21.5.2013
Voih,
olipa tänään vähän kurja aamu. Neiti-F on ollut nyt ilman päivätuttia lauantaista asti, ja vaikka tiesin sen olevan hänelle superrakas, on tähän aamun mennessä päivät sujuneet ilman tuttihaikailuja. Tänä aamuna klo 6.58 Neiti sai kuitenkin semmoisen itkupotkuraivarin, että siinä olisin itsekin jo tarvinnut melkein rauhoittavaa tuttia. Mutta niinpä vain pysyin jämäkkänä aikuisena, enkä heltynyt itkun edessä. Raahasin siis rimpuilevan ja kiljuvan ja räkää ja kyyneleitä valuvan lapseni hoitoon. Ja tunsin samalla kiukkua ja surua itsekin tämmöisestä aamusta. Huoh! Ja voih.
Kyllä ei ole kivaa aloittaa päivää niin, että on ehtinyt kiihtyä nollasta sataan jo reilusti ennen kasia. Onneksi on kuitenkin semmoinen hoitopaikka, jonne uskaltaa jättää vähän huonommissakin fiiliksissä olevan lapsen. Puolen tunnin päästä hoitoon viemisestä minulle tulikin jo kuva kännykkään, jossa Neiti veteli iloisella naamalla aamiasta. Onni on tämmöinen päiväkoti! Voi kun muuton jälkeenkin meillä kävisi yhtä hyvä tuuri.
Kuinka teillä on päästy tutista eroon? Olemme lukeneet Neidin kanssa ahkerasti Mila Teräksen ja Karoliina Pertamon kirjaa Elli ja tuttisuu (josta oli muuten juttu uusimmassa Kaksplussassakin), mutta ihanasta tekstistä ja kuvistaan huolimatta sekään ei taida oikein tehota…Tästä voi tulla pitkä prosessi :/ Oikein pelkään jo sitä aikaa, kun tuttia ei saa edes unille mukaan.
Iltapäivällä hemmottelin Neitiä jädellä, ja yritin korjata aamun kurjaa oloa. Itseni ja Neidin. Taisimme onneksi onnistua! Niin ja nyt meillä on käytössä lahjontapastillit ja tutti-ikävää poisvievä uusi pehmolelu, jota pusuttelemalla tuttikaipuu helpottaa. Näin siis kertoi tuttikeiju kirjeessään…Aika luoviin ratkaisuihin sitä näin mutsina taipuukin 
-Karkki-
Kuvat:Karkki, iPhone 4S
F:n asu:
Lippis, Polarn O Pyret
Leggarit ja paita, Lindex.
Lenkkarit, Adidas/Nelly.com
Tweet
Olen 27-vuotias yläkoulun äikän maikka, vapaa toimittaja ja Neiti-F:n mutsi. Olen kirjoittanut vilkkaan kolmikkomme – Neidin, minun ja avomieheni Eepin – elämästä Kolmistaan–kolumnissani Neidin ensirääkäisyistä, joulukuusta 2010, lähtien. Tämä edessäsi aukeava blogi on kolumnini kepeä ja huolettomampi pikkusisko. Lue siis, mitä lastenvaatemaailmassa tapahtuu, millä salvoilla äiti voi pitää silmäpussinsa pienempinä, ja mitkä arkiset pikku hankinnat helpottavat lapsiperhearkea. Rok rok ja tuttipullot latinkiin!
puh: (09) 156 665, fax: (09) 156 6511
Aukioloajat: ma–pe 08:00–17:00
Tykkää
Tilaa uutiskirje
Markkinat
Horoskooppi
TV-Maailma
Blogit
Kerhot
Kummityttö antoi tutit Satu Sopasen konsertissa Tuttiritarille ja ystävän lapsi oravavauvoille. Yksi mahdollisuus on myös leikata tuteista päät pois, jolloin eivät niin maistu.
Tämä on blogimaailmasta jäänyt mieleen:
http://valeaiti.blogspot.fi/2013/05/kiitos-insinoori-kiitos-elisantit.html
Tsemppiä luopumiseen, niin lapselle kuin aikuisillekin!
Leikkasin kaikista tuteista päät pois, kun lapsi oli n. 1v 9 kk. Sitten hän heitti rikki menneet tutit itse roskikseen.