, etenkin, kun sairastajana on lapsi 🙁
Ja hei, mukavalta kuulosti tuo teidän yhteinen päivä! Hienoa, että Amalia jää noinkin ”helposti” hoitoon, joskus kun on lapsia, jotka eivät halua olla vanhemmistaan yhtään erossa, vaikka hoitaja olisikin tuttu.
Huippu maininta myös sille, että Johnnyn parta oli kadonnut yön aikana 😉 Melkoiset ennen-jälkeen kuvat. Hih :’)

Korva tuntuisi olevan jo kunnossa vaikka kuuri vielä hetken jatkuukin:)
Meillä oli tosiaan kivaa kahdestaan ja Amalialla meni niin hienosti hoitoreissu, saan olla ylpeä hänestä!:)
Johnny on niin laiskimus ajelemaan partaansa, mutta kai se oli nyt pakko kun räkä jäi siihen kiinni;)

Tosta Ditrim Duplosta – minä olen koko ikäni sairastanut korvatulehduksia, siis myös aikuisena ja korvat on aikuisenakin putkitettu. Kaikkein paras lääke on ollut Ditrim duplo, se auttoi aina. Mutta sitten putkituksen yhteydessä mulle annettiin estolääkityksenä koko talven kestävä Ditrim-kuuri, kun korvatulehdus oli ollut jotakuinkin jatkuvana vuoden. Ja sen kuurin aikana tulin allergiseksi Ditrimille (siis sulfalle). Kyllä harmitti! Hyvä lääke kävi mahdottomaksi käyttää. Ja kun myohemmin sain reuman, en voi käyttää myöskään sulfasalatsiinia. Jos itse saisin nyt palata takaisin, en suostuisi ottamaan sitä estolääkitystä (eikä kai lääkärikään sitä olis määrännyt, jos olisi arvannut tämän allergian puhkeamisen.)

Voi miten harmillista:( Amaliakin on syönyt ekaa putkitusta ennen estolääkityksenä Ditrimiä, mutta vain hetken aikaa. Se on kyllä tehokas lääke ja nyt korva tuntuisi ainakin olevan jo kunnossa!:)

Kyllä minä olen niin onnellinen noista kolmesta mukulasta,ihana seurata melkein päivittäin niiden touhuja ja Amalia on aivan ihana riiviö ja viellä niistä talvikengistä ne oli vuonna 1986 tosi mageet mutta kyllä niistä hyvät naurut saatiin tänäpäivänä =) Rakkaudella Mummi

Sinä mummi olet myös näille kolmelle riiviölle kullan arvoinen ja tietysti meille kolmelle isommallekin riiviölle<3

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.