Yleinen
23.10.2016

Otteita elämän onttoudesta

Tänään on vuorossa tarina, jossa eräs fiktiivinen äitihahmo poikansa kanssa törmää sattumalta äidin vanhaan tuttavaan. Siitä alkaa vuorosanojen vaihto, jossa näyttäytyy eräs ihmiselämä, nykyajan tapaan täynnä toimintaa ja tekoja, mutta sisältä täynnä tyhjyyttä, peiteltyä yksinäisyyttä ja paljastumisen pelkoa.

– Eikä, pitkästä aikaa – Mirja! Ehheheheheee, Ihanaa, heheheehehee, siis niin ihanaa!

– Äiti, äiti äiti, miksi sä aina tolleen tekonaurat muiden aikuisten kanssa?

-Hsssh, hiljaa nyt, mitäs sä nyt? Voi että tää meiän poitsu on nyt vaan niin kriittisessä iässä, ehe heh

-Äiti mua inhottaa toi sun tekonauru.

-Äläs nyt, eh-hehehe, äiti tässä vähän vaihtaa nyt kuulumisia tämän tädin kanssa. Ei olla aikoihin törmätty Mirjan kanssa, kulta äiti vaihtaa nyt pari sanaa. Olepas sä nyt hiljaa hetki.

No niin, siis tiätsä, i-ha-na nähä sua, Mirja! Tiätsä meil menee toooosi hyvin. Tiäksä kun on niin helppoo, ku sul on vaan kaikkee. Tiätsä, kun sä handlaat sun duunin, sä etenet sun uralla, ja tiätsä sä handlaat niin hyvin sun lapset tän kaiken keskellä. Tiätsä meijän ukol on nykysin ihan hiton kova asema master-key-support-analyserinä, tiäks massii tulee – koska hei, kylhän sitä meneeki. Kotikin on nyt viimesen päälle, just raksattiin se kivilinna. Muksuil menee ku unelma, koulust tulee kymppii: siit mä oon tarkka. Meil soitetaa viuluu, fagottii ja skittaa. Ryhmätyötaitoi meil hiotaan huippuun joukkojujutsussa, debattikerhossa ja  jokailtaisessa ultimate-parkourissa.

Välil kyl tietty tuntuu et hei! Miten on mahdollist, et tää pakka oikein pysyy kasassa? Mut hei, mä osaan kans hidastaa! Se on tän päivän sana. Kun me ukon kaa tunnetaan, et nyt tarvii aikaa ittelle, niin eikä mitään. Mä suoritan ekaks verkkokurssina mindfulnesin, slow-lifen ja downshiftaamisen alkeet. Ei sinne nyt ihan livenä kuitenkaan ehi. Sit laatuaikaa perheen kaa: varataan koko poppoolle slow-matka Ison Ompun kautta Floridaan. Tarkottaa siis et vähennetään merkittävästi hiilijalanjälkee samalla kun ollaan tietosesti läsnä joka hetki. Yks pätkä matkalla, yleensä Brooklynista Central Parkkiin, vedetään ratikalla, eli toooosi hitaasti. Floridaan sit taas suora lento, koska sielhän on ne parhaat outletit. Tähän päälle otetaan vielä all-inclusive Karibian risteily, koska mulle henkilökohtasesti on tärkeintä näyttää lapsille sitä toisenlaistakin elämää. Tiäksä kun lapset on siinä kannella superaqua-megazonelaserjet -kylypyläshow’ssa, niin siitä ihan hyvin näkee mitä ne paikalliset siellä puuhailee. Ei me maissa ikinä keretä käymään, kun reissussaki pystyy painaan pitkää päivää duunii. Onneks noi etäyhteydet on niin hyvät.

Tiäksä ooksä kuullu, et sit ihmiselle on kans tärkeet tää hengen ravinto. Mä oon ladannu Hesarin kulttuurimenot -appsin, joka siis kertoo suoraan kaikki must-see -kulttuuritapaukset ja mikä kätevintä, myös sen mitä ajatella niistä! Se on niiiin kätevä kun siitä saa siis suoraan arvostelut, et ihan ku sä oisit ite jo käynyt siellä! Tää aplikaatio kertoo sulle kaiken olennaisen, eli kato kun sä minglaat frendien kaa vaik after-workseil tai late-dinnerillä, niin menee ihan täydestä, et sä oisit nähny nää kaikki.

Ja sit tiäksä Mirja nää blogit! Netis on vaan niin laadukkaita ja hyvii sisältöi nykyään, ja blogit on ihan parhaita keinoi itsensä sivistämiseen ja sisällön lisäämiseen omaan elämään. Mä voin hyväl omaltunnol sanoo et mun blogilista kattaa kaikki, siis ihan kaik-ki elämänalueet: eli leipominen, fine dining, lastenvaateuutuudet, fitness-lifestyle sekä tietty sisustuksen deko-trendit.

-Äiti pliiis, lopeta jo, mä en jaksa enää yhtään kuunnella tota. Eiks meiän pitäny jo mennä?

-Heheheee, kulti, äläs nyt! Ehehe tää meidän Lassi kun on välillä tämmönen hätähousu. Mutta kuule kyllä tää meiän prinssi on semmonen sosiaalinen perhonen, kuule luokan suosituin poika! Ja komein tietysti. Tytöt kohta varmaan juoksee jo perässä. Kuule koko aika kiidetään harrastuksesta toiseen, kaverin luota toiselle. Ja hei Mirja tiesiksä että onneks icloudista saa nykysin tän uusimman synttäriappsin. Sinne lataat kaikkien luokkalaisten synttärit, niin aina muistat olla paikalla ja hommata jotain hienoa. Nytkin puhelin piippas ja ollaan kiiruhtamassa hakemaan niitä SuperHero-digikuutioita Bengtille, olikin just Gigantissa erikoishintaan 89,90. Vai mitä kulta?

-Siis häh? Äiti eiks me oltu menossa tohon leikkipuistoon? Mä haluisin tänään kiikkua. Ei Bengt ole kutsunut mua sen synttäreille.

-Ehhehehehhee, mitäs sä nyt kulta höpötät? Höpötipöpöti, hassu poika!

-Niin äiti, kyllä mä näin, kun Bengt jakoi ne kutsut kaikille muille pojille.

Mutta ei se mua vaan kutsunut.

—————————————————————————————————————————————-

Niin kääntyi loppuunsa tämä kuvitteellinen syksyinen tuokiokuva arkisesta kohtaamisesta, jossa kukaan ei todellisuudessa kohdannut ketään.

Harmaa hiljaisuus kietoi keskustelijat hyytävään syleilyynsä, ja viimainen marrastuuli vavisutti läheisen koivun viimeisetkin lehdet alas. Hyisellä oksalla värisevä varis päästi ilmoille yksinäisen raakahduksensa.

Mirja näki tuttavansa kasvoilla syvän häpeän ja kulissien kaatumisen aiheuttaman kauhun, joka näytti lamaannuttavan naisen sanattomaksi. Hän koki syvää myötätuntoa ystävänsä puolesta, mutta ei tohtinut edelleenkään sanoa itse mitään. Hän nyökkäsi tuttavalleen ymmärtävästi ja jatkoi matkaansa.

Poika kiiruhti puistoon ja ilakoi itsekseen keltaisissa lehtikasoissa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Avainsanat

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.